Avainsana: painovoimainen ilmanvaihto

Tuusulan ensi vuoden asuntomessuille tuleva Trä Kronorin townhouse- eli kaupunkipientalokohde on jo osin harjakorkeudessa.

1900-luvun alussa tehdyt paksuseinäiset tiilitalot ovat sekä koti- että ulkomaisten rakennusfysiikan asiantuntijoiden mukaan terveellisempiä ja usein energialoudellisempiakin kuin monet nykyiset. Mikä rakentamisen osaamisessa meni vikasuuntaan?

Huopalahden vanhan asemarakennuksen viereen Helsingissä nousee lähivuosina koekohde, jossa käytetään mahdollisimman lisäaineettomia rakennusmateriaaleja.

Safan mukaan nollaenergirakentamiseen ehdotetut rakennusosakohtaiset energiatehokkuusvaatimukset tekevät painovoimaisen ilmanvaihdon ja yksiaineisten seinärakenteiden yhdistelmän mahdottomaksi uudisrakentamisessa. Monelle homesairaalle nämä perinteisellä tekniikalla tehdyt talot ovat osoittautuneet ainoiksi, joissa he pysyvät terveinä.

Kun sata vuotta vanhaan isoon omakotitaloon, jossa on tähän asti asuttu ja voitu hyvin, vaaditaan muutaman neliön lisärakentamisen vuoksi koko talolle koneellinen ilmanvaihto ja siihen lämmöntalteenotto, ollaan hakoteillä, kirjoittaa ympäristöministeriön entinen yli-insinööri.

Suomi on koneellisen ilmanvaihdon kärkimaa Euroopassa. Toista ääripäätä edustaa Englanti, jossa uusiin kouluihinkin saatetaan rakentaa painovoimainen ilmanvaihto ja ikkunat aukaistaan tarvittaessa. Tosin Englannissakin painovoimaisen ilmanvaihdon asema on heikentynyt tiukentuneiden energiamääräysten johdosta.