Asuntomessujen puukerrostalon porraskäytävän seinällä on puureliefi. Se toimii myös akustisena elementtinä.

Asuntomessujen Mäihä on uuden sukupolven puukerrostalo

Lakean asuntomessukohde Seinäjoella eroaa selvästi viimevuotisten asuntomessujen puukerrostalosta Vantaalla.

Kirjoittaja(t) Auri Häkkinen

Porraskäytävässä tulee ensimmäisenä vastaan puun tuoksu. Valoisassa ja avarassa porrashuoneessa tuoksun lähteinä ovat puiset portaat ja portaikon iso puureliefi. Vaikuttavuutta lisäävät led-nauhavalaistus ja lempeä väritys.

”Tämä on uuden sukupolven puukerrostalo viime vuoden asuntomessujen puukerrostaloon verrattuna. Viimeistelytaso on viety pitkälle, ja kokonaisuus ei kärsi elementtirakentamisesta. Moduulirakentaminen vie puukerrostalorakentamista oikeaan suuntaan”, arkkitehti Kaisa Vepsäläinen arvioi Seinäjoen asuntomessualueelle rakennettua Lakean puukerrostalo Mäihää.

Hän on arvioinut Rakennuslehdelle asuntomessutaloja parikymmentä vuotta.

Lopputulos kertoo Vepsäläisen mukaan ennen kaikkea siitä, että suunnittelua ja toteutusratkaisuja on mietitty käsi kädessä. Hän sanoo, että suunnittelu näyttää saaneen tasavertaisen aseman ja tekniset ratkaisut eivät ole sitä jyränneet.

Hiotut suunnitelmat näkyvät esiteltävissä asunnoissa, joissa on avaria näkymiä ja rauhallisia pintoja.

”Erikokoiset asunnot on sovitettu taitavasti tilaelementtien mittamaailmaan. Huoneistotyypit ovat toimivampia kuin pohjakuvista voisi päätellä. Asunnot ovat tilajärjestelyiltään hyvin toimivia ja viihtyisiä. Parvekkeiden liukuovet lisäävät väljyyden tuntua. Materiaalivalikoima ja viimeistelytaso saavat kiitosta.”

Pieni miinus tulee kylpyhuone-elementin isosta koosta. Jos siihen ei asenneta saunaa, neliöitä on liikaa. Niille olisi parempaa käyttöä muissa asuintiloissa. Toinen miinus tulee keittiökalusteiden mitoituksesta. Keittiöissä on kaksi lähes käyttökelvotonta kulmakaappinurkkaa.

Kohteessa päädyttiin yhteen kylpyhuone-elementin kokoon kustannussyistä. Pienempi kylpyhuone-elementti olisi tuonut yksiöissä mahdollisuuden saada lisää neliöi-tä makuutiloihin.

Vepsäläinen arvioi, että rakennuksen julkisivuväritys ja -detaljit eivät vastaa sisätilojen tasoa. Rakennuksen ulkoseinien värityksessä on käytetty mattapintaista mustaa ja punamullan väriä. ”Detaljointi on pientalomaista.”

Arkkitehtuuria moduulirakenteella

”Suunnittelimme kohteen vahvassa vuorovaikutuksessa Lakean ja tuoteteollisuuden kanssa. Tavoitteenamme oli yhdistää perinteisen puurakentamisen tunnelma uusimpaan puurakentamisen tekniikkaan”, Mäihän pääsuunnittelija, arkkitehti ja Tampereen teknisen yliopiston asuntosuunnittelun professori Markku Hedman kertoo.

Kyseessä on Arkkitehdita-live osuuskunnan ensimmäinen toteutunut puukerrostalo. Hedmanin lisäksi Mäihän suunnitteluun ovat osuuskunnasta osallistuneet arkkitehdit Sini Saarimaa ja Leif Lindegren.

Lakean tavoitteena on rakentaa alueelle kolme kerrostaloa. Ensimmäisenä niistä valmistui puukerrostalo asuntomessuille.

”Olemme tyytyväisiä, että pystyimme jättämään rakennuksissa puuta esiin sekä porraskäytävissä että asuntojen sisäkatoissa. Kattomaailman hallitseminen niin, ettei siellä ole turhia kotelointeja, oli tärkeää. Sisäseinien peittämiseen kipsilevyillä on hyvin vaikeaa saada poikkeusta”, Hedman sanoo.

Hän muistuttaa, että modulaarisessa puurakentamisessa on reunaehtoja, jotka vaikuttavat suunnitteluun. CLT:stä rakennettaessa esimerkiksi rakennuksen mittamaailma on tuotantoteknisesti hyvin tarkkaan säädeltyä. Mäihän suunnitelmat tarkentuivat ja muuttuivat suunnittelun edetessä.

”Tämän hetken suunnitteluratkaisuilla on vaikeaa tehdä luontevasti rakentamista, joka soveltuu sekä betoni- että puurakentamiseen. Ratkaisut materiaalista täytyy tehdä hyvin aikaisessa vaiheessa suunnittelua.”

”Parhaimmillaan puiset asuntoratkaisut ovat sellaisia, joihin betonirakentamisessa ei päästä. En halua luoda materiaalien vastakkainasettelua, mutta betoni- ja puurakentamisella on erilaisia vahvuuksia. Puurakentamisen modulaarinen teollinen tuotantotapa tuo mahdollisuuden massakustomointiin. 6–8 perusmoduulia määrittelee rakentamista, mutta niiden avulla voidaan tehdä tilajärjestelyiltään 20 erilaista asuntoa. Sääsuo-jauksen tarve on lyhyt. Puisten lisäkerrosten tekeminen kerrostalon päälle on puun keveyden vuoksi helpompaa kuin betonisten.”

Hedman pitää mielenkiintoisena kysymystä, miten puu voidaan tuoda kaupunkiympäristöön. Esimerkiksi hän nostaa täydennysrakentamisen ahtaissa oloissa, muiden rakennusten ympäröimänä. Modulaarinen rakentaminen voisi olla sellaisessa tapauksessa paras ratkaisu.

Pystytys kesti viikon kerrosta kohti

Rakennus on toteutettu CLT-tilaelementtirakentamisen tekniikalla kuivissa tehdasolosuhteissa. Valmiiksi varustellut moduulit rakennettiin Stora Enson Hartolan tehtaalla. Viisi kerrosta nousi harjakorkeuteen viidessä viikossa. Mäihä on Lakean ilmoituksen mukaan Pohjoismaiden ensimmäinen PEFC-sertifiointikohde, eli sen rakentamisessa on käytetty kestävästi hoidetuista metsistä peräisin olevaa puuraaka-ainetta.

Tilaelementin pituus on 7–8 metriä ja leveys 3,5 metriä. Veikko Jokimäki Lakea Oy:stä kertoo, että ihanteellinen tilaelementin koko olisi 35–40 neliömetriä. Silloin tilaelementtiin sopivat sekä normaalit asuintilat että märkätilat. ”Taloudellinen yhtälö on punnittu hyvin tarkkaan. Asuntojen kokoa Mäihässä ovat määritelleet myös taloudelliset laskelmat”, hän korostaa.

Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa

2 vastausta artikkeliin “Asuntomessujen Mäihä on uuden sukupolven puukerrostalo”

  1. Pitäisiköhän Vepsäläisen ostaa lasit vai oliko tämä ostettu mainos. Kotelot olivat puolta suuremmat, samoin alakatto alueet verrattuna Vantaan kohteeseen. Porrashuone tehoton, mutta asukkaathan sen maksavat. Clt välipohja oli tyylikäs, mutta puuntuoksua ei parhaalla tahdollakaan voinut aistia. Saa nähdä jääkö tämä viimeiseksi clt elementtikerrostaloksi, kuten tiedämme Stora luopui tehtaastaan.

  2. Hieman minua harmitti se että puuta oli jätetty huoneistossa kovin vähän näkyville. Toinen mitä toivon että nyt rakennuttaja olisi onnistunut rakenneratkaisuissa. Saamani tiedon mukaan samanlaisella CLT-tekniikalla rakennetussa, vastaavanlaisessa kerrostalossa Jyväskylässä, jälkikäteen korjataan huoneistojen välisiä seiniä niiden heikon ääneneristävyyden johdosta.

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi