Rakentaminen Matti Aalto Ei kommentteja

Saksalaisnainen tekee väitöskirjaa suomalaisrakentajista Neuvostoliitossa

Dortmundilainen Saskia Geisler valmistelee väitöskirjaa suomalaisten rakennusprojekteista Neuvostoliitossa. Tutkimus ajoittuu vuosiin 1972–1990 eli koskee aikaa ennen suomalaisten ja saksalaisten yhteisiä sotilaskyläurakoita.

Sofi Oksasen tarina sai Saskia Geislerin kiinnostumaan suomalaisrakentajien ja neuvostoliittolaisten naisten rajat ylittävistä suhteista.

Väitöskirjan nimi on Suomalaiset rakennusprojektit Neuvostoliitossa. Politiikka, talous ja työmaiden arki

Tutkimus ajoittuu pitkälti vuosien 1972-1990 välille eli ajallisesti se myötäilee Finn-Stroin historiaa. Finn-Stoi oli suomalaisrakentajien Neuvostoliiton rakennusvientiprojekteja varten perustama yhteenliittymä, jolla ne saivat estettyä keskinäisen hintakilpailun. Suurimpia töitä olivat Svetogorskin ja Kostamuksen rakennusprojektit. Ne työllistivät tuhansia suomalaisia rakentajia.

”Korvaamatonta apuna tutkimukseeni olen saanut Finn-Stroin pitkäaikaiselta toimitusjohtajalta Risto Kangas-Ikkalalta. Löysin Riston elämäkerran, luin sen ja otin häneen yhteyttä. Hän on auttanut minua paljon, toimittanut materiaalia ja ohjannut Finn-Stroin arkistoon”, Geisler sanoo.

”Väitöskirjani fokusoituu politiikkaan, talouteen ja rakennustyömaiden arkeen”, hän kertoo.

Suomi on kiinnostanut häntä jo pitkään.

”Tein graduni viime sotien aiheuttamista Suomen rajojen muutoksista, ja mitä ne muutokset merkitsivät suomalaisille ja Suomelle. Opiskelin Ruhr-yliopistossa Bochumissa, sen historian laitoksella.”

Häkkinen ja Oksanen herättivät kiinnostuksen

Formulakuski Mika Häkkinen sai hänet pikkutyttönä kiinnostumaan Suomesta. Myöhemmin hän luki Sofi Oksasen kirjan Stalinin lehmät, jossa kerrottiin Tallinnan Virun suomalaisista rakentajista. Heistä yksi oli Oksasen isä, joka tutustui virolaiseen naisinsinööriin.

”Kirjaa lukiessani mietin koko ajan, että mitähän nämä suomalaiset mahtoivat ajatella Neuvostoliitosta ja miten työmaiden arki ja työntekijöiden vapaa-aika sujui.”

Länsi-Saksalla ei tällaista yhteistyötä Neuvostoliiton rakennusprojekteissa juuri ollut, eikä yhteistyö esimerkiksi Moskovan Domodedovon lentokenttähankkeessa toiminut Geislerin mukaan lainkaan niin sujuvasti kuin suomalaisten ja neuvostoliittolaisten välisissä hankkeissa.

”Tänä vuonna menen vielä Moskovaan ja käyn venäläisiä arkistolähteitä enemmän läpi. Tarkoitus on tutkia mm. Prommašimportin arkistoja, tavoitteena saada selville, mitä venäläiset ajattelivat ja odottivat Kostamus-yhteistyöstä. Muun muassa mitä he ajattelivat hankkeen taloudellisesta puolesta”, selvittää Geisler.

Kostamuksessa venäjän ja suomen taitoinen Geisler on jo käynyt.

”He ovat ylpeitä kauniista kaupungistaan. Suomalaisten rakentamat asuintalot ovat yhä hyvässä kunnossa – ja niiden asunnot kalliimpia kuin venäläisten asuintalojen. He pitivät Kostamus-yhteistyöprojektia aidosti hyvänä asiana kaupungille”, Geisler sanoo.

Hänen lähtöolettamuksensa oli, että suomalaiset rakennusmiehet olivat ideologisesti lähellä kommunisteja. Sen hän on kuitenkin jo huomannut, että politiikasta ei Kostamusta rakennettaessa juuri puhuttu. Se yllätti.

Viina, naiset ja rajat ylittävä rakkaus

Hän haluaisi vielä keskustella niiden venäläisten naisten kanssa, jotka avioituivat Kostamuksen myötä Suomeen.

”Yleinen totuushan on, että viina ja naiset olivat tällaisissa hankkeissa keskiössä, mutta sen olen jo havainnut, ettei tämä ole koko totuus.”

Rakentamista enemmän häntä kiinnostaa rakentajien arki.

”Suomen ja Neuvostoliiton väliset hyvät suhteet eivät minua yllättäneet, mutta on ollut mielenkiintoista, miten ne ovat näkyneet käytännön toiminnassa.”

Saskian s-posti: saskia.geisler@posteo.de

ja suomalainen kännykkä 046 597 2771.

 

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia