”Selvitämme, voitaisiinko paloturvallisuuden varmistamiseksi käytetystä suojaverhouksesta joltain osin luopua erityisesti massiivipuurakenteiden tapauksissa. Kun puukerrostaloissa vaaditaan sekä automaattinen sammutusjärjestelmä että suojaverhoilu, nyt selvitetään, voitaisiinko tästä ”vyö ja henkselit” -periaatteesta luopua. Nythän puukerrostalotyömaalla tapaa enemmän kipsilevyä kuin puuta”, Lehtinen sanoo.
Lehtisen mukaan säädösten uusimisessa ja vaatimustason määrittelyssä arvioidaan erityisesti sitä, mikä on välttämätöntä. Hänen mukaansa VTT on tehnyt osana tarkastelua polttokokeita massiivipuulevyillä.
”Olisihan se hienoa, että voisimme luopua tarpeettomien suojalevyjen ja muovisten höyrysulkujen käytöstä mahdollisimman pitkälle kerrosliimatuissa rakenteissa kerrostalorakentamisessa. Tällöin meillä on rakennuksessa massiivipuurunkoinen ydin, joka eristetään lämmöneristyksellä ja sadetakilla.”
Hirsirakentaminen jatkuu entisellään
Lehtisen mukaan energiatehokkuusvaatimuksissa säädetään vähimmäisarvot, jotka Suomessa ovat kaukana nollaenergiatasosta.
”Kun on kannettu huolta hirsirakentamisen jatkuvuudesta, hirsirakentaminen tulee jatkumaan tulevaisuudessa kuten tähänkin asti. Tämä ei koske vain mökki- ja omakotirakentamista vaan myös hirsirakenteisia kouluja ja muita julkisia kohteita.”
Lehtisen mukaan rakennuksen vertailulämpöhäviön laskennassa käytettävät rakennusosakohtaiset lämmönläpäisykertoimet eli U-arvot hirsirakentamisessa eivät kiristy, vaan ne säilyvät edelleen vuoden 2008 tasolla. Hirsirakentamisen vertailuarvojen tasoja on arvioitu nyt hirren massiivipuuominaisuuksien kautta.
”Kun meillä on rakennusten kosteus- ja homeongelmia, hirsi- kuten muukin puurakentaminen edellyttää hyvää sääsuojausta, kosteuden hallintaa ja huolellisuutta rakentamisen aikana. Lähtökohtana on kuivarakentamisen ketjun toteutuminen kaikin osin, mikä onnistuukin nykyisin menetelmin.”
Lehtinen huomauttaa ministeriön valmistelevan mahdollistavaa lainsäädäntöä, jossa määritellään lähinnä minimitaso, mikä tulee täyttää. Asetusluonnoksissa on otettu erityisesti huomioon valmistelun aikana keskustelua herättäneet asiat, kuten painovoimainen ilmanvaihto.
”Jos joku haluaa ratkaista ilmanvaihdon perinteisellä painovoimalla, se on mahdollista. Mutta samalla se mahdollistaa paremman energiateknologian valinnan.”
Rakennusten energiatehokkuutta koskevat asetusluonnokset ovat parhaillaan lausunnolla. Lausuntopyyntö uusine luonnoksineen on ympäristöministeriön verkkosivulla.
Uudistukset voimaan viimeistään vuoden 2018 alussa
Palomääräysten asetusluonnokset lähtevät lausuntokierrokselle joulukuussa ja tavoitteena on saada uudistukset valmiiksi maaliskuussa, jonka jälkeen tarvitaan teollisuudelle sopeutumis- ja siirtymäaikaa niiden voimaantuloon.
”Kun uudistukset koskevat laajasti suomalaista rakennusteollisuutta, sopeutumisaikaa tarvitaan – tätä arvioidaan vaatimusten muutosten ja määrän perusteella. Esimerkiksi energiamääräyksissä sopeutumisaikaa on enemmän kuin sellaisissa uudistuksissa, jotka tuovat pelkästään kevennystä nykytilanteeseen. Viimeistään ensi vuoden loppuun mennessä rakentamisen vanhamuotoiset säädökset poistuvat ja vuoden 2018 alusta uudet asetukset tulevat voimaan.”
”Kun teemme rakentamista koskevien teknisten vaatimusten kokonaisuudistusta, ensisijainen tavoite on luonnollisesti edelleen rakennusten käyttäjien turvallisuuden ja terveellisyyden takaaminen samalla kun vaatimusten määrä vähenee kaikilla osa-alueilla. Näin sovitetaan yhteen myönteistä kehitystä sekä toimialalle että rakennuksen käyttäjälle.”
Tätä artikkelia on kommentoitu kerran
Yksi vastaus artikkeliin “Teppo Lehtinen: Puukerrostalojen suojaverhouksesta luopumista selvitetään”
Tämä ’Suopotun tervaajien kansa’ (M.Innanen) osaa ottaa itse itsensä hengiltä säätelyllä.