Uutiset Seppo Mölsä 27 kommenttia

VTT tyrmäsi kansanedustajille lähettämällään kirjoituksellaan taas TTY:n – eristemäärien lisäämisessä ei mitään riskejä

VTT teki sen jälleen. Se tyrmäsi pikaisella vastaselvityksellään TTY:n monivuotisiin tutkimuksiin (Frame, Combi) perustuvat näkemykset eristemäärien lisäämisen riskeistä. Tilaajana oli tälläkin kertaa, kuten myös vuonna 2008 ympäristöministeriö.

Rakennusfysiikan professori Juha Vinha ihmettelee, miten VTT pystyi taas kerran kumoamaan ilman omaa tutkimusta TTY:n vuosikausia jatkuneet rakennusfysiikan tutkimustyön tulokset.

Ympäristöministeriö ei vuonna 2008 hyväksynyt sellaisenaan Tampereen teknillisen yliopiston TTY:n rakennusfysiikan asiantuntijoiden tutkimustulosta, joka kertoi eristemäärien lisäyksen lisäävän kosteusriskejä. Nyt se tarvitsi taas VTT:n taustukea, jotta eristeollisuus saisi oman vaihtoehtonsa mukaan eduskunnan käsittelyssä oleviin lähes nollaenergiarakentamiseen määräyksiin.

Edellisellä kerralla vuonna 2008  (VTT kumosi parissa viikossa TTY:n tutkimuksen) näistä kahdesta täysin vastakkaisesta väitteestä ehdittiin käydä sentään reipasta julkista keskustelua. Nyt se estettiin sillä, että VTT:n näkemys tuotiin ympäristövaliokunnan kansanedustajille salaa ja niin myöhäisessä vaiheessa, että TTY:lle ei jätetty aikaa vastata.

FinZeb torjui eristemäärien lisäämisen

Lähes 300 kiinteistö- ja rakennuslan ammattilaista oli kuulemassa Finzeb-ryhmän ehdotukset lähes nollatason E-luvuiksi. Väreillä äänestettiin: vihreää nostaneet pitävät ehdotettuja lähes nollan lukuja kelvollisina.

Lähes 300 kiinteistö- ja rakennuslan ammattilaista oli kuulemassa Finzeb-ryhmän ehdotukset lähes nollatason E-luvuiksi. Väreillä äänestettiin: vihreää nostaneet pitävät ehdotettuja lähes nollan lukuja kelvollisina. Ympäristöministeriö pyysi keväällä lausunnot ehdotuksesta lähes nollaenergiarakentamisen määräyksistä. Ehdotus myötäili aiheesta tehdyn FinZeb-hankkeen näkemystä. Siinä eristemäärien lisäämistä pidettiin liian kalliina ja riskipitoisena vaihtoehtona.

Lausuntojen jälkeen ympäristöministeriö lisäsi kuitenkin ehdotukseensa eristeteollisuuden näkemyksen, että vaihtoehtona voi olla myös eristemäärien lisääminen. Enää tuon vaihtoehdon riskeistä ei puhuttu mitään.

Ympäristövaliokunta otti VTT:n näkemyksen sellaisenaan huomioon laatiessaan mietinnön määräysehdotuksista, jonka hallituksen pitäisi hyväksyä jo lähiaikoina.

TTY totesi omassa lausunnossaan, että U-arvojen tiukentamiseen (eli eristemäärien lisäämiseen) liittyy kosteusriskejä. ”Rakennusosien U-arvojen tiukennuksia ei tule siten tehdä myöskään tähän vaihtoehtoiseen menettelyyn.”

TTY perusteli tätä sillä, että Frame-projektin tulokset osoittavat, että U-arvojen tiukentaminen lisää kosteusriskejä monissa (ei kuitenkaan kaikissa) rakenteissa. Kosteusriskien lisäys on suurinta pientaloissa, missä tyypillisimpänä runkomateriaalina on puu.

VTT oli toista mieltä: Rakennusten lämmöneristystason parantaminen lähes 0-energiatasolle vaikuttaa vain marginaalisesti rakenteen ulkopinnan kuivumispotentiaaliin. Energiatehokkuudesta tinkimällä ei päästä nykytasoa parempiin kosteusteknisiin ratkaisuihin missään rakennusosassa. Hyvä lämmöneristys ei aiheuta eikä lisää kosteusongelmia uudisrakentamisessa. Esitetyt U-arvojen vertailutasot edustavat vähäistä muutosta ja rakenteet voidaan toteuttaa nykytekniikalla kosteusteknisesti turvallisina samoilla perusratkaisuilla kuin tyypilliset nykytason rakenteet.”

Kansanedustajat uskoivat VTT:tä

Ympäristövaliokunta muotoili lausunnossaan asian VTT:n näkemystä myötäillen seuraavasti:

”Energiatehokkaiden rakenneratkaisujen vaikutuksesta rakenteiden kosteustekniseen toimivuuteen on esitetty toisistaan poikkeavia arvioita. On myös esitetty, että rakennusten hyvä lämmöneristystaso saattaa lisätä tai jopa aiheuttaa kosteus- ja homeongelmia rakenteissa. Valiokunta viittaa uuteen VTT:n asiaa koskevaan selvitykseen, VTT; Energiatehokkaiden uudisrakennusten rakenteiden kosteustekninen toimivuus; Ojanen, Airaksinen ja Tuomaala ja toteaa, että pitkäaikaisiin monitorointituloksiin perustuen on selvää, että rakenteiden hyvä lämmöneristys sinänsä ei aiheuta, eikä lisää kosteusongelmia uudisrakentamisessa. Mikä tahansa rakenne voi vaurioitua liiallisen kosteuden vaikutuksesta, riippumatta rakenteiden energiatehokkuudesta tai rakennetyypistä.”

Hieman kärjitetysti sanottuna tutkimus ja hutkimus asetettiin rinnakkain ja valittiin hutkimus, koska siinä on VTT:n ja tilaajansa ympäristöministeriön ”laatuleima”.

VTT:llä LVI-taustaiset tutkijat pohtivat rakennusfysiikkaa

VTT:n selvityksen lähdeluettelossa painopiste oli vuosina 1991-2004 tehdyillä tutkimuksilla. Silloin ilmastonmuutoksen vaikutuksista ei ”tiedetty” mitään. TTY:n mukaan merkittävimmät ongelmat rakenteissa muodostuvat nimenomaan ilmastonmuutoksen ja lämmöneristyksen lisäyksen yhteisvaikutuksesta

Lähes kaikissa tuon lähdeluettelon uudemmissa tutkimuksissa yhtenä kirjoittajana on ollut TTY:n rakennusfysiikan professori Juha Vinha, jonka tutkimusryhmän rakennusfysiikan osaamisen VTT:n vastineen kirjoittaneet, pääosin LVI-insinööritaustaiset tutkijat taas kerran kyseenalaistivat.

Uutta rakennusfysiikkaa ja rakenteita koskevaa tutkimusaineistoa VTT:llä ei juuri ole. Kun Vinha on tutkinut riskirakenteita, on VTT selvittänyt Vinhankin turvallisina pitämiä SPU-rakenteita, ja ilmastoinnin merkitystä.

Valiokunnassa tähän kahden tutkimuslaitoksen näkemysten epätasapainoon huomasi puuttua vain arkkitehti Anders Adlercreutz. Hän totesi vastalauseessaan:

”Lakiesityksessä on esitetty vaihtoehtoinen menettely energiatehokkuusvaatimusten täyttymisen toteamiseksi, joka perustuu rakenteelliseen energiatehokkuuteen. Se edellyttää merkittäviä tiukennuksia U-arvoihin, ja korkeaa hyötysuhdetta lämmöntalteenottokoneistolta. U-arvojen tiukentaminen on Frame-projektin tutkimusten kautta todettu lisäävän kosteusriskiä. LTO-koneiston hyötysuhteen nostaminen vie puolestaan kohti teknisiä ratkaisuja, joiden on todettu lisäävän kosteusrasitusta sisäilmassa. Tätä vaihtoehtoista menettelyä ei tulisi ottaa käyttöön ilman tarkempia tutkimuksia.”

Hän ehdotti mietintöön lausetta: ”Lakiesityksen sallima vaihtoehtoinen energiatehokkuusvaatimusten täyttymisen toteamistapa edellyttää tarkempia tutkimuksia.”

Professori Juha Vinha ihmeissään

Rakennusfysiikan professori Juha Vinha on ihmeissään akateemisen keskustelun tasosta, teollisuuden lobbaustyön voimakkuudesta ja myös ministeriön toiminnasta:

”FinZeb tehtiin, jotta voitiin saada tutkimuksellinen perusta halutuille kiristyksille. Puutteena oli vain se, että  tutkimuksessa tarkasteltiin laskennallisesti ainoastaan ideaalisesti toimivia rakennuksia ja arviointiperusteena oli vain kustannusasiat. Parempi toki sekin kuin ei mitään. Tässä loppuvaiheessa ei sitten enää välitetty taustatutkimuksesta senkään vertaa, vaan mukaan otettiin oikein kunnon U-arvokiristykset tuosta vaan. Tälläkö tavalla määräyksiä tosiaan Suomessa laaditaan?”

VTT viittaa omassa kirjoituksessaan vanhoissa koerakennuksissa saatuihin kokemuksiin. VTT:n esimerkkejä olivat Pietarsaaren asuntomessuille vuonna 1993 rakennettu pientalo ja Etelä-Suomeen vuonna 2001 rakennettu betonielementtitalo.

Vinhan mukaan näillä yksittäisillä koerakennusten kenttätutkimuksilla ei voida todistaa, että kaikki vaipparakenteet toimivat moitteettomasti lämmöneristystä lisättäessä:

”Koerakennukset tehdään tyypillisesti parhaan tietotaidon ja asiantuntemuksen avulla, jota ei voida verrata keskivertorakentamiseen puhumattakaan heikommin toteutetuista kohteista. Frame-tutkimuksessa keskityttiin nimenomaan riskialttiisiin rakenneratkaisuihin, koska kaikki rakenneratkaisut tulee saada toimiviksi tai sitten niiden käytöstä on luovuttava. Koerakennuksissa ei voida myöskään luonnollisestikaan arvioida ilmastonmuutoksen vaikutuksia.”

Tiiviys ja ilmanpaine-erot lisäävät riskejä

Frame-tutkimuksessa tutkittiin ehjiä rakenteita ja niissäkin siis havaittiin kosteusriskien lisääntymistä.

”Todellisuudessa riski on vielä suurempi, koska rakenteissa pitäisi olla lisäksi ylimääräistä vikasietoisuutta mm. ilmavuotoja vastaan. Varsinkin nyt, kun ilmanvaihdon säädössä ollaan siirtymässä tasapainotettuun ilmanvaihtoon, joka lisää ylipaineita rakennuksen yläosassa, tämä on entistä tärkeämpää. Olemme uusimmissa tutkimuksissamme tehneet myös näitä ilmavuototarkasteluja ja tilanne on rakenteissa silloin vielä selvästi huonompi. Tämä ylipaineiden lisääntyminen on keskeinen syy siihen, että nyt pitäisi näiden tehokkaaasti eristettyjen rakenneratkaisujen käytössä olla entistäkin varovaisempia”, Vinha sanoo.

”Yksi ongelma tässäkin asiassa on nyt juuri se, josta olen useaan kertaan maininnut, että ensin ollaan laatimassa uusia määräyksiä ja vasta sen jälkeen aletaan tutkimaan, mitkä niiden vaikutukset ovat. Tästä ylipaineen vaikutuksesta rakenteiden toimintaan puuttuu oleellisesti tutkimustietoa varsinkin laskennallisten tarkastelujen osalta.”

Raportista saa myös kuvan, että esimerkiksi lämmöneristeen ulkopinnassa saa esiintyä mikroskoopilla nähtävää laajaa homeenkasvua. ”Aivan suoraan asiaa ei todeta, mutta tuulensuojan ulkopinnassa tämä taso hyväksytään ja raportissa olevan kuvan mukaan lämmöneristyksen ulkopinnassa vaatimustaso olisi lähes yhtä alhainen”, Vinha toteaa.

”Tämä ajattelu on aivan käsittämätöntä ottaen huomioon millainen homeongelma meillä on Suomessa. Päinvastoin, rakenteisiin tulee suunnitella kosteusteknisen toiminnan osalta lisävarmuutta eikä tuulensuojan sisäpuolella olevassa lämmöneristekerroksessa tule suunnittelussa hyväksyä homeenkasvua.”

Riskit suurimmat omatoimisessa pientalorakentamisessa

Vinha kiinnittää huomiota siihen, että suurimmat riskit ovat nimenomaan puurakenteisissa pientaloissa, joita ihmiset tekevät usein omatoimisesti.

puutavaraa_asuntorakentaminen1ak

”Ja nimenomaan näitä rakennuksia nyt ehdotetaan mukaan tähän vaihtoehtoiseen menettelyyn”, hän ihmettelee.

”Monessa kohdassa raportissa korostetaan, että oikein tehtynä rakenteet ovat toimivia.

Käytännössä kaikki eivät kykene toteuttamaan rakenteita oikein, koska heiltä puuttuu tietoa ja taitoa ja myös eri rakenneratkaisuista tarjolla olevat toteutusohjeet ovat tälläkin hetkellä useassa tapauksessa keskenään ristiriitaisia.

Tällainen lause on helppo laittaa tekstiin, mutta sen toteutus käytännössä kaikissa rakennushankkeissa ei onnistu.”

Kustannusoptimaalisuuskin hakusessa

Eristeteollisuus ja viimeksi marraskuussa Aallon Lvi-tekniikan professorit viittasivat vuonna 2012 julkaistuun tutkimukseen, jonka mukaan emme ole kustannusoptimaalisella tasolla energiamääräyksissä vaan kiristämisvaraa olisi vielä 7 prosenttia. Tutkimuksen tekijöinä olivat Aallon tutkija Arto Saari ja VTT:n tutkija Miimu Airaksinen.

Laskelmien lähtöoletus oli, että kaikkien energiamuotojen kustannukset nousevat keskimäärin 2 prosenttia vuodessa ja öljyn peräti 6 prosenttia. Tuona vuonna öljy maksoi barrelilta 125 dollaria ja tänä syksynä 51 dollaria.

Noinkaan iso muutos lähtötiedoissa ei siis ole estänyt viittaamasta tuohon selvitykseen. Olettamus on ilmeisesti, että kukaan ei noita lähtötietoja tarkista vaan hyväksyy johtopäätökset sellaisenaan.

Keskustelu artikkelista: 27 kommenttia

  • Ympäristövaliokunnan mietintöjen pohjapaperin kirjoittavat virkamiehet. Tuokin asia hyväksyttiin ilmeisesti ympäristövaliokunnassa aika lailla virkamiesvalmistelun pohjalta, mutta jotain tällä kertaa siihen nähden vielä lopussakin muutettiin. Laitoin kommentin loppuun sitaatin valiokunnan pöytäkirjasta.

    Julkisuuslain 6 §:n mukaisesti voi pääsääntöisesti kuka tahansa pyytää ympäristöministeriöltä sen teettämiä selvityksiä koskevat asiakirjat (kuten sopimuksen ja asiaa koskevan tarjous- tai selvityspyynnön). Asiakirjoista ilmenee oletettavasti mm. se, mitä ministeriö on ilmoittanut tilaavansa ja milloin tilaus on tehty.

    Mitä tekstin kohtaan ”Nyt se estettiin sillä, että VTT:n näkemys tuotiin ympäristövaliokunnan kansanedustajille salaa ja niin myöhäisessä vaiheessa, että TTY:lle ei jätetty aikaa vastata.”

    tulee, niin kaikki valiokuntiin annettavat lausunnot ovat lähtökohtaisesti salaisia, kunnes asia on valiokunnassa käsitelty loppuun. – eikä niihin anneta yleensä kellekään mahdollisuutta vastata Sen sijaan se on harvinaista, jos tuon 16.11.2016 päivätyn raportin on ympäristövaliokuntaa varten tilannut ympäristöministeriö. Se on hyvin poikkeuksellista, että mikään ministeriö teettää valiokuntakäsittelyä varten raportteja ulkopuolisella taholla. Yleensä ministeriöt teettävät ulkopuoliset raportit ennen lainvalmistelua. Lakiesityksethän perusteluineen ovat julkisen kuulemisen alaisia, ja niihin annetaan lausuntoja, mutta siinä kohtaa kun valiokuntakäsittely on menossa, on julkiset kuulemiset jo tehty.

    Alla vielä siteerattuna muutokset mietintöön, jotka ympäristövaliokunnan pöytäkirjan mukaan kansanedustajat päättivät kokouksessaan tehdä virkamiestyönä kirjoitettuun mietintöluonnokseen nähden:
    ”Yksityiskohtaisessa käsittelyssä valiokunta hyväksyi mietintöluonnoksen muutettuna. Kapaleessa 10 ed. Salolaisen aloitteesta tehtiin lisäys: ”Nykyisin tieto ei siirry riittävästi, eikä sille ole vakiintuneita käytäntöjä. Valiokunta pitää tärkeänä, että ympäristöministeriö selvittäisi tiedon siirtymisen edistämismahdollisuuksia.”
    Kappaleessa 15 ed. Myllerin aloitteesta lisättiin toisen virkkeen loppuun: ”ja että tästä myös tiedotetaan riittävästi.” Ed. Adlercreutzin aloitteesta lisättiin neljänneksi virkkeeksi: ”Painovoimainen ilmanvaihto tulisi tehdä mahdolliseksi johdonmukaisesti myös muissa määräyksissä ja ohjeistaa rakennusvalvontaviranomaisia näistä riittävästi.”
    Kappaleessa 18 pj. Hassin aloitteesta poistettiin sivulause: ”jolloin fossiilisten polttoaineiden asema heikkenee suhteessa muihin energiamuotoihin.”
    Kappaleessa 23 muutettiin viimeisen virkkeen loppu muotoon: ”jotta varmistetaan kiristyvien päästövähennystavoitteiden toteutuminen.”
    Suoritettiin seuraava äänestys: ed. Myller esitti ed. Modigin kannattamana siten kuin vastalauseesta lähemmin ilmenee, että hyväksytään lausuma energiatehokkuusvaatimusten toteutumisen seurannasta. Äänestyksessä mietintöluonnos vastaan ed. Myllerin ehdotus mietintöluonnos voitti äänin 9—6 (1 tyhjä) ”

    Vastaa
    • Eläniinkuinopetat

      Kummaa hössötystä, kun uusissa määräyksissä mikään ei varsinaisesti kiristy, vaan suomalaiset jotka haluavat saavat jatkaa minimillä rakentamista. Uusissa määräyksissä on kuitenkin järkeä, kun ne jotka haluavat ja osaavat saavat tehdä kunnollisen vaipan taloon, joka on todellista ympäristöystävällisyyttä, ja näin saavat helpotusta laskemisrumbaan.
      Vinhahan yrittää aina sanoa, että Suomessa ei osata rakentaa laadukkaasti ja vanhoissa rakenteissa on ongelmia, jonka takia kiristyksiä ei voisi tehdä. Kai määräyksissä lähtökohtana pitää olla, että osaamme rakentaa oikein.? Vinhan viittaamat omatoimirakentajatkin (joita on tänä päivänä max. 10%) ovat määräysten mukaan velvoitettuja hankkimaan projekteihinsa riittävän asiantuntemuksen, jos sitä ei itseltä löydy. Esim. 70- ja 80-luvulla homeiset rakennukset tehtiin olemattomalla eristyksellä ja auttoiko se?
      Onko se keneltäkään pois, jos toiset haluavat (ja tähän annetaan mahdollisuus) energiatehokkaan rakennuksen itselleen, jossa on vedoton ja hyvä sisäilma? Emme mekään ole esittämässä jokaisessa käänteessä naurettavia väittämiä miten laadukkaasti nykyisellä ajattelumallilla on Suomi homehdutettu.. Jokaisen tulisi keskittyä eteenpäin menemiseen, eikä toisten tien hiekoittamiseen, joka nyt tuntuu olevan pääroolissa.

      Vastaa
      • Kerrotko nyt, miksi lausunto tilattiin VTT:ltä?

        Vastaa
      • Muistetaan että VTT toimii tilaajan pyynnöstä ja vastaa vaan kysymyksiin mitä pyydetään. Heidän rahoitus tulee valtiolta ja yksityisiltä. Ei ole enään riippumaton jos on koskaan ollutkaan.

        Vastaa
      • ”Jos on asiantunteva porukka, niin pitää voida olla mahdollista tehdä myös paremmin lämmöneristettyjä kohteita.”

        Tätähän ei millään tavalla estetä, vaan se on täysin mahdollista ilman tällaista vaihtoehtoista menetelmääkin. Määräykset antavat vain minimitason toteutukselle ja juuri sen vuoksi sen määrittäminen tulee tehdä niin, että kaikki kykenevät sen tason toteuttamaan. Ongelma taitaa vain olla se, että tällaisten eristystasojen taloudellinen kannattavuus on sen verran heikko, että ne kaipaavat tuekseen erillistä esille nostoa määräyksissä markkinoinnin tueksi.

        Vastaa
        • Kiinnostaisi tässä tapauksessa asiakirja, jolla lausunto on pyydetty VTT:ltä niin nähtäisiin objektiivisesti mitä on kysytty ja mihin vastattu.

          Vastaa
  • 1. Toivottavasti emolehti HS ottaa aiheen perusteelliseen käsittelyyn.
    2. Asia vaatii puolueettoman tiedehenkilöiden erotuomarikäsittelyn.
    3. Jotenkin häivähtää samaistusta Islanti-Suomi EM-jalkapallokarsinnan maalin tuomarointiin/tunarointiin.
    4. Tuntuu, että näissä Wähäenergiaselvityksissä, -määräyksissä ja -ohjeissa työmaatieto on jäänyt käyttämättä. Ja virhemahdollisuudet ja niiden esto työmaavaiheissa, saati korjausrakentamisessa. Tämä ei ole mitenkään akateemista tohtoritiedettä, vaan KÄYTÄNNÖN tieto- ja taitotarvetta.
    5. Millaiset riskianalyysit – rakennusfysiikka, työmaan ymmärrys, kokonaistaloudellisuus jne – on tehty aiheen ympärillä elinkaarelle 100…200 vuotta?

    Vastaa
    • Kohdat 1 ja 2.

      Älä unta nää – eivät professorit ole erimielisiä näistä seikoista. Tieto tarkentuu, kun sitä tulee lisää. Vastakkainasettelua tulee välttää.

      Vastaa
  • Jotenkin olen saanut sellaisen käsityksen että tiedeyhteisöissä on toisistaan eriävät käsitykset kastepisteen esiintymisestä ja käyttäymisestä rakenteissa.

    Vastaa
    • Väärin arveltu. Mielipiteille ei tule antaa painoarvoa, vaan tutkimuksille.

      Vastaa
      • SeAvarakatseinen

        ”Tutkimukset” osoittavat, että Suomessa on kohtapian ilmastonmuutoksen myötä Välimeren ilmasto.
        Ei todellakaan tarvita muuta kuin vanha hyvä 4″ puruseinä (henkittävänä!) ja 6 ” yläpohjaeristettä (henkittävänä!) Helsingin Sanomia, osin silputtuna. Ökyrikkaat jatkokon hirsitalojen rakentamista.

        Kasvukausi piteenee 50-60 päivää ja maantienvarret kasvavat enemmän polttopuuta ja risukkoa, kuin ehditään saunan kiukaissa ja asuntojen kaminoissa polttaa sekä biodieseliksi muuntaa.

        Vastaa
      • Tutkitaan samaa asiaa samoilla menetelmillä ja saadaa eri tulos. Vai saadaanko sama tulos ja tulkitaan tuloksen merkitys eri tavalla? Tunnustan, en tiedä,

        Vastaa
  • On uskomatonta, millaista hösellystä lakien valmistelu on. Poliittiset intohimot menevät ihmisten terveyden ja kansantalouden kestokyvyn ajattelemisen edelle.

    Vastaa
  • Eikös tuon selvityksen tekijöistä Tuomo Ojanen edusta rakennusfysikaalista asiantuntemusta. Mikäli hänen kynästään on syntynyt lause: ”Energiatehokkuudesta tinkimällä ei päästä nykytasoa parempiin kosteusteknisiin ratkaisuihin missään rakennusosassa”, niin herääpä kysymyksiä. Itse en enää lähtisi tilamaan ensimmäistäkään rakennusfysiikkaa liippaavaa tutkimusta VTT:ltä.

    Vastaa
    • Tuo lausehan on voitu kertoa lausuntopyynnössä?

      Vastaa
    • Faktoroiduissa lausuntopyynnöissä voi lukea esim. seuraavasti:

      Lausunnosta olisi hyvä ilmeentyä voidaanko energiatehokkuudesta tinkimällä päästä nykytasoa parempiin kosteusteknisiin ratkaisuihin.

      Vastaa
  • VTT on establishmentin buudeli. Se lausuu ihan mitä typerää vain, mitä johtajat haluavat. Tämä nähtiin jo taannoin, kun keskusteltiin etanolibensan ja bensan energiasisällöstä ja autojen kulutuseroista.

    Vastaa
  • Vaikuttaa siltä, että eristepaksuuden kasvattamisen riskeistä on tulossa asiana uusi ”pullotalo”. Asia josta kiistellään vuosikausia, mutta yhteisymmärrystä asiasta ei tule koskaan. Rakennuksen kosteusriskejä on useita ja nyt kiistellään siitä onko mahdollisesti suuret eristepaksuudet pieni riskitekijä vai ei riski ollenkaan. Kuntotutkijat törmäävät riskirakenteisiin jatkuvasti ja näissä riskirakenteissa liian hyvä lämmöneristävyys ei ole riskilistoissa mukana. Tosin on niitä ”ei niin oikeaoppisia” rakenteita, joissa hyvin pieni lämmöneristystaso on pienentänyt riskin suuruutta esim. kellarin sisäpuolinen lämmöneristys.

    Rakentaminen on monien asioiden hallintaa ja yhteen asiaan keskittyminen ei johda hyvään lopputulokseen. Kun rakentamisen riskilistassa ja riskianalyysissä on kymmeniä asioita, kannattaa ensin keskittyä suurimpiin riskeihin kuten julkisivujen sadevedenpitävyyteen. Jos sadevettä pääsee rakenteisiin, se aiheuttaa mikrobivaurion ennen kuin puute ymmärretään korjata. Missä ovat kirjoitukset julkisivujen pellityksistä ja massauksista?

    Vastaa
    • En oikein ymmärrä mitä ajat tällä lauseella takaa:

      ”Tosin on niitä ”ei niin oikeaoppisia” rakenteita, joissa hyvin pieni lämmöneristystaso on pienentänyt riskin suuruutta esim. kellarin sisäpuolinen lämmöneristys.”

      Tarkoitatako, että sisäpuolinen lämmöneristys rakenteessa ”pienentää” riskiä?

      Vaiko että pieni lämmöneristystaso kellarissa ei sisältäisi riskiä?

      Molemmat olisivat kuitenkin väärin ja aiheuttavat riskirakenteen realisoitumisen jollain aikavälillä.

      Vastaa
    • Hyvä pointti tämä yhteen asiaan liiaksi keskittyminen. En kuitenkaan sanoisi että homeen kasvaminen eristeissä olisi pieni riski. Ja nythän puhutaan eristepaksuuksista, joista kokemusta ei ole eli ei voi olla kuntotutkijoiden listoillakaan. Pitäisi päästä eroon ongelmista, mutta ajetaan uusia määräyksiä eteenpäin tutkimuksista välittämättä.

      Vastaa
  • Äly hoi, älä jätä...

    Seminaareissa äänestetään fysiikan lait kumoon…

    Vastaa
  • Suosittelisin lämpimästi perehtymään VTT:n raporttiin. Se on oivallinen esitys rakenteellisesta energiatehokkuudesta. Muuten, kuka kommentoijista on sen lukenut ennen kommentointiaan, sanokoon hep?
    kht sanoo hep.

    Vastaa
  • Suomessa tietyt tahot lobbaavat esimerkiksi eristerappauksia puurunkoisiin rakennuksiin, samoilla VTT argumenteilla ”hyvin tehtynä rakenne ei aiheuta ongelmia”. Ruotsin esimerkit osoittaa, että kun ihminen tekee, niin aina on virheen mahdollisuus. Jonkinlaista vikasietoisuutta kyllä kaivattaisiin.

    Finzebissä käsitelttiin nykyisten määräysten kiristämistä. Ehkä tilanne suhteessa nykytilanteeseen ei heikenny uuden kiristämisen myötä, mutta TTY:n pointti on ollut, että riski on olemassa jo nykyisissä U-arvoissa. Finzebin vertailu eri lähtötilanteeseen kuin TTY:n tutkimuksissa voi olla yksi syy millä luodaan väärää kuvaa asiasta.

    Vastaa
  • Rakenneinsinööri

    Rakenteiden kehittämisen strategiassa tulee ehdottomasti tutkia eri tekijöiden vaikutukset ja optimoinnin haittatekijät. Optimointia ei saa käyttää määräävänä tekijänä vaan rakenteen turvallisuutta ja terveellisyyttä.

    Terveellisyys=>määräykset=>tilaajan osaaminen=>suunnittelijan osaaminen=>tuotevalmistajan osaaminen=>urakoitsijan osaaminen=>ylläpidon osaaminen=>asiakas, käyttäjä

    Edellämainittu polku tulee toteutua siten että mikään tekijä ei aiheuta tai siirrä ongelmaa toiselle vaan antaa ongelmat ratkaistuna eteenpäin.

    Jos YM ja VTT toimii kuten on aikomassa, on vastuu ja korvausvelvoite rakentamisen ketjuun heillä. Ainakin itselläni on tilaajana epävarma olo mikä on turvallinen tapa rakennuttaa kouluja ja päiväkoteja jos määräykset eivät perustu perusteellisiin ja kritisoituihin tutkimuksiin. VTTn osaamiseenkaan en enää luottaisi sokeasti varsinkaan jos LVI inssit kehittelevät energiasimulointejaan ja hakevat niiden kautta optimointia ymmärtämättä rakenteiden kokonaistoimivuutta. Itse tulen teettämään näistäkin rakenteista 10 vuotis homeriskianalyysit jo ennen suunnittelun aloittamista ja jos homekasvustoa simuloinnissa esiintyy rakennetta ei toteuteta. Tämä tulee todennäköisesti vaikuttamaan höyrynsululliseen puurakentamiseen haitallisesti ja clt levyjen käyttöönottoon ja kustannusten kasvamiseen matalissa puurunkoisissa rakennuksissa kuten päiväkodit.

    Vastaa
  • Jo kevään kierroksella RT esitti vaihtoehdoksi asuinrakennusten U-arvojen kiristämistä 22–41 %, jolloin ne voitaisiin hyväksyä ”ilman laskentaa”, mikä tarkoitti eristepaksuuden suurta lisäystä. Laaja artikkelini aiheesta TM Rakennusmaailmassa #6/2016 löytyy http://energiatyhmyrit.real.fi/2016/07/rakennusten-energiamaaraykset-uusiksi_7.html.

    Vastaa

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia