Kokeile kuukausi maksutta

Älyttömän yksinkertainen koekohde odottaa lupaa

Huopalahden vanhan asemarakennuksen viereen Helsingissä nousee lähivuosina koekohde, jossa käytetään mahdollisimman lisäaineettomia rakennusmateriaaleja.

Koekohde rakennetaan puuelementistä, jonka paksuudeksi voi valita 12-38,1 senttiä. Ne toimitetaan työmaalle mittatarkkoina suurelementteinä. Kerrokset on kiinnitetty toisiinsa pyökkiruuvein.

Arkkitehtitoimisto Livadyn kokoustilan pöydällä on jämäkkä puumöykky. Saksalaisen Rombach-yhtiön kehittämä diffuusioavoin Nur-Holz -puuelementtimalli (”vain puuta”) on tehty ristikkäisistä havupuulautakerroksista, jotka on kiinnitetty toisiinsa pyökkiruuvein. Levyt toimivat sekä kantavina että lämpöä eristävinä rakenteina, ja ne voivat olla lähes 400 millimetriä paksuja.

”Elementin toiminta perustuu yksinomaan mekaanisiin puuliitoksiin, eivätkä ne sisällä lainkaan lisäaineita, kuten esimerkiksi liimaa, metallia tai muovikalvoja”, arkkitehti ja puuseppä Lars-Erik Mattila kertoo.

Mattilalla ja arkkitehti Juulia Mikkolalla on luonnosvaiheessa koerakennuskohde Helsinkiin Huopalahden asemalle. Koerakentamiskohteeksi hanke on päätymässä siksi, että nykyisten energiatehokkuusvaatimusten vuoksi massiivipuisen ja painovoimaisella ilmanvaihdolla varustetun rakennuksen tekeminen ei olisi muuten mahdollista.

Kotimainen toivomus

Hankkeessa turvaudutaan saksalaiseen materiaalitoimittajaan, jos Suomesta ei saada vastaavaa tuotetta.

”Olen kysellyt kotimaisilta CLT-tuottajilta, jos heillä olisi kiinnostusta tuotekehitykseen. Yksi vastasi suoraan, että heidän koneensa tekevät vain liimapuuta, mutta eräs suomalainen toimija on osoittanut alustavaa mielenkiintoa. Suomi elää tulevaisuudessakin puusta, joten en millään haluaisi tuottaa rakennusmateriaalia Saksasta. Jatkan keskusteluja toiveikkaana. Näen tässä myös mahdollisuuden kotimaisen kysynnän herättämiseen”, kohteen rakennuttaja ja tv-tuottaja Liisa Akimof sanoo.

Akimof haluaa tontilleen yhteisöllistä asumistapaa edistävän, Asuinkasarmi-työnimellä kulkevan neljän asunnon massiivipuurivitalon. Se sopeutuu alueen alkuperäiseen rakennuskantaan ja edustaa uudenlaista puurakentamista.

”Toisaalta asema-alueen vanhat hirsirakennukset ovat hyvin samankaltaisia kuin nyt suunnitteilla oleva asuinkasarmi”, Akimof pohtii. Kiinteistönomistaja hänestä tuli reilut kolme vuotta sitten, kun hän voitti Senaatti-kiinteistöjen järjestämän tarjouskilpailun.

Kauppojen jälkeen hän pestasi arkkitehtitoimisto Livadyn suunnittelemaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rautatierakennusten kunnostamista. Vanha asemarakennus, vahtitupa ja sauna-pesutupa on jo kunnostettu melkein kokonaan.

Seuraavaksi nykyinen liikennealue muuttuu asuintonteiksi, kun uusi asemakaava tulee voimaan. Muutosprosessi on edennyt jo Helsingin kaupunginvaltuustoon, mutta lopullista päätöstä ei ole vielä tehty. Asemakaavan myötä asuinkasarmille voidaan hakea rakennuslupaa.

Ei mitään ylimääräistä

Noin 400 kerrosneliön rakennuksesta on tarkoitus tehdä viipaletalo, jonka loft-asunnot ovat helposti muunneltavia.

Akimof ei ole omien sanojensa mukaan homehysteerikko, mutta hän arvostaa rakentamisessa talonpoikaisjärkeä. Hän haluaa kohteestaan sellaisen, jossa ilma pääsee vaihtumaan ja kosteus kuivumaan.

”Se taas tarkoittaa ehdotonta eitä esimerkiksi monikerroksisille eristerakenteille muoveineen kaikkineen. Taustalla on Mattilan Aalto-yliopistoon tehty diplomityö Tulevaisuuden kerrostalo”, Akimof toteaa.

Hankkeen ensimmäiset luonnospiirrokset tehnyt Mattila kelpuuttaa tulevaisuuden rakennusmateriaaleiksi vain puun ja muut luonnonkuidut, poltetun ja polttamattoman saven, luonnonkiven, kalkin, lasin ja raudan/teräksen.

”Tämä hanke edustaa toisenlaista rakentamista kuin mitä Suomessa nykyään tehdään. Keski-Euroopassa tämä olisi paljon tavanomaisempaa. Tapa rakentaa on huomattavasti yksinkertaisempi, ja joudumme perustelemaan hanketta paljon syvemmin”, Mattila pohtii.

Ympäristö ensin

Arkkitehti Mattilan korkeimmat tavoitteet täyttyvät, kun rakentamisessa ei käytetä lainkaan ympäristölle haitallisia aineita.

”Jos aine on haitallinen ympäristölle, se on suoraan tai välillisesti haitallinen ihmisellekin. Ihminen ja ympäristö eivät ole viime kädessä toisistaan erillisiä. Aineita koskevia päätöksiä ei voi kuitenkaan tehdä kunnolla, ellei tiedä, mitä rakennustuotteet sisältävät.”

Mattilan mukaan asiaa voi pohtia ruokavertauksen avulla. Useimmat ihmiset ovat kiinnostuneita siitä, mitä heidän ruokansa sisältää.

”Ihmiset voivat päätöksiä tehdessään tutustua ruokatuotteiden ainesosalistauksiin ja ravintosisältöön. Rakennusaineteollisuudessa ei sen sijaan tarvitse kertoa, mitä tuotteet sisältävät. Näin rakennuksiin päätyy tuotesalaisuuden nimissä aineita, joiden olemassaolo ja yhteisvaikutukset eivät ole kenenkään hallinnassa. On siis perusteltua karsia materiaalipalettia, kunnes jäljelle jäävät vain ne, joiden koostumus on tiedossa ja pitkän aikavälin käyttäytyminen tunnetaan.”

”Nyt suunniteltavan rakennuksen tulee koostua aineista, jotka eivät ole haitallisia ympäristölle. Suunnittelemme yksinkertaisia rakenteita, joita tavallisen asukkaankin on helppo ylläpitää ja jotka ovat toimintavarmoja. Näin emme kuormita ympäristöä”, Mikkola lisää.

Painovoimainen ilmanvaihto

Rakennuksen painovoimainen ilmanvaihto toteutetaan tiilihormein ja tilat ryhmitetään hormiryhmien ympärille. Jokaisesta tilasta nousee suora tiilihormi katolle, eikä vaakavetoja tarvita. Koska rakennus on kaksikerroksinen ja siinä on korkea ullakko, myös yläkertaan saadaan korkeat hormit ja riittävä paine-ero, jotta järjestelmä toimii.

”Kaikissa asuintiloissa on ulkoseinillä mekaanisilla kippiventtiileillä varustetut korvausilma-aukot. Niistä on helppo nähdä, ovatko ne auki vai kiinni. Vanhan mallisia ja luotettavasti toimivia venttiilejä on onneksi uudistuotannossa”, Mikkola kertoo.

Arkkitehdit ovat jo kohdanneet väitteitä, joiden mukaan painovoimainen ilmanvaihto ei ole hallittavissa kaikissa sääoloissa. Rakennusmääräysten mukaan ilmanvaihtojärjestelmä ei myöskään saa aiheuttaa vetoa. Palautteeseen he suhtautuvat rauhallisen kärsivällisesti.

”Painovoimaisessa järjestelmässä asukas voi helposti säätää ilmanvaihtoa tarpeen mukaan ja laittaa esimerkiksi kylmällä säällä korvausilmaventtiilit kiinni. Puuikkunat vuotavat kuitenkin hitusen ja tarvittaessa voi tuulettaa nopeasti ikkunoista.”

Jos hormi alkaa toimia toisinpäin kuin on ajateltu, siitä ei aiheudu Mikkolan mukaan vakavaa haittaa. Painovoimainen ilmanvaihto ei voi missään tapauksessa imeä rakenteista haitallisia aineita sisäilmaan yhtä voimakkaalla alipaineella kuin koneellinen ilmanvaihto.

”Myrskytuuli voi toki ilmanvaihtojärjestelmästä riippumatta painaa ilmaa sisään rakenteiden vuotokohtien kautta, mutta se tapahtuu vain kovalla tuulella eikä koko ajan. Kun hyväksyy painovoimaisen ilmanvaihdon pienet puutteet, se on helppokäyttöinen ja tarkoituksenmukainen järjestelmä.”

Löytyykö kytkin?

Uusissa, pian voimaan tulevissa energiamääräyksissä painovoimainen ilmanvaihto on tehty jälleen helpommaksi. Lämmön talteenoton vuosihyötysuhteen vertailuluku on merkitty painovoimaisella järjestelmällä nollaksi, toisin kun nykyisin voimassa olevissa määräyksissä.

”Asetusluonnoksen vaatimukset vedottomuudesta ja järjestelmän pysäytyskytkimestä tekevät kuitenkin painovoimaisen järjestelmän kieltämisen helpoksi”, Mikkola sanoo.

Rakennustarkastaja voi jatkossakin tulkita määräyksiä niin, että kaiken pitää olla mitattavissa ja säädettävissä myös painovoimaisessa järjestelmässä. Kun tällaisia määräyksiä ei ole kohdennettu vain koneellisille järjestelmille, voi päätellä ettei lainsäätäjä oleta kenenkään haluavan painovoimaista ilmanvaihtoa.

Koerakennuksen toiminnasta on tarkoitus tuottaa mittaustietoa esimerkiksi lämmön ja sisäilman hiilidioksidin osalta viiden vuoden ajan sen valmistuttua.

”Näin senkin vuoksi, ettei keskustelu energiatehokkuudesta ja ekologisesta rakentamisesta jämähtäisi enää pidemmäksi aikaa epä-älylliselle ’pullotalo vai harakanpesä’ -tasolle”, Mattila huomauttaa.

Konevalo ja koneilma

Mattila kehottaa ajattelemaan myös ilmanvaihtoa ja valaistusta rinnakkain.

”Samoin kuin on luonnollinen ilmanvaihto ja koneellinen ilmanvaihto, on myös luonnonvalo ja ’koneellinen’ valo. Luonnonvalo on vaihtelevaa. Ei ole kahta hetkeä samanlaista valoa. Siitä silti harvemmin valitetaan. Arkkitehtien keskuudessa luonnonvalolla pikemminkin hekumoidaan ja puhutaan mestarillisesta valonkäytöstä. Taitavasta ilmankäytöstä sen sijaan ei, vaikka molemmat ovat ympäristöolojen ymmärtämistä ja hyödyntämistä.”

Mattilan ja Mikkolan mukaan nykyrakentaminen ei ole aidosti kestävän kehityksen mukaista, koska rakennuksia tehdään haitallisista aineista, lyhytikäisiksi ja vaikeasti korjattaviksi.

Katso mallikuvia koekohteesta ja lue lisää Rakennuslehti 2/2017.

Tätä artikkelia on kommentoitu 22 kertaa

22 vastausta artikkeliin “Älyttömän yksinkertainen koekohde odottaa lupaa”

  1. Akimoff voisi nostaa ja korjata tonttiaan Huopalahden radan suuntaan rajaavan puuaidan, joka on kohta pari vuotta komistanut tätä utopiaa. Kyllä syvältä on tallaiset Senaattikiinteistön valtion omaisuuden kadottamistemput. Asemaan käyttävät jalankulkijat saivat rauta-aidan tien poikki. Aseman pihan käyttö estyy ja Akimoff elää unelmissaan.

  2. ”Painovoimainen ilmanvaihto ei voi missään tapauksessa imeä rakenteista haitallisia aineita sisäilmaan yhtä voimakkaalla alipaineella kuin koneellinen ilmanvaihto.”

    Mistä niitä haitallisia aineita irtoaa jos ”käytetään mahdollisimman lisäaineettomia rakennusmateriaaleja.”

    Ja käytännössä jos ilma vaihtuu niin energiaa kanssa kuluu. Se on kumma ettei ko. touhulle ole mitään energiavaatimuksia…

    1. Oletko ajattelut, paljonko energiaa kuluu ilmanvaihtokoneiden valmistamiseen, kuljettamiseen, asentamiseen, huoltoon ja käyttöön sekä hävittämiseen 20 vuoden päästä? Tästä touhusta on maalaisjärki kaukana

    2. Asuinsija kuluttaa energiaa, oli se millä tavalla tahansa toteutettu. Korvausilman täytyy päästä jostain sisään. Keinoja on monia. Kaikissa toteutustavoissa on hyviä sekä huonoja puolia, joiden välillä tasapainoillaan.

    3. ”Mistä niitä haitallisia aineita irtoaa jos ”käytetään mahdollisimman lisäaineettomia rakennusmateriaaleja.”” Tässä taidettiin puhua ulkoilman haitallisista aineista, esim. liikennepäästöt, pölyt, siitepölyt.

      1. Itse asiassa tekstissä puhutaan ”rakenteista imettävistä haitta-aineista”. Toisaalta millä tavalla ne ulkoilman haitalliset aineet jäisivät rakennuksen ulkopuolelle painovoimaisessa ilmanvaidossa? Kun ei olisi mitään suodattimia, entistä isommat partikkelit pääsevät sisään.

  3. Puuikkunat vuotavat ja toimivat ilmanvaihdon apuna….?
    Tehdäänkö ikkunoista ehdoin tahdoin vuotavia ja huonoja?

    1. Näin voi kysyä ainoastaan ihminen, joka selvästikään ei tiedä rakentamisesta ja ikkunoista yhtään mitään.

  4. Tämä on merkittävän hyvä uutinen terveellisemmän asumisen puolesta kaikenmaailman koneellistettuja automatisoituja passiivitaloja vastaan.
    Vihdoinkin se järki jota on kahvipöydissä jo parikymmentä vuotta käyty on saavuttamassa suunnittelijat ja lupaviranomaiset .

    Tekee Suomen metsäteollisuudelle hyvää kun puuta käytetään entistä enemmän rakentamiseen.

    Kun ulkoikkunan annetaan vuotaa alareunastaan ja sisäikkuna(t) yläreunastaan niin syntyy hyvä raitisilmaventtiili jota tuollainen seinään laitettava vanhanaikainen narusta vedettävä täydentää hyvin , kunhan sinne saadaan kaupungeissa pölysuodatin sisälle.

    1. Ja sitten kun vetää, niin asukas poistaa tuon tiivistämällä ikkunan. Tuloilmaräppänä täytetään uretaanilla ja teipataan tiiviiksi. Jo loppui veto.

  5. Mattilan ja Mikkolan mukaan nykyrakentaminen ei ole aidosti kestävän kehityksen mukaista, koska rakennuksia tehdään haitallisista aineista, lyhytikäisiksi ja vaikeasti korjattaviksi. Tekee mieli lisätä vain M.O.T.

  6. Painovoimaisen ilmanvaihdon vuosihyötysuhteeksi voi merkitä n.50%,kun ilma otetaan ikkunaväleistä (=ulkoikkunan alareunasta ja sisäikkunan yläreunasta).

    1. 62% todennäköisyydellä voimme 5 vuoden kuluttua lukea lehdestä, että kohdetta vaivaa sisäilmaongelma.

      1. Siellä on ne ns. likaiset poistot, mitkä kuivaa sen, jos uunia ei hehkuteta metrisillä haloilla tai mieluummin 1,5 metrisillä, jotta homehiirulakin kuivaisi.

      2. Asun kohta 200 vuotiaassa samoilla rakenteilla tehdyssä talossa Porvoossa (massiivipuuseinät, luonnollinen ilmanvaihto,korvausilma ikkunoista ja räppänöistä). Sisäilma on raikas,
        sisäilmaongelmista ei tietoakaan ja energiankulutuskin kohtuullinen 110kwh/m2/vuosi.

        1. Eli tämäkö olisi suomalaisen asumisen tulevaisuus? Koko väestö hirsitaloihin? Et maininnut mitään lämmitysmuodosta…

          1. Luonnollisesti lämmitysmuotona on luonnollinen puun poltto, joka on CO2-neutraalia kun vaan kasvatetaan uutta tilalle. Eläkkeistäkään ei tarvitse enää kenenkään olla huolissaan kun luonnollinen poistuma väestön keskuudessa kasvaa ja elinajanodote pienenee. Se on sitä luonnollista.

            Nämä luonnollisuuden tavoittelijat voisivat jättäytyä yhteiskunnan ulkopuolelle kuten hyödyttömät yksilöt luonnollisesti aikanaan jätettiin. Yli neljäkymppiset eivät ole enää tehokkaita työntekijöitä ja sukua jatkavia yksilöitä.

            On kyllä jännä miten tämä ”luonnollis”-porukka harrastaa marjanpoimintaa. Kyllä i-laitteet vaaditaan ja vaikka mitä mutta höpönassuttelua, mutta sitten nämä rakennusmateriaalithan ne sairastuttaa pahimmalla tavalla. Jep ja jep.

  7. Rintamamiestalo on löydetty uudelleen. Eihän tässä ole mitään uutta tai ihmeellistä…..

  8. Hienoa työtä, kiitos tästä. Ympäristöministeriön rakentamismääräyskokoelmat vain ajan tasalle! Ja markkinamiehet-ja naiset kuriin elementtiensä kanssa. YIT, WSP ynnä muut rakennusfirmat kun syytävät siloiteltua bulkkia kansan perusriville. Ammattilaiset sen tietävät ja osaavat vaatia. On aika vaatia parempaa myös kansalaisten.

  9. ”Painovoimaisessa järjestelmässä asukas voi helposti säätää ilmanvaihtoa tarpeen mukaan ja laittaa esimerkiksi kylmällä säällä korvausilmaventtiilit kiinni. Puuikkunat vuotavat kuitenkin hitusen ja tarvittaessa voi tuulettaa nopeasti ikkunoista.”

    On kyllä hieno innovaatio. Vetoa aiheuttavat venttiilit on ratkaistu sulku-mekanismilla ja vuotavilla ikkunoilla. Mitäs niistä vuotavista ikkunoista sitten aiheutuu, jos ei vetoa? Korvausilman suodattamisesta ei puhuta myöskään mitään. Onko sekin luonnonvastaista?

    ”Jos hormi alkaa toimia toisinpäin kuin on ajateltu, siitä ei aiheudu Mikkolan mukaan vakavaa haittaa. Painovoimainen ilmanvaihto ei voi missään tapauksessa imeä rakenteista haitallisia aineita sisäilmaan yhtä voimakkaalla alipaineella kuin koneellinen ilmanvaihto.”

    Eli tässä siis hyväksytään se, että osan aikaa likaiset poistokanavat voivat toimia tuloilmareittinä? Kanavissa voi kuitenkin olla monen vuoden pölyt pinnoilla. Ja miksi tässä oletetaan, että koneellinen ilmanvaihto aiheuttaa voimakasta alipainetta? Laitteet on kuitenkin käsittääkseni tarkoitus säätää lähelle tasapainoa ilmamäärien suhteen –> pieni alipaine.

    ”Samoin kuin on luonnollinen ilmanvaihto ja koneellinen ilmanvaihto, on myös luonnonvalo ja ’koneellinen’ valo. Luonnonvalo on vaihtelevaa. Ei ole kahta hetkeä samanlaista valoa. Siitä silti harvemmin valitetaan…”

    Kaamosaikaan ei hirveästi ole tätä luonnonvaloa tarjolla ja se joudutaan keinotekoisesti tuottamaan. Samoin on painovoimaisessa ilmanvaihdossa. Miten on ajateltu ratkaista kesäaikainen ilmanvaihdon puute kun ei ole lämpötilaeroja? Ikkunat auki ja katupölyt sisään?

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat