Rakentaminen Vesa Tompuri 7 kommenttia

Puukerrostalo tulee betonitaloa kalliimmaksi – tappiotyöt karkottaneet rakentajia

Betonikerrostalo tulee halvemmaksi, vaikka puukerrostalo on nopeampi tehdä, selviää puu- ja betonitalojen kustannusvertailusta Helsingin Kuninkaantammessa.

Mika Airaksela on betonirakentaja, joka uskaltautui puukerrostalojen rakentajaksi viisi vuotta sitten.

Rakennusliike Reponen rakentaa parhaillaan Helsingin Kuninkaantammeen kahta betoni- ja kahta puukerrostaloa. Hankkeessa vertaillaan näiden materiaalien kustannuseroja. Tilaajina ovat A-Kruunu sekä Yrjö ja Hanna -säätiö.

”Idea vertailuun tuli kolme vuotta sitten valmisbetonipuolelta. Märkää betoniahan meni tuolloin suunnilleen saman verran puu- ja betonielementtitaloon”, Reposen toimitusjohtaja Mika Airaksela sanoo.

Sato ja TA-Asumisoikeus rakennuttavat Helsingin Honkasuolle neljä puukerrostaloa.
Sato ja TA-Asumisoikeus rakennuttavat Helsingin Honkasuolle neljä puukerrostaloa.

Betonin osuus on ainakin Reposen puukerrostaloissa koko ajan vähentynyt. Viimeisessä kohteessa Honkasuolla betonirakenteiset välipohjatkin ovat korvautuneet puurakenteisilla ja parvekkeetkin tehdään puusta.

Toistaiseksi puukerrostalot ovat näyttäneet sisältä samalta kuin betonitalotkin, koska seinät on pinnoitettu paloturvallisuussyistä kipsilevyillä ja tasoitteilla. Tältä osin massiivipuiset CLT-levyt ovat tuomassa parannusta tilanteeseen. Ministeriö selvittää parhaillaan, voisiko paloturvallisuuden varmistamiseksi käytetystä suojaverhouksesta joltain osin luopua massiivipuurakenteissa.

Airaksela ei ole omissa kohteissaan käyttänyt CLT-levyä, koska se tuodaan kaukaa Itävallasta.  Hän on odottanut milloin levyjä saisi myös suomalaisesta puusta.  Ainakin yksi CLT-levyjä valmistava tehdas  on jo käynnistänyt toimintansa ja puolen tusinaa on suunnitteilla. Tämä parantaa puun hiilijalanjälkeä, kun sitä ei ole rasittamassa pitkät kuljetusmatkat.

VTT:n mukaan puukerrostalon hiilijalanjälki on rakennusaikana 20 prosenttia pienempi kuin samankokoisessa betonielementtitalossa. Sementin teossa vapautuu erittäin paljon hiilidioksidia, kun taas puu sitoo sitä.

Ero hiilijalanjäljessä kutistuu kuitenkin vain kahteen prosenttiin, jos mukaan otetaan rakennuksen koko elinkaari, sillä käytön aikainen energiankulutus on lähes riippumaton runkomateriaalista. Itse asiassa massiivitiilitalo on pärjännyt siinä parhaiten.

Betonitalo tulee halvemmaksi

Kuninkaantammen kustannusvertailu on alkuvaiheessa, joten lopullisia tuloksia ei voi vielä sanoa.

”Kustannusvertailusta voi kuitenkin todeta sen, että betonikerrostalo on edullisempi puukerrostaloon verrattuna”, Airaksela sanoo.

Eroa aiheuttaa hänen mukaansa kolme tekijää: puukerrostalon vaatima sprinklaus ja sääsuoja sekä suunnittelu. Kukin näistä lisää puukerrostalon rakennuskustannuksia noin sadalla eurolla asuinneliötä kohden. Suunnittelun hintaero johtuu siitä, että puurakenteiden suunnittelu on toistaiseksi työläämpää ja puun hallitsevia suunnittelijoita on vähän.

Puukerrostalon etuna on nopeus. Rungon asennus on Airakselan Vantaan Kivistön puukerrostalokohteesta tekemänsä arvion mukaan puukerrostaloissa lähes kolmanneksen nopeampaa kuin betonisissa.

”Kun erojen vaikutukset summaa, puu tulee kustannusmielessä vielä takamatkalta eikä tule nykynormien vallitessa kuromaan takamatkaa umpeen.”

Käytännössä eroa betonin hyväksi lisää se, että koko rakennusteollisuuden ketju on luotu betonirakentamisen varaan. Betonirakentamiseen on siten harjaannuttu aivan toisella tavalla kuin puurakentamiseen. Usein se tekniikka tulee edullisimmaksi, mikä hallitaan.

Emme rakenna puusta vaan rahasta

Ensimmäiset puukerrostalot valmistuivat jo 20 vuotta sitten mm. Helsingin Viikkiin. Silti puurakentaminen on edelleen meillä koerakentamista kaikkine koerakentamisriskeineen.
Ensimmäiset puukerrostalot valmistuivat jo 20 vuotta sitten mm. Helsingin Viikkiin.

Ensimmäiset puukerrostalot tehtiin jo kaksikymmentä vuotta sitten muun muassa Tampereelle ja Helsingin Viikkiin. Rakentajien kokemukset olivat kuitenkin niin huonot, että ne luopuivat nopeasti puurakentamisesta. Erityisen tappiollisia olivat suuret, julkiset puurakennuskohteet, kuten Lahden Sibeliustalo, jonka NCC rakensi.

”Emme rakenna puusta tai betonista, vaan rahasta”, tiivisti monien rakennusliikkeiden tunnot Palmbergin silloinen toimitusjohtaja Risto Bono.

Reponen on yksi harvoista rakennusliikkeistä, joka on jatkanut puukerrostalojen rakentajana. Sen ensimmäinen kohde valmistui vuonna 2011 Heinolaan. Viime vuonna valmistui Kivistön asuntomessuille Suomen suurin puukerrostalo ja parhaillaan yritys rakentaa puukerrostaloja Helsingin Honkasuolle.

Jokaisessa kohteessa on otettu oppia edellisestä eli tekemistä on hiottu entistä taloudellisemmaksi ja samalla on tullut testattua erilaisten puuosatoimittajien osaaminen ja kehitysinto. Honkasuolla uutta on se, että välipohjatkin on tehty puusta.

Airakselaa oppirahojen maksaminen ei ole pelottanut, sillä puurakentamisen avulla hän on pystynyt erottautumaan rakentajien joukosta. Kyse on myös kilpailustrategiasta, sillä keskisuurelle rakennusliikkeelle puurakentaminen avaa aivan uusia mahdollisuuksia päästä mukaan kuntien tontinjakoon. Monet kunnat tarjoavat tontteja nimenomaan puurakentamiseen. Esimerkiksi Vantaan Kivistön puukerrostalotontti oli tällainen. Reponen kiinnostui tontista ja sai TA-Asunnot mukaan rakennuttajaksi.

Rakentajilla epäluuloja puukerrostaloja kohtaan

Rakennuttajat, rakentajat ja suunnittelijat pitävät puukerrostalohankkeen toteutuksen keskeisinä esteinä aikaisemman kokemuksen puutetta, hankeosapuolten osaamista ja tiedonpuutetta puurakentamisen ratkaisuista ja ominaisuuksista. Tämä käy ilmi tuoreesta Puuinfon toteuttamasta kyselystä, jonka ideoinnissa Mika Airaksela oli aktiivisesti mukana. Siihen vastasi 260 rakennuttajaa, rakentajaa ja suunnittelijaa.

”Tiedon ja aikaisemman kokemuksen puute on huutava”, Puuinfon toimitusjohtaja Mikko Viljakainen toteaa kyselyn tuloksia.

Kokemusta ei ole kertynyt sen enempää rakennusliikkeille kuin rakennuttajillekaan, koska puurakentamisen into on rajoittunut yksittäisiin pilottikohteisiin.

”Onnistuneita esimerkkikohteita kaivataan, mutta toivotaan, että ne tekisi joku toinen”, Viljakainen kuvaa ongelmaa.

Puukerrostalorakentamisen kiinnostuksen lisäämiseksi tarvittaisiin hänen mukaansa näyttöjä onnistuneista rakennetuista kohteista, lisää osaavia tekijöitä, kilpailua ja vakiointia puisten rakennusosien tarjontaan sekä nykyistä parempaa puurakentamisen kustannustietojen saatavuutta ja varmuutta.

Puurakentamisen yhtenäisen standardin, nykyistä paremman riskien ennakoitavuuden ja hallinnan merkitys sekä tarve saada näyttöjä onnistuneista kohteista kasvavat hankkeiden myötä.

Betoniteollisuudessa teollistaminen tapahtui jo 1970-luvun alussa, kun betoniteollisuus kehitti betonielementtien suunnittelujärjestelmän BES:n, jolla tuotteet saatiin standardisoitua niin, että eri tehtaiden elementtejä voitiin käyttää samoissa kohteissa. Puupuolella on pyritty nyt samaan, mutta tulokset eivät vielä vakuuta.

Vastaajien mukaan puurakentamiseen tarvitaan vakioratkaisut ja puuosatoimituksiin lisää kilpailua. Vastauksista käy ilmi, että ennen hanketta puutuotetoimittajien osaamista arvostetaan, mutta hankkeen aikana se ei enää vastaakaan odotuksia.

”Tämä on huolestuttavaa, kun puurakentamisessa pitäisi nyt päästä eroon koerakentamisesta”, Viljakainen sanoo.

Koerakentamisen vastuut pelottavat

Vesa Ijäksen väitöstutkimuksessa kolme vuotta sitten todettiin, että yksi puukerrostalohankkeen taloudellista riskiä lisäävistä tekijöistä on viranomaistoiminnan ennakoimattomuus. Eri kunnissa ja kaupungeissa rakentamista säätelevien normien tulkinnoissa on viranomaisten kesken suuria eroja.

Toinen riski on se, että puurakentamisen koerakentamisluonteen vuoksi, rakennusliike joutuu lähes poikkeuksetta ottamaan kokonaisvastuun hankkeesta. KVR-muodossa taloudellinen riski lankeaa ensisijaisesti rakennusliikkeelle.

Vastuukysymys on yksi syy myös siihen, etteivät rakennusliikkeet ole lähteneet tekemään puukerrostaloja omassa gryndituotannossaan.

Erilaisissa kyselyissä puukerrostalojen asukkaat ovat mieltyneet asuntojensa ilmapiiriin, kuten sisäilman laatuun tai äänimaailmaan, mutta grynderit eivät ainakaan toistaiseksi ole uskaltautuneet testaamaan, kuinka tämä näkyisi aitona kysyntänä ja maksuhaluna.

Kirjoittajat: Vesa Tompuri, Anne Korhonen ja Seppo Mölsä

Keskustelu artikkelista: 7 kommenttia

  • Huvittavinta on, että tuo on aina tiedetty ainakin 50 vuotta, että puukerrostalo tulee kalliimmaksi. Silti näitä koerakentamisia tehdään säännöllisin väliajoin ja aaltomaisesti. Yritetään keksiä pyörä uudelleen.

    Vastaa
  • Laivanvarustaja

    Jos nimimerkki Nimetön lukee ansiokkaan ja tasapuolisen jutun huolella, siitä kyllä selviää, miksi puurakentamisen hinta on kalliimpi kuin betonirakentamisen. Ketjun jokaisesta vaiheesta maksetaan hieman enemmän, koska prosessit ja tuotanto eivät ole vielä niin sujuvia kuin perinteisessä betonirakentamisessa. Kun nämä saadaan kuntoon, voi ero nollaantua. Alhainen korkotaso syö lisäksi tällä hetkellä lyhyemmän rakentamisajan kautta normaalin korkotason aikana puurakentamiselle tulevaa etua.

    Puurakentamista on ”hierottu” kohta kaksikymmentä vuotta, eikä vieläkään ole tullut valmista. Koerakentamistarpeita on tulossa lisää. EU tullee vielä antamaan mm. lämmitysenergian kustannusten jakamiseen liittyviä määräyksiä, jotka eivät Suomen olosuhteisiin sovi. Valtion olisi viimeinkin tavalla tai toisella otettava myös taloudellisen vastuunkantajan ja veturin rooli kaikentyyppisessä koerakentamisessa. Miten voidaan edes kuvitella, että yksityinen taho näitä rahoittaisi ja ottaisi vastatakseen niistä syntyvät riskit.

    Airaksela on poikkeuksellinen, ainoa ja kunnioitettava Pelle Peloton, joka näin on tehnyt. Ei kiinnosta tippaakaan ruotsalaisia, pörssiyhtiöitä tai muita perheyhtiöitä.

    Vastaa
    • Tuo kerrostalojen rakentamisvertailu toteutetaan osin julkisella rahoituksella, ja lisäksi puukerrostalon ostajakin on tällä kertaa valtio (A-Kruunu Oy, joka on valtion 100 %:sti omistama yhtiö). Myös moni koerakentamiskohde on saanut julkista tukea esim. Tekesiltä, tai muuta kautta. Siitä voi sitten olla monia näkemyksiä, kuinka suurta yhteiskunnan rakentamista koskevien tukien tulisi olla, mutta kyllä niitä koerakentamiskohteiden toteutukseen liittyen on ainakin jonkin verran maksettu.

      Vastaa
    • Laivanvarustajan kommenttiin: ”Miten voidaan edes kuvitella, että yksityinen taho näitä rahoittaisi ja ottaisi vastatakseen niistä syntyvät riskit.”

      Puurakentamisessa aktiivisen Stora Enson liikevaihto on noin 10 mrd € ja liikevoitto noin 1 mrd €. Onko niin, edes noilla resursseilla ei voi ottaa vastatakseen puurakentamisessa syntyvät riskit. Jos näin on, riskit ovat todella suuret tai sitoutuminen kehittämiseen hyvin ohutta.

      Vastaa
  • Seliseli… Tuskin ne koskaan kuntoon tulevatkaan.

    Vastaa
  • Mika Airaksela

    Pari täsmennystä juttuun. Olemme Honkasuolla käyttäneet CLT:tä parvekkeissa, toimitus tuli kotimaasta eli Kuhmosta. Välipohjat on pääasiallisesti olleet puusta, aikaisemmin ainoastaan 60 mm pintalaatta oli betonista.

    Vastaa
  • Riskithän on ulkoistettu ainakin Kivistön messualueen puukerrostalossa asukkaille. Siellähän tapahtui vakava vesivahinko 03/2016 ja useammasta asunnosta jouduttiin evakkoon kuukausiksi. Rakentaja/rakennuttaja pesivät kätensä koko sotkusta ja laskun maksavat asukkaat tulevaisuudessa. Airaksela oli luvannut julkisesti ettei vesi valu sprinklereistä kerrosten läpi. Tässä tapauksessa laukeaminen tapahtui 7-kerroksessa ja seiniä kuivattiin vielä 5-kerroksen asunnoissa. Sprinklerijärjestelmän toimittajana Honkasuolla sama kotimainen toimija kuin Kivistössä joten olkaa tulevat asukkaat rauhallisin mielin- ainakin siihen asti kunnes ensimmäinen vahinko tapahtuu.

    Vastaa

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia