Rakentaminen Seppo Mölsä 36 kommenttia

Jussi Aho, Fira: Korruptiosta puhuminen on rakennusalalla vaikeaa

Rakennusala on Suomen korruptoitunein toimiala. Se on keskustelunaiheena yhtä vaikea kuin puhuisi insestistä.

Firan toimitusjohtaja Jussi Aho ilmiantoi oman alaisensa lahjonnasta.

”Korruption torjunnan kannalta on tärkeää, että tekijöillä on todellinen riski jäädä kiinni. Lainsäädännön on oltava ajan tasalla ja valvontaan on varattava riittävästi resursseja”, Kuluttaja- ja kilpailuvirastossa kartelliasioita johtava tutkimuspäällikkö Antti Norkela sanoi korruptionvastaisen päivän seminaarissa 9.12.2016.

Korruptio on paljon laajempi käsite kuin lahjonta, joka on korruption kriminalisoitu ydin.

Oikeusministeriön mukaan todellisia korruption riskialueita ovat rakentaminen, julkiset hankinnat ja tarjouskilpailu, yhdyskuntasuunnittelu, poliittinen päätöksenteko sekä rahoitus. Korruptiotutkimuksissa keskitytäänkin parhaillaan näihin riskialueisiin. Samalla hallitus valmistelee sekä korruptionvastaista strategiaa että jo eduskunnan käsittelyyn mennyttä julkisten hankintojen lainsäädännön uusimista.

Korruptio jää usein piiloon eikä sitä ei välttämättä osata tunnistaa eikä epäillä.

Kartelli lahjoi tilaajiakin

Norkela pitää huolestuttavana sitä, että lahjonta liittyy myös kartelleihin. Ostaja on otettu mukaan kelkkaan hyötymään itse, jolloin paljastumisriski on vähentynyt.

Asfalttikartellissa käräjäoikeus jopa totesi, että valtio ei olisi oikeutettu korvauksiin kartelliyhtiöiltä, koska osa valtion virkamiehistä oli tietoinen kartellista ja jopa mukana siinä.

”Yhdessä esiintyessään lahjonta ja kartellit ovat vaarallisempi ilmiö kuin erillisenä”, Norkeala sanoi.

”Korruption ja kartellien mahdolliset kytkökset edellyttävät myös viranomaisten välisen yhteistyön tiivistämistä.”

Kartelleissa Suomi ei hänen mukaansa ole muita maita rehdimpi, mistä viime vuosien kartellioikeudenkäynnit kertovat. Samanlaisia kilpailunrajoituksia koskevia asioita kilpailuvirastolla on nytkin käynnissä.

Julkiset hankinnat ovat hänen mukaansa korruptiolle houkuttelevia kohteita. Tekijät pyrkivät manipuloimaan hankintoja ja päätöksiä salassa, jolloin viranomaisten on vaikea tutkia ja paljastaa toimintaa.

Korruptiosta puhuminen on samalainen tabu kuin insesti

Rakennus- ja kiinteistöala on vahvasti yliedustettuna puhuttaessa korruptiosta ja kartelleista. Rakennusteollisuuden johdossa mielenkiinto on kohdistunut kuitenkin työtekijätason harmaan urakoinnin torjuntaan, mutta ei ylätason toimintaan, vaikka siellä liikutellaan paljon isompia rahamääriä.

”Korruptio on kuin yrityselämän insesti. Se on keskustelunaiheena vaikea”, Firan toimitusjohtaja Jussi Aho sanoi kokemuksistaan. Siksi hän puhuu mieluummin etiikasta, koska se koetaan kivaksi asiaksi.

”Samalla on kuitenkin koulutettava ihmisiä tunnistamaan ja torjumaan korruptio.”

Aho arvioi, että yksi syy siihen, että korruptio on yleistä nimenomaan rakentamisessa, on se, että työmailla liikutetaan paljon rahaa ja päätöksenteko on hajautettu.

”Jokainen työmaa on kuin setelipaino: työtä vaihdetaan rahaksi. Nämä ovat kahden tai kolmen ihmisen sopimia asioita, joihin muut eivät pääse kiinni. Esimerkiksi tehtyä tuntimäärää eivät muut pääse tarkastamaan.”

Saman totesi Rakennusteollisuus RT:n johtaja Tapio Kari. ”Rakennusala on esillä sen vuoksi, että piiloon jääminen on niin paljon helpompaa kuin muualla.”

Aho ilmiantoi alaisensa – ja sai kärsiä siitä

Aho törmäsi korruptioon eli tarkemmin sanottuna törkeään petokseen omassa yrityksessään Helsingin rakennusviraston lahjustapauksen yhteydessä.

Ahon mukaan ongelmien lähde on pätevät ihmiset, jotka eivät jaa yrityksen arvoja. Helsingin rakennusviraston tapauksessa jopa tutkinnanjohtaja ihmetteli, miten ihan tavalliset ihmiset ovat lähteneet mukaan korruptioon. Kyse ei ole ollut mistään moottoripyöräjengiläisistä vaan tavallisista mestareista ja insinööreistä.

Ahon mukaan yrityksissä oleva vaikenemisen kulttuuri estää ikävien asioiden paljastumista. Varsinaisten rikostentekijöiden lisäksi yrityksessä on lähes aina myös silminnäkijöitä, epäilijöitä ja ihmettelijöitä, jotka eivät ole puuttuneet asioihin. Suurin osa henkilökunnasta joko pelkää tai ei jaksa puuttua. He eivät halua sitä häiriötä elämäänsä, minkä puuttuminen tai ilmianto aiheuttaisi.

”Pitkään jatkuessaan tällainen toiminta mädättää yrityskulttuuria”, Aho sanoo.

Asiaa voisi verrata työmaan siisteyteen. Jos jo heti ensimmäiseen roskaan ei puutua, niin se tulkitaan viestiksi, että roskaaminen on hyväksyttyä. Pian koko työmaa on täyttynyt roskista.

Ilmiantaja joutuu helposti vastatoimien kohteeksi. Esimerkiksi, kun Jussi Aho ilmiantoi oman alaisensa poliisille epäilyttävien muuraustyölaskujen vuoksi, seurasi tästä uhkauskierre, joka johti lopulta uhkaajan saamaan tuomioon hovioikeudessa.

Todistajan asema voi olla vaikea työmarkkinoilla. Esimerkiksi asfalttikartellin todistaja ei saanut enää töitä asfalttialalta, kertoi tutkimuspäällikkö Antti Norkela Kilpailu- ja kuluttajavirastosta. Esimerkkejä on hänen mukaansa myös siitä, että ilmiantaja on savustettu ulos yrityksestä.

Valtionsyyttäjä Ritva Sahavirta kertoi, että yhdessä tapauksessa ilmiantaja kuoli työolosuhteissa, mutta näyttöä rikoksesta ei löytynyt.

Dopingin paljastaneella urheilutoimittajalla on ollut samanlaisia vaikeuksia toimia urheilun parissa. Hiihdossa Lahden dopingkäryt kertoivat, että maailman huipulle ei oltu päästy puhtain keinoin. Suomen liike-elämässä tämä on Ahon mukaan mahdollista. Jossain muussa maassa näin ei ole. Tämä luottamus on Ahon mukaan puolustamisen arvoinen asia.

Kansainväliset vertailut osoittavat, että luottamukseen perustuvat valtiot, kuten Pohjoismaat tai Japani, pärjäävät muita paremmin.

Ahon mukaan eettisyys on turvallisuutta lisäävä asia. Siksi hän on käynnistänyt omassa yrityksessään etiikkakoulutuksen, jossa on tuotu esiin luvaton toiminta ja keinot tunnistaa ne. Hän on halunnut luoda yrityskulttuurin, jossa korruptiota ei hyväksytä missään muodossa.

Korruption hinta on valtava – samoin ilmiantamisen

Oikeus- ja työministeri Jari Lindström totesi seminaarissa, että Euroopan parlamentin tilaaman tutkimuksen mukaan korruption hinta voisi olla jopa 990 miljardia euroa vuodessa.

Hallituksessa onkin valmisteilla korruption vastainen strategia. Se on parhaillaan lausuntokierroksella. Siinä muun muassa pohditaan, miten ilmiantoa kehitetään ja miten ilmiantajaa suojellaan. Jopa kuuluisa Aarnio-oikeudenkäynti lähti liikkeelle yksittäisen kansalaisen ilmiannosta ja poliisin nimettömistä kirjeistä. Tapaus myös kertoo millaisessa pelon ilmapiirissä jopa poliisit olivat tapauksen alkaessa.

Toisin kuin esimerkiksi OECD on suositellut, meillä ei ole lainsäädäntöä, joka velvoittaisi ja takaisi ilmiantajan suojan. Esimerkiksi Vantaan kaupungin lakimies sanoi, että hän ei voi taata, ettei ilmiantajan nimi tulisi julkiseksi.

Ruotsissa tilanne on parempi, sillä siellä on laitonta yrittää edes selvittää, kuka on vuotanut tietoja medialle. Meillä lehtiin on saatettu tehdä jopa poliisin iskuja vuotajan paljastamiseksi. Jopa Helsingin Sanomat on joutunut tällaisen iskun kohteeksi. Silti korruption paljastaminen on meillä jäänyt liiaksi median vastuulle.

Monet yritykset saattavat suhtautua ilmiantokanavaan jopa negatiivisesti. Siksi vaihtoehdoksi on esitetty julkista ilmiantokanavaa tai rikostapauksissa suoraa yhteydenottoa poliisiin. Suomessa on myös jo palveluntarjoajia, jotka tarjoavat ilmiantajille suojatun kanava. Ainakin Fira aikoo ottaa sellaisen käyttöönsä.

Korruptio on vaikutusvallan väärinkäyttöä edun tavoittelemiseksi

Hallituksen strategiassa korruptio on määritelty suppeasti: se on vaikutusvallan väärinkäyttöä edun tavoittelemiseksi. Monen mielestä määritelmän pitäisi olla laajempi ja ottaa huomioon myös rakenteellinen ja poliittinen korruptio.

Suomessa suppean määritelmän mukaista katutason korruptiota on vähän, mutta todellinen ongelma onkin rakenteellinen korruptio. Se ulottuu kaikkialle, ja joidenkin mukaan jopa oikeuslaitokseen saakka. Silmiinpistävää on, että kihlakunnanoikeudet jakavat haluttomasti tuomioita kaupunkiensa napamiehille: suurille työllistäjille tai poliittisille vaikuttajille. Valtionsyyttäjä Ritva Sahavirta sanoi, että oikeudenkäynti olisi tällaisissa tapauksissa syytä siirtää toiselle paikkakunnalle.

Niin sanottuun maan tapaan kuuluu myös se, että halutaan miellyttää omaa tuttavapiiriä, ovat nämän sitten golf- tai metsästyskavereita, uskonveljiä, sukulaisia, puoluetovereita tai vaikkapa vapaamuurareita, kuten tapahtui Turun taudin yhteydessä. Esteellisyyssääntöjen tuntemus on julkisella puolella heikkoa ja siksi tuttavien asioiden käsittelyssä ei jäävätä itseä.

Jonkin yrityksen suosimisessa voi olla kyse myös siitä, että niin sanotun hovitoimittajan tuotteen uskotaan olevan ylivertainen eikä sitä uskalleta siksi vaihtaa halvempaan. Hankintaa saatetaan sitten ohjata suosimaan tuota tuttua tuotetta.

Vaikutusvallan väärinkäytön kriminalisointia pohditaan parhaillaan. Sen sijaan kartellin kriminalisoinnissa ei ole edetty. Se poistettiin rikoslaista vuonna 1992 ja vuonna 2014 Helsingin yliopisto teki hallituksen tilauksesta selvityksen, jossa todettiin, että se olisi syytä palauttaa rikoslakiin. Kataisen, Stubbin ja Sipilän hallitukset eivät kuitenkaan kiirehtineet asian kanssa, vaikka muissa EU-maissa suuntana on ollut lainsäädännön kiristäminen Yhdysvaltain mallin mukaiseksi.

Pääministerinä Alexander Stubb osoitti sen sijaan aktiivisuutta hallintarekisterilain aikaansaamiseksi, millä yritysten todellinen omistus olisi saatu median valvovan silmän ulottumattomiin.

Oikeusvaltion vai poliittisen järjestelmän vahvistamista?

”Korruption vastaisella työllä olemme mukana vahvistamassa demokraattista järjestelmää ja oikeusvaltiota. Lisäämme myös kansalaisten luottamusta päätöksentekoon ja päätöksentekijöihin”, Lindström sanoi.

Hänen mukaansa rakennusalalla korruptiota kitkisi parhaiten se, kun kaikilla olisi yhtäläiset mahdollisuudet saada rakennuslupa tai kilpailla urakoista.

Lindstöm väisti kysymyksen siitä, ovatko kansanedustajat edelleen etuoikeutetussa asemassa vaalirahan kerääjinä, koska he ovat lainsäätäjinä rajanneet itsensä korruptiolainsäädännön ulkopuolelle. Kansanedustajan etiikkaa mitataan erityisesti silloin, kun hän toimii kunnanvaltuutettuna päättämässä rahoittajiensa kaavoitusasioista. Lindström sanoo itse kokeneensa, että kunnanvaltuutetun on hankala jääviyssyisen vuoksi samaa aikaa istua esimerkiksi kaupan keskusliikkeen hallintoelimissä.

Sote- ja maakuntauudistus luovat poliitikoiden vallankäytölle uuden portaan. Vaalikelpoisuutta ei rajoiteta, joten sama henkilö voi olla kunnassa, maakunnassa ja eduskunnassa päättäjänä.

Kuntamarkkinoiden avautuminen tarkoittaa yhtiömuotoisuuden lisääntymistä. Maakuntien palvelukeskukset tulevat olemaan osakeyhtiöitä, jotka tuottavat palveluja. Niitä tulee kuitenkin koskemaan julkisuuslaki ja rikosoikeudellinen virkavastuu.

Miksi lahjuksia edelleen annetaan?

Valtionsyyttäjä Ritva Sahavirran tilastot vuosilta 2011-2015 kertovat, että julkisella puolella syyttäjälle saapui 29 tapausta, joista kuusi oli törkeitä. Syytteisiin niistä meni 11 tapausta. Lahjuksia siis edelleen annetaan.

Sahavirta arvioi, että kyse on osin maan tavasta eli osalliset eivät aina edes tunnista tekevänsä mitään rikollista. Varsinkin rakennusalalla korruption tunnistaminen on hänen mukaansa vaikeaa ja kielletyn vieraanvaraisuuden rajanveto on vaikeaa. Kyse saattaa olla matkasta tai vain golfin pelaamisesta. Nyrkkisääntö Sahavirran mukaan kuitenkin on, että virkamiehen ei ole sopivaa ottaa yksityiseltä taholta mitään vähänkään arvokasta etua tai kestitystä ja erityisen pidättyväinen pitää olla silloin, kun voi työssään vaikuttaa tuon tarjoajan liiketoimintaan.

Kaksi vuotta sitten järjestetyssä korruption vastaisessa tilaisuudessa yksi liikemies totesi Sahavirralle, että ongelma on se, että virkamiehet eivät halua tehdä virkatoimia omassa työhuoneessaan vaan vaativat työstään palkaksi arvokasta kestitystä.

Erityisen tyrmistynyt Sahavirta on ollut huipputason johtajien röyhkeydestä, kun he ovat oikeudessa vakuutelleet kirkkain silmin, että tämä on ollut aivan normaali tapa liike-elämässä.

Ulkomailla tavat ovat vielä röyhkeämmät. Kyseinen liikemies oli maksanut kymmeniä tuhansia euroja saadakseen päätöksiä. Monesti lahjus on peitelty konsulttipalkkioksi. ”Kuuluisat konsulttilaskut ovat näppärä tapa selittää mitä tahansa”, Sahavirta sanoi.

”Pitkän kokemuksen myötä voi sanoa, että sana konsultti ei tuo mitään laillista mieleeni. Lähes jokaisessa talousrikosjutussa on mukana konsultti ja konsulttilaskutus. Maksetaan isoja laskua katsomatta mitä on tehty. Konsultin tuntilaskulla ei ole mitään ylärajaa.”

Poliittinen vaikuttaminen on yksi osa korruptiota. Varsinkin kaavoituspäätöksillä on valtava rahallinen arvo, ja vuoden 2007 vaaleissa kauppakeskusliikemiehet olivat valmiita valtaviin vaalitukiin vastineeksi myönteisestä suhtautumisesta kauppakeskusten rakentamiseen. Nykyhallituksessa tuo toive on otettu huomioon normitalkoissa, jotka ensimmäisenä kohdistettiin nimenomaan kauppakeskusrakentamisen vapauttamiseen.

Poliitikoita ja heidän lahjojiaan (vaalirahoittajiaan) on hyvin harvoin tuomittu oikeudessa näytön vaikeuden vuoksi. Jopa hovioikeus linjasi äskettäisissä vaalirahaoikeudenkäynneissä, että vaalirahaan pitää suhtautua toisin kuin muuhun lahjoitukseen.

”Korruptiorikoksessa näyttökynnys nousee tavattoman korkealle verrattuna esimerkiksi huumausainerikokseen. Siksi tuomioita on usein annettu verorikoksena, koska siihen näytöksi riittää pelkästään se, että kyseessä on perusteeton kulu”, Sahavirta totesi.

”Lahjuksia annetaan, koska se edelleen kannattaa ja koska rikoksen näyttäminen on niin vaikeaa”, Sahavirta tiivisti esityksensä.

Mallia moraaliin Ruotsista

Ruotsissa ja Suomessa suhtautuminen kestitykseen poikkeaa jonkin verran toisistaan. Ruotsissa yrityksillä ei ole Lapin-majoja, joihin asiakkaita viedään. Kestityksen rajatkin ovat toiset. Ruotsissa sopimattoman aterian raja on 20 euroa, mutta Suomessa se nousee yli sadan euron.

Kuten työturvallisuudenkin osalta niin myös korruption vastaisessa työssä ruotsalaiset yritykset, kuten Skanska, ovat olleet suunnannäyttäjiä. Skanskan historia ei ole ollut sen paremmin lahjonnan kuin kartellienkaan suhteen nuhteeton, mutta nyt se on nostanut eettiset asiat samaan kategoriaan työturvallisuuden kanssa. Venäjältä ja Etelä-Amerikasta se jopa poistui, kun sen uudet eettiset säännöt eivät mahdollistaneet liiketoiminnan jatkamista.

Keskustelu artikkelista: 36 kommenttia

  • Sven från Sverige

    Ruotsissa on ryhdytty hieman tiukempiin linjauksiin, mutta samoin sielläkin rakennusalan korruptio on ongelma. Ruotsissa lähes kolmasosa vuonna 2013 ilmiannetuista lahjuksen antajista toimivat rakennusalalla!

    Julkinen puoli ja rakennusliikkeet toki tekivät siellä lahjusten ja korruption vastaisen sitoumuksen loppuvuodesta 2015 (Överenskommelse för att motverka mutor och korruption).

    Vastaa
    • Mielenkiintoista on, että tuon Ruotsin sitoumuksen takana on Suomessakin toimivia rakennusliikkeitä, kuten Skanska, NCC ja Peab. Samat periaatteet esimerkiksi suhtautumisesta sponsorointiin, olisi helppo siirtää Suomeenkin. Aloitetaanko keskustelu heti? Eihän nyt sentään mistään insestistä puhuta vaan etiikasta. Kuten Jussi Aho totesi, se on kiva ja positiivinen asia. 1990-luvulla tehdyssä Etlan tutkimuksessa yritysjohtajille havaittiin, että etiikka ei ole keskeinen arvo yritysjohtajien arvomaailmassa. Tältä osin rakennusala voisi näyttää, että aika on muuttunut. Pieni tai isompikin ripaus etiikkaa ja estetiikkaa voisi tehdä hyvää rakennusalan maineelle.

      Vastaa
      • Heti alkuun voidaan todeta, että Skanska on todella huono esimerkki puhuttaessa eettisistä arvoista. Skanskan ”puhtoisen” julkisivun takana toiminta on kaikkea muuta kuin eettistä!

        Vastaa
  • Korruptio on vaikuttanut rakennuslakiin, säädöksiin.

    Vastaa
    • Liekö juuri tämän tyyppinen lainsäätäjiin ja rakentamisen säädöksiä laativiin kohdistunut lobbaus/korrptio syynä siihen, että suuri mittaisemman puurakentamisen mahdollistavat säädökset ovat muuttuneet niin hitaasti. Kukahan siitä jarrutuksesta on hyötynyt?

      Vastaa
  • Kirje Joulupukilta

    Laki julkisista hankinnoista on niin kankea, että jo pelkän tarjouspyynnön tekeminen on hurjan työlästä ja kallista. Tarjousten käsittely ja sopimusten teko ovat myös hitaita prosesseja. Markkinaoikeusvalitukset tuottavat lisäviiveitä ja aiheuttavat projekteille ongelmia. Tämä on todellinen ongelma, joka on aiheutunut tästä laista.

    Kyseinen laki ei kuitenkaan tehoa harmaan talouden torjuntaan. Ruskea kirjekuori on tavattoman vaikea näyttää toteen, eikä laki tehoa siihen.
    Se mikä tepsisi, on rangaistusten korottaminen ja tuomioiden langettaminen.

    Vastaa
    • Hankintalakia ei edes ole tehty harmaata taloutta estämään, vaan siihen, että kilpailutukset saataisiin avoimemmiksi. Se estää melko hyvin ne kalliit suoratilaukset hyviltä veljiltä.
      Tarjouspyynnön teko on toki vaikeampaa kuin ennen, nyt tilaajan on oikeasti mietittävä, mitä haluaa jo etukäteen. Mutta ehdottomasti parempi näin!

      Niihin kirjekuoriin yms meillä pitäisi olla kovemmat keinot.

      Vastaa
  • Olen tehnyt ilmoituksen kilpailuvirastoon konevuokraamojen ja erään ison (SRV) rakennusliikkeen oman vuokraamon välisistä hintasopimuksista.. Ei ole kuulemma resursseja tutkia.. taitaa ne resurssit olla hyväveliverkoston käytössä ja luomisessa tässäkin turhassa virastossa joita tämä maa on täynnä..

    Ongelmana on siis selvästikkin resurssipula, joka on tahallisesti luotu näihin järjestelmiin, jotta eliittiä edustavat tahot eivät koskaan joutuisi edesvastuuseen toiminnastaan. Tämäkin kyseinen rakennusliike tekee monia verovaroin rakennettavia kohteita ja tarjoaa ’kilpailutuspalvelua” eli projektinjohtoa.. samalla tehden keskinäisiä hintasopimuksia.. eikä tämä kiinnosta viranomaisia, aika ihmeellistä touhua.

    Vastaa
  • Iss Proko, Rovaniemi…

    Vastaa
  • Kuka heittää ekan kiven ?

    Tervettä yksityiskohtaista keskustelua tarvitaan. Ei tekopyhää kaiken tuomitsemista, vaikka siitä saakin räväköitä otsikoita. Varsinkin yksityispuolen korruptiosta. Onko asiakkaan kutsuminen golftapahtumaan korruptiota, onko asiakkaan lähipiiriin kuuluvan taitelijan tai urheilijan sponsorointi korruptiota, onko asiakkaan kanssa yhdessä matkustaminen korruptiota, onko mainostaminen asiakkaan tai lähipiirin julkaisussa korruptiota ? Helppo on jälkijättöisesti tuomita maantapaa, mutta kuten näemme, jopa eettisyyden edelläkävijän ylimmässäkin johdossakin on tehty päätöksiä, joita selvitetään ensi vuonna tuomioistuimessa.

    Vastaa
  • Entäpäs seuraavanlainen ”eettisyys”
    Kun sanotaan, että Ruotsissa rakennusliikkeillä ei ole Lapin mökkejä niin Suomessa rakennusliikkeen johtaja omistaa mökin ja ”vuokraa” sen rakennusliikkeelle. Rakennusliike maksattaa asiakkaitten matkat ja kestitykset aliurakoitsijoillaan. Ja yrityksen ylin johto on kaikesta tästä tietoinen.

    Vastaa
    • Tiesithän, että yksityisomisteisilla yrityksillä on Suomessa sopimusvapaus? Tämä tarkoittaa, että yritykset voivat tehdä toisiaan hyödyttäviä sopimuksia siten, kuin parhaaksi näkevät.

      Molempia osapuolia hyödyttävä sopimus voi olla esimerkiksi sellainen, missä määritellään suuria määriä palveluita ostavalle tilaajalle halvempi hinta verrattuna vähemmän palveluita ostavaan tilaajaan.

      Volyymiostajalle määritetty halvempi hinta voi hyödyttää myös veronmaksajaa tilanteessa, jossa julkinen osapuoli on ostanut esimerkiksi rakentamispalvelua suuria määriä tilaavalta yritykseltä, joka voi tuottaa palvelua verkostonsa avulla halvemmalla.

      Sama sopimusvapaus koskee kaikkia yksityisiä yrityksiä, eikä se liitykorruptioon. Vai olenko käsittänyt jotain väärin?

      Vastaa
  • Onkohan kyseessä sama rakennusliike, joka pelasti Helsingin Työväenyhdistyksen konkurssilta rakennusliikkeen osakkeen omistajien kustannuksella?

    Vastaa
  • Ai, eettinen yritys vieläkin jatkaa tätä?

    Vastaa
  • Rakennusliikkeiden aakkosissa K on ennen C.tä. Kate tulee ennen Code of Conducktia

    Vastaa
  • Jussi Aho sanoo: Rakennusteollisuuden johdossa mielenkiinto on kohdistunut kuitenkin työntekijätason harmaan urakoinnin torjuntaan, mutta ei ylätason toimintaan, vaikka siellä liikutellaan paljon isompia rahamääriä. NÄIN ON! Johto myös johtaa mitä tehdään missä tehdään ja miten tehdään. Ja kun yritys on jäämässä kiinni rikollisesta toiminnasta, tehdäänkin tästä työntekijästä rikollinen ja annetaan potkut (en tarkoita Jussi sinua). Johto juristikunnan kanssa rupeaa puhumaan muunneltua totuutta ja siihen vielä saa yrityksen korkeimman johdon tuen ja luottamuksen. Yksittäinen työntekijä, joka on toiminut johdon ohjeiden mukaisesti, joutuu taistelemaan yksin rikolliseksi leimattuna isoa yritystä vastaan.

    Vastaa
    • Tuo oli itse asiassa toimittajan tiivistelmä asiasta käydystä keskustelusta. Olen tehnyt aiheesta jopa tutkielman Rakentamisen musta kirja, jossa käsitellään 200 sivun verran rakennnusalan korruptiota ja kartelleja.

      Vasta seuraavassa kappaleessa on Jussi Ahon kommentti siitä, että korruptio on yhtä vaikea keskustelunaihe yrityselämässä kuin insesti. Aho puhuu paljon yrityskulttuurin merkityksestä. Siinä johto ja johtaminen ovat avainasemassa, sillä ilman johdon sitoutumista ja esimerkkiä ei tapahdu mitään. Tämä on nähty hyvin työturvallisuuden kehittämisessä, jossa alkoi tapahtua vasta, kun ruotsalaiset yritykset toivat tänne Suomeen oman yrityskulttuurinsa. Toivottavasti ruotsalaisten käsitys eettisten arvojen merkityksestä tarttuu samalla tavalla. Ei se Ruotsissakaan helppoa ole ollut, sillä samanlaiset asafalttikartellit ja lahjusskandaalit he ovat käyneet läpi kuin suomalaisetkin.

      Vastaa
      • Aivan oikein. Johto ja johtaminen avainasemassa! Mutta sellaisella johtamisella jossa (onko Ruotsin malli?) ”vääristämällä” tapahtumia saadaan asiat näyttämään paremmalta työmaitten tuntimäärät jopa tuplataan ja tapaturman sattuessa työntekijä viedään vähin äänin kotiin sairastamaan tekemättä tapaturmailmoitusta.

        Vastaa
        • Kiitos ei Ruotsin mallia

          Ruotsin malli (valitettavasti) on, että kun asia on paperilla raportissa hyvin, niin se on myös käytännössä hyvin. Ruotsalainen rakennusyritysjohto saattaa antaa kuvan, että heillä eettisyys ja työturvallisuus ovat sydämen asioita, mutta todellisuudessa riittää, että alaisten tekemä raportti on puhdas. Nähty on.

          Vastaa
  • Irti kapulasta

    Ruotsalaisyritys suunnannäyttäjänä

    Työturvallisuus
    Lasit huurussa ei osata kuin puhua työturvallisuudesta. Tilastoidaan tehdyt tunnit jopa kaksinkertaisina. Kun jotain sattuu, määrätään ”potilas” kotiin, korvaavaan työhön tai jopa jatkamaan töitä sairaana. Tällä tavoin tilastot näyttävät hyvältä ja johto saa bonukset. Mutta vaarana on, että ajan saatossa saamme lisää työkyvyttömiä rakennusalan ammattimiehiä, jotka jäävät vaille korvauksia.

    Eettisyys
    Jos henkilöä epäillään esim. eettisestä rikoksesta, hänet laitetaan kotiarestiin ja passitetaan ”kapula suussa” kotiin. Hänelle annetaan uusi puhelinliittymä ja kielletään yhteydenotot alaisiin, työkavereihin ja asiakkaisiin ilman esimiehen lupaa.
    Muutaman kuukauden päästä ruotsalaisyhtiön ”oikeuslaitos” antaa päätöksen/tuomion ja seurauksena potkut, jollei kirjoita yksipuolisesti räätälöityä sopimusta.

    Tällainen tapaus taisi sattua viime viikollakin.

    Ohjeistus kuuluu: Ei anneta eikä oteta lahjoja…mutta käytäntö on toinen. Kaikkea sitä tehdään, mutta nykyään salassa!

    Ruotsalaisen johtajan tuloksen tekeminen
    Kyseiselle vuodelle kirjataan tappiotyöt vielä huonommaksi ja hyvinkin menevät työ huonommaksi mitä ne oikeasti ovat. Vuoden tulos noin -38,6 mijoonaa. Tuolla toimintatavalla mahdollistetaan johdolle muhkeat bonukset ainakin kahdelle seuraavalle vuodelle.

    Vastaa
    • Onko ruotsalaisen rakennusliikkeen Suomen ylin johto tietoinen toimintatavasta ja on sen toiminnassa mukana?
      Onko ruotsalaisen rakennusliikkeen ylin johto tietoinen miten Suomessa toimintaa johdetaan?
      Onko ruotsalaisen rakennusliikkeen toiminta Ruotsissa samanlaista?

      Vastaa
  • Jospa FIra itse tulisi esiin TEKES-tukien nostamisesta ja hallintokulujen maksattamisesta TEKES:llä. Se on ihan vastaavaa kilpailun vääristämistä, mitä on korruptio. Jussi Aho voisi seuraavaksi kirjoittaa avoimen artikkelin, kuinka paljon he ovat nostaneet yhteiskunnan tukia ja esittää avoimesti, mitä kuluja näillä tuloilla on katettu.

    Vastaa
  • Fira Oy saanut 2015 mennessä 966 550 €. Oho ! Mitenköhän paljon tytär-yhtiöt saaneet ? Kyllä tuolla rahalla makselee kiinteitä kuluja jo ihan mukavasti.

    Vastaa
  • Tuolla summa elättää aika montaa ns. diplomityöntekijää työmaainsinöörinä ja työnohjaajaa johtajana. FIRA:n viherpesu ei ole yhtään sen pesun kestävämpää kuin muiden toimijoidenkaan. Toiset lahjoo saadakseen grynditontin, toiset lahjoo nostaakseen tukia ja maksaakseen urakoinnin kiinteitä kuluja. Tuki, se on mikä kannattaa.

    Vastaa
  • Myös tukea haluava

    Eikö noita firan tukijaisia valvo kukkaan ?

    Vastaa
    • Täällähän niitä valvotaan parhaillaan.
      Muut rakennusliikkeet lopetti Tekes tukien anomisen kun seuraavassa esimerkissä kuvattu toiminta muuttui hankalaksi. Maan tapa oli että oppilaitos viritti kehityshankkeen, johon rakennusliikettä pyydettiin osoittamaan resursseja. Yritys maksoin resurssien palkat kuten muissakin hankkeissaan ja tätä tuntimäärää vastaan oppilaitos sitten veloitti konsulttipalkkiona eurot rakennusliikkeeltä omaan käyttönsä. Tai jotensakkin noin. Pointtina kuviossa oli se että Tekes ei rahoita oppilaitoksia joten tarvittiin tuntilistat yksityisiltä yrityksiltä.
      Luulisin että Firaa ja muitakin tuensaajia valvoo tilintarkastus tms. taustainen henkilö joka syynää projektin kulut. Näin ainakin Tekes aikoinaan menetteli pysäyttäessään oppilaitosten rahoittamisen yksityisiksi naamioiduilla tutkimuksilla.

      Vastaa
  • Tukia valvotaan tässä maassa tuensaajan antaman selvitykseen pohjautuen. Riittää, kun suoritat hakemuksessa luvatun tehtävän ja selvität siitä aiheutuneet kustannukset riippumatta, onko kustannukset todellisia ja aiheutunut vain tukihakemuksen mukaisista tehtävistä.
    Voit suorittaa myös putkiremontin kahdessa viikossa, kun teet siitä tutkimuksen kvr-urakan sijasta. Tällä tavoin muutat kiinteät kulut tutkimuskuluiksi ja maksat vain aliurakoitisijan kulut urakasta.

    Vastaa
    • Kateus kunniaan

      Tuohan on ihan nerokkaasti tehty. Eikä käsittääkseni ole mitenkään laitonta tai epäeettistä, jos Fira on löytänyt jonkin keinon, jota muut eivät ole huomanneet hyödyntää. Ja eiköhän Tekes rahoistaan huolen pidä.

      Mutta ainahan voi heittää epäilyksiä, kun kaveri menestyy itseä paremmin, sillähän Suomi nousee.

      Vastaa
      • Kateudella on maksajansa

        Vai nousisiko Suomi avoimella markkinataloudella eikä sulle mulle poliittisien tukien jaolla. Vapaa kilpailu kunniaan, sitähän Fira toivoo, eikä edellä oleva ole sitä. Voisimme kaikki menestyjät maksaa matalampaa yhteisöveroa, kun ei olisi tälläisiä TEKES-puoskareita vetämässä välistä.

        Vastaa
  • Ruotsalaisyhtiössä tukien pyöritys?

    Voisiko esimerkisi Skankan toimitusjohtaja Tuomas Särkilahti vastata tähän ja muihinkin edellä mainittuihin kysymyksiin?

    Vastaa
  • Voi hyvä veli sentään

    Skanska tuki (=lahjoitti) Helsingin Työväenyhdistystä yli VIIDELLÄ miljoonalla eurolla. Mihin kategoriaan tämän laittaisitte, jos tämä ei ole rikos?

    Vastaa
  • Mulle kans tukea

    fira palvelutkin ruinanneet tekes rahhaa 109300 €.

    Vastaa
  • Hei,

    Olemme Skanskalla valmiita ja halukkaita keskustelemaan toimintamme eettisyydestä. Skanskan eettiseen ohjeistoon voi tutustua Skanskan internetsivujen kautta: http://www.skanska.fi/fi/Tietoa-Skanskasta/Skanska-Code-of-Conduct/. Sivuillamme kerrotaan myös, miten kuka tahansa skanskalainen tai ulkopuolinen henkilö voi ilmoittaa epäilemistään tai tietämistään väärinkäytöksistä Skanskan toiminnassa. Skanskalla on käytössään Hotline-kanava, jonne voi ilmoittaa näistä asioista nimettömänä ja täysin luottamuksellisesti. Hotlinen tiedot ja ohjeet löytyvät täältä: http://www.skanska.fi/fi/Tietoa-Skanskasta/Skanska-Code-of-Conduct/kuinka_voit_ilmoittaa_huolenaiheesta/.

    Mikäli tätä keskustelua seuraavilla on tiedossaan asioita, jotka koskevat Skanskaa ja joita meidän tulisi selvittää, pyydämme ottamaan yhteyttä joko lakiasiainjohtaja Kirsi Palviaiseen tai Hotline-kanavan kautta.

    Työväenyhdistykseen liittyvällä kommentilla viitattaneen Hotelli Paasitornin urakkaan liittyvän oikeudenkäynnin ratkaisuun. Siitä on aiemmin kirjoitettu artikkeli mm. Seura-lehteen. Lehdessä esitettyjä väitteitä on selvitetty Skanskalla, mutta niille ei ole löydetty minkäänlaista vahvistusta. Tässä kuitenkin linkki lehdistötiedotteeseen, jolla Skanska on vastannut asiaa koskeneisiin julkisuudessa esitettyihin väitteisiin: http://www.skanska.fi/Pages/DisplayNews.aspx?id=4544&epslanguage=fi&nid=7dOjaTyz.

    Ystävällisin terveisin
    Liisa Salmela, viestintäpäällikkö, Skanska Oy

    Vastaa
    • Uskoo ken tahtoo

      Koska mitään selkeitä vastauksia ei saatu, niin jatketaan aiheesta keskustelua ensi vuonna. Toimituspäällikkö Seppo Mölsä voisi aiheesta tehdä uuden jutun ja aloitetaan uusi ”kierros”.

      Vastaa
  • Paljon Firan ja Fira Palveluiden kiinteät kulut olivat vuonna 2015? Kiinteitä kuluja vertaamaalla tukien määrään nähdään tukien tuomaa kilpailuetu ja olisi hyvä avata Firan puolesta, mitä konsulttitoimistoa ovat käyttäneet tekes-hakemuksien hyväksyttämisessä.
    Joku laskutaitonen osaa varmasti verrata tukia suoraan käyttökatteeseen, joka äkkiseltään näyttäisi olevan huimaprosenttiluku.
    Kilpailu on kivaa, kun se on avointa ja reilua. Korruptioo on monessa muodossa. Siellä, missä on tuki ja yhteiskunnan rahaa, niin siellä on korruptiookin.

    Vastaa

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia