Talous Hannu Lättilä Ei kommentteja

SRV:n korjausrakentaminen kolminkertaistui viime vuonna

SRV:llä oli viime vuonna useita mittavia korjauskohteita, joiden ansiosta yhtiö lähes kolminkertaisti korjausrakentamisensa liikevaihdon.

Helsingin kaupunginteatterin peruskorjaus oli SRV:n suurin korjaushanke viime vuonna. Kuva: Anne Kurki

SRV pomppasi Rakennuslehden suurimpien korjausrakentajien listalla sijalle 3. edellisen listan 10. sijalta, kun yhtiön korjausrakentamisen liikevaihto kohosi viime vuonna 105,8 miljoonaan euroon edellisvuoden 36 miljoonasta. Toki SRV:n korjaamisen liikevaihto oli ollut 56 miljoonaa euroa jo vuonna 2014, mutta myös siihen nähden viime vuoden lukema oli lähes 90 prosenttia suurempi.

Yhtiön suurin korjausurakka viime vuonna oli Helsingin kaupunginteatteri, joka päättyi vastikään. Muita suuria hankkeita olivat Helsingin opetusviraston tilat Teollisuuskadulla, Naistenklinikka, Jyväskylän yliopiston C-rakennus sekä Lappeenrannassa poliisitalo ja teknillisen yliopiston peruskorjaus. Lappeenrannan kohteet jatkuvat edelleen.

Vaikka SRV:llä oli varsin massiivisia korjaushankkeita, Suomen liiketoiminnasta vastaavan johtajan Juha Toimelan mukaan hurja kasvuloikka ei ollut vain yksittäisten isojen hankkeiden aiheuttamaa satunnaisvaihtelua.

”Meillä on selkeä tavoite pitää vähintään viime vuoden kaltainen volyymi korjaamisessa ja pikkuhiljaa kasvattaakin sitä, koska korjaaminen on se markkina, joka pitkäjänteisesti kasvaa”, Toimela sanoo.

Myöskään kannattavuuden näkökulmasta ei ole yllättävää, että SRV haluaa kasvaa korjaamisessa, sillä Toimela kertoo yhtiön yltäneen hyviin katteisiin myös korjaushankkeissa.

”Projektinjohtourakoinnissa palkkiot ovat korjaamisessa samaa tasoa kuin uudisrakentamisessa. Allianssissa on peruspalkkio ja kannustinpalkkio, ja kun sen hoitaa hyvin, pääsee samaan palkkiotasoon kuin uudisrakentamisessa. KVR:ää emme ole tehneet korjausrakentamisessa lukuun ottamatta omakehitteisiä hankkeitamme.”

Toimela arvioi, että tänä vuonna yhtiön korjausrakentaminen ei kasva. Esimerkiksi tänä keväänä käynnistyväksi kaavaillun, kymmenien miljoonien eurojen arvoisen Helsingin Jätkäsaaren Bunkkerin muutoshankkeen aloitus on viivästynyt valitusten takia.

”Meillä on myös jatkuvasti tutkinnassa paljon kohteita, jotka voisi muuttaa asunnoiksi, mutta ne eivät ole olleet helppoja. Niissä on erilaisia teknisiä tai kaavallisia esteitä.”

Viiden miljoonan korjaushanke on SRV:lle pieni

SRV ei pääsääntöisesti tee pieniä korjaushankkeita, vaikka joitakin pieniä hankkeita yhtiö on tehnyt pitkäaikaisille asiakkailleen. Toimela kuvaa yhtiön mittakaavassa pieneksi korjaushankkeeksi Espoon Kivenlahdessa sijaitsevaa VTT:n Bioruukkia, joka sekin on noin viiden miljoonan euron muutoskohde.

”Isot, vaativat hankkeet sopivat meille. Esimerkiksi Presidentinlinna ja Helsingin kaupunginteatteri olivat vaativia, suojeltuja kohteita. Meille on syntynyt osaamista niiden hoitamiseen.”

”Olemme myös pysyneet ainakin toistaiseksi pois linjasaneeraushankkeista. Ne vaativat ihan oman organisaation ja oman tiimin.”

SRV:llä ei ole varsinaista korjausrakentamisen osastoa, mutta talotekniikassa on erillinen yksikkö.

”Talotekniikan osuus on iso korjausrakentamisessa. Meillä on todella osaava talotekniikan yksikkö, joka pystyy johtamaan työtä työmaalla. Yksi merkittävä kilpailuetumme korjaamisessa on juuri talotekninen osaaminen.”

Kaksivaiheinen projektinjohtomalli toimii

SRV:n suosima projektinjohtomalli soveltuu Toimelan mukaan hyvin korjausrakentamiseen, jos sitä sovelletaan oikein.

”Kaksivaiheisessa projektinjohtourakoinnissa on valmisteluvaihe ja toteutusvaihe. Urakoitsija tulee yleensä mukaan jo valmisteluvaiheessa, jonka aikana tehdään myös purkutyöt. Kun purkutöissä saadaan lisätietoa, suunnitelmat tarkentuvat. Lopullinen tavoite ja kattohinta voidaan lukita vasta siinä vaiheessa. Tällainen malli on toiminut mainiosti.”

Toimela korostaa tilaajan rakennuttamisosaamisen merkitystä korjaushankkeiden onnistumisen kannalta. Hän kehuu esimerkiksi Senaatin ja Helsingin Yliopistokiinteistöjen rakennuttamisorganisaatioita.

”On tärkeää, että koko tilaajaorganisaatiolla ja rakennuttamistiimillä on myös korjausrakentamiskokemusta. Näiden mainittujen kahden tahon kanssa on ollut hyvä toimia. Niissä on muutenkin aika edistyksellinen näkemys siitä, miten hankkeita johdetaan yhdessä.”

Lue lisää Suomen suurimmista korjausrakentajista Rakennuslehden numerosta 19.

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia