Suljetaanko paperitehdas vai vaihdetaanko energiatehokkaat ikkunat?

Tutkijat seuraavat millaisen suunnannäyttäjän roolin huipputason kiinalaisyliopiston Tsinghuan mallinnusprojekti ottaa.

”Yliopisto on MIT-tasoa ja heidän mallinnushankkeessaan yritetään viedä mallinnusta kohdetasolta yhdyskuntatasolle”, Tampereen teknillisen yliopiston professori Kalle Kähkönen sanoo.

Kähkönen vastaa tällä viikolla Tampereella järjestettävän kansainvälisen World Building Congress 2016 -tapahtuman tieteellisestä ohjelmasta.

”Rakennusalalla on kongressin ohjelman perusteella käännetty katse suurempiin kokonaisuuksiin, puhutaan infrajärjestelmien kompleksisuudesta ja eri järjestelmien yhteensovittamisesta. Paljon kiinnostusta kohdistuu myös rakennetun ympäristön elinkaarivaikutusten arviointiin ja millä tavalla lisäarvoa muodostuu koko elinkaaren aikana”, Kähkönen jatkaa.

Digitaalisuuden vaikutuksista Tampereella esityksen pitävän VTT:n professori Matti Kokkalan mukaan integroivaan näkökulmaan siirtyminen on ollut alalle suuri muutos. Jos tutkija 1980-luvulla tutki ikkunoita, hänen ei tarvinnut miettiä muuta. Seuraavassa vaiheessa ikkuna oli jo osa rakennusta ja piti huomioida miten koko rakennus toimii.

”Nyt mennään yhä enemmän jo korttelitasolle ja myös muut elinkeinoelämän asiat vaikuttavat päätöksiin. Esimerkkinä sanon päästökaupan. Jossain vaiheessa tulevaisuudessa päättäjä voi simuloida skenarion, jossa hän tarkastelee sitä tehdäänkö eristävämpiä ikkunoita vai suljetaanko paperitehtaita”, Kokkala kertoo.

Kähkösen arvion mukaan tietotekniikan monimuotoinen läpimurto tekee kokonaisvaltaisemman yhdyskuntatason tarkastelun mahdolliseksi, sillä sen avulla saadaan parempi ote eri lähteissä muodostetusta tiedosta. Kun tietoja voidaan yhdistellä, rakennetun ympäristön vaikutuksia on helpompi selittää.

”Maailmalla ja meillä Suomessakin rakennuksen tietomallintamistekniikoiden käyttö näyttää johtavan siihen, että rakennushankkeeseen osallistuvien yhteistoiminta nousee uudelle tasolle. Järjestelmä kuin pakottaa eri osallistujat keskustelemaan ja kommunikoimaan uudella tavalla keskenään. Se taas johtaa parempitasoiseen toimintaan”, Kähkönen toteaa.

Tampereen kongressin puheenaiheisiin kuuluu myös ilmastonmuutosten vaikutukset. Esimerkiksi Hollannista ja Bangladeshista löytyy useita esimerkkejä tulvariskeihin varautumisesta. Metsäpalojen riskit kasvavat Australiassa.

”Eteen voi tulla tilanteita, joissa pitää siirtää väestö uusille alueille. Toisaalta esimerkiksi kovat tuulet ja huono sää aiheuttavat ongelmia Lontoon Heathrown lentoasemalle. Kun esimerkiksi tuulen nopeus nousee ja kovia tuulia esiintyy 10 prosenttia enemmän, alueen rakennukset alkavat vuotaa”, CIB:n pääsihteeri Vim Bakens kertoo.

CIB on kiinteistö- ja rakennusalan tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-organisaatioiden kansainvälinen kattojärjestö. Se kokoaa yhteen maailmanlaajuisesti alan tutkijat ja kehitysorganisaatiot.

Vikkelät startupit tulevat

Kokkala sanoo, että digitaalisuuden myötä rakennusala tulee näkemään myös oikeasti uudenlaisia liiketoimintamalleja ja toimijoita.

”Rakennusalan suuret volyymit ja samankaltaiset tuotteet eri maissa houkuttelevat uusia toimijoita alalle. Vikkelät toimijat alkavat vallata alaa kuin käenpoikina eli tulevat toisten tekemille markkinoille ilman suuria omia investointeja”, Kokkala sanoo.

Yksi hyvä kohde voisi olla asunto-osakeyhtiöiden pysäköintihallit, joiden käyttö on osakkaille kallista.

”Entäpä jos halli olisikin operaattorin hoidossa ja se hoitaisi paikalleni pysäköintitilaa tarvitsevan, kun olen esimerkiksi viikon työmatkalla enkä tarvitse omaa paikkaani. Näin kalliin investoinnin heikko käyttöaste paranisi ja omat kustannukseni laskisivat. Jos uusi operaattori ottaisin haltuunsa koko asukaspysäköinnin, se muuttaisi radikaalisti markkinoita”, Kokkala toteaa.

Tampereen kongressiin lähetettiin ehdolle 600 artikkelia, joista hyväksyttiin julkaistavaksi 355. Suomalaisilta tutkijoilta on mukana kongressin niin sanotulla lyhyellä listalla useita artikkeleita, jotka kilpailevat kongressin parhaiden artikkeleiden palkinnoista.