Rakentaminen Seppo Mölsä Ei kommentteja

Projektiviennin veteraanit palaavat Svetogorskiin syyskuuussa

Imatralla ja Svetogorkissä muistellaan syyskuun alussa suomalaisen projektiviennin historiaa Neuvostoliitossa. Kostamuksen rakentamisesta kirjankin kirjoittanut Risto-Kangas Ikkala on yksi muistelijoista.

Svetogorsk oli Finn-Stroin ensimmäinen jättihanke Neuvostoliitossa. Kuvat Sverker Ström/HS
Kuva Sverker Ström

Projektivienti Neuvostoliittoon alkoi jo 1950-luvulla vesivoimalaitosten rakentamisilla, mutta varsinaisen buumin aloitti Perusyhtymän urakoiman Pääjärven metsätyökeskuksen ja Svetogorskin selluloosa- ja paperitehdaskombinaatin rakentaminen. Jälkimmäistä varten suurimmat suomalaiset rakennusliikkeet perustivat vientiyhteenliittymän nimeltään Finn-Stroi. Perustajina olivat Polar, Haka, Puolimatka, Teräsbetoni ja Perusyhtymän omistama YIT. Mukaan otettiin kaikki nekin, joiden pelättiin muuten antavan kilpailevan tarjouksen hankkeesta.

Vuonna 1972 käynnistyneen Svetogorskin ensimmäisen vaiheen jälkeen suomalaiset saivat myös kakkosvaiheen urakan, vaikka kirittäjiksi pyydettyjen ruotsalaisten tarjous oli huomattavasti halvempi.

Vuonna 1976 Finn-Stroi pääsi pitkällisten poliittisten vääntöjen jälkeen rakentamaan vielä suurempaa urakkaa Kostamukseen, josta oli löydetty valtava rautamalmiesiintymä. Ruotsalaiset olivat kiinnostuneita tästäkin hankkeesta, mutta heidät torjuttiin molempia osapuolia tyydyttäneissä kabinettineuvotteluissa.

Svetogorskin rakentaminen oli osoittautunut niin kannattavaksi, että varsinkin pohjoissuomalaiset rakennusliikkeet käyttivät poliittisia suhteitansa hyväkseen päästäkseen mukaan Finn-Stroihin. Ylätason painostus Ahti Karjalaisen, Paavo Väyrysen ja Urho Kekkosen kautta onnistui ja näin omistuspohja laajeni huomattavasti. Se supistui kuitenkin pian hankkeen edetessä, kun isännät myivät verotussyistä yrityksensä isommilleen. Suomi koki tuolloin muutenkin ennen näkemättömän rakentamisen keskittymisen, sillä hulppeille rahavirroille tarvittiin nopeasti investointikohteita.

Rakennusvienti perustui tuolloin bilateriaali- eli vaihtokauppaan. Vahva rupla, joka oli seurausta ruplan sitomisesta dollariin, teki rajaprojektit erittäin kannattaviksi. Kannattavuutta lisäsi vielä markan devalvaatio. Kostamus olikin Suomen vientiprojekteista sekä suurin että kannattavin. Dollarin arvo lähes kaksinkertaistui Kostamuksen rakentamisen aikana. Kostamusta rakennettiin vuosina 1977-1985.

Svetogorskin urakan arvo kohosi 2,7 miljardiin markkaan ja Kostamuksen 6,5 miljardiin.

Projektivientikohteet päätettiin ylimmällä poliittisella tasolla ja olivat osa yhteistyösuhteiden rakentamista.

Suomelle edullinen bilateraalikauppa alkoi takkuilla jo 1980-luvun lopulla samalla, kun suomalaiset rakennusliikkeet alkoivat itse kilpailla vientikartelliksi perustamaansa Finn-Stroita vastaan. Ensimmäinen kartellin rikkoja oli EKE ja sen jälkeen Perusyhtymästä lähteneiden perustama SRV.

Neuvostoliiton hajoaminen lopetti tuon kaupan sitten kokonaan 1990-luvun alussa. Ainutlaatuista projektivientikokemusta voitiin kuitenkin hyödyntää vielä 1990-luvun puolivälissä Saksan rahoittamissa sotilaskyläurakoissa. Niiden projektinjohtamisesta vastasivat pitkälti Svetogorskissa ja Kostamuksessa kokemuksensa hankkineet rakentajat.

Imatran Kulttuuritalollla järjestetään 6.9. klo 10:00 alkaen seminaarin Svetogorskin rakentamisprojektista. Puhujina tilaisuudessa on muun muassa Finn-Stroin ensimmäinen toimitusjohtaja Risto Kangas-Ikkala ja Suomalais-venäläisen kauppakamarin puheenjohtaja Esko Aho. Jukka Timonen esittelee projektia Rakentajien muistot talteen.

Svetogorsk. Kuva Jaakko Repo.

Rakennusprojektin veteraanit käyvät seuraavana päivänä vierailemassa nykyisin International Paperin omistuksessa olevilla Svetogorskin tehtailla. Yhtiön nettisivulla kerrotaan, että Svetotogorskin tehtaalla on 130 vuoden historia. Tehtaan suomalaiskaudesta Enson nimisenä kuitenkin vaietaan, samoin kuin tehtaan uudelleenrakentamisesta.

Jutun kuvat ovat ottaneet Sverker Ström Helsingin Sanomille sekä Jaakko Repo, joka on tehnyt valokuvanäyttelyn Svetogorskin rakentamisesta.

Ilmoittautuminen:

Lisätietoa: veli-matti.kesalahti@ekarjala.fi

Svetogorskin paperitehdas rakennettiin Enson alueelle Suomelta vallattuun Karjalaan.

 

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia