Palkittu hometutkija varoittaa vääristä päätelmistä – laboratoriomittaus voi johtaa harhaan

Homeet kuten muutkin sienet ja yleensä mikrobit ovat haasteellisia tutkimuskohteita. Sen tietää parhaiten hometutkija Hannu Viitanen, joka sai kansainvälisen kosteusturvallisuuspalkinnon jo vuosikymmeniä sitten aloittamastaan homesienten kasvumallistaan.

Hänen mielestään olisi ymmärrettävä, että rakennusmateriaalien pinnalla oleva kasvusto ei aina väistämättä aiheuta vauriota ja ongelmia sisäilman kannalta.

”Päätelmien tekoa ei voida tehdä pelkästään nykyisten viljelyyn perustuvien laboratoriotutkimusten pohjalta, vaan päätelmät pitää tehdä rakennuspaikalla, jossa ongelmien tutkijoilla on suurin vastuu ongelman tai vaurion selvittämisessä. Laboratoriotulokset antavat vain viitteitä tilanteesta. Viljelyyn perustuva tutkimus antaa tuloksen usein vain siitä, onko materiaalissa mahdollisesti mikrobikasvuun viittaavaa, ei sitä, onko se jo edennyt vaurioasteelle. Mutta päätökset tässä asiassa ovat varmasti vaikeita”, korostaa Viitanen.

Homeongelmien ratkaisuja tulisi hänen mukaansa lähteä tutkimaan rakennuksesta alkaen.

”Ihmislääkärinkin on tunnettava ihminen, ja vastaavasti rakennusten ongelmia tutkivan täytyy tuntea hyvin rakennukset ja niiden toimivuus. Tiivistä yhteistyötä eri asiantuntijoiden välillä tarvitaan, mutta tarvitaan myös kokonaisuuksia ymmärtäviä yleisasiantuntijoita. Ihmisen reagoinnista eri tilanteista pitäisi ehkä tietää enemmän, siinä on paljon haastetta myös lääkäreille”, sanoo Hannu Viitanen.

Rakenteiden kuivaaminen on tärkeää

”Homehtumista ja homeenkasvua tarkastellessa on materiaaleilla selvästi eroa. Eivät edes kaikki puulajit ja puutuotteet ole suinkaan samanlaisia, puhumattakaan betonista”, hän sanoo.

Tärkein tekijä on kuitenkin rakenteiden kostumisen estäminen sekä riittävä kuivaaminen ennen käyttöön ottoa ja mahdollista päällystämistä. On huomattava, että betonin kuivaaminen kestää selvästi kauemmin kuin puun. Erityisen kauan vaatii paksun betonirakenteen kuivuminen.

”Siinä tehdään virheitä, kun halutaan kiireessä pinnoittaa rakenteet liian nopeasti”, sanoo Viitanen.

Yleensäkin on tärkeää huolehtia kuivaketjusta:

– rakennusmateriaalien pitäisi olla riittävän kuivia ja niitä ei saisi päästä kostumaan rakentamisen tai käytön yhteydessä:

– myös hirsitaloissa on huolehdittava hirsien kuivaamisesta ennen rakentamista ja estettävä kosteusvauriot.

Kansainvälinen palkinto

Hannu Viitanen sai tänä kesänä Trondheimissa pidetyssä rakennusfysiikan konferenssissa NSB 2017 kansainvälisesti arvostetun Lundin teknillisen korkeakoulun Fuktcentrumin myöntämän palkinnon ”The Moisture Safety Prize 2017”. Palkinto myönnetään vuosittain kosteusfysiikan alalla kunnostautuneelle tutkijalle. Tällä kertaa se myönnettiin homeen kasvun mallintamisesta tutkimuksen ja käytännön rakentamisen tarpeisiin. Tuolla tutkimuksella on pitkä historia.

Hannu Viitanen aloitti VTT:lla tutkijana 1980. Eräänä aiheena olivat mm. lattiasienen aiheuttamat vauriot rakennuksissa. Rakennusten ongelmien osalta tarve lattiasienivaurioiden tutkimiseen VTT:lle tuli käytännöstä. Eri puolilla maata oli rakennuksissa ja niiden korjaamisessa tehty sellaisia virheitä, että lahottajasienet ja homesienet saivat hyvän kasvualustan. Keskeisenä syynä oli veden ja kosteuden kertyminen rakenteisiin, jolloin lahottajasienet ja homesienet pääsivät kehittymään. Eräänä syynä Viitasen mukaan olivat epäonnistuneet energiansäästötoimet: rakenteet muutettiin kosteusteknisesti virheellisiksi mm. upottamalla puurakenteet soraan ja betoniin.

Myöhemmin on sitten tutkittu ilmanvaihtoa ja rakenteiden toimivuutta tarkemmin ja havaittu, että sisällä olevat ihmiset saattavat oireilla, kun ilmanvaihdon korvausilma tulee laho- ja homesienien saastuttamien rakenteiden läpi. Viitanen sanoo, että ilmanvaihto on tärkeää, ja tuloilman laadusta on aina muistettava huolehtia.

Kehitettiin homeen kasvun malli

Home- ja lahovaurioiden kehittymisen edellytykset kiinnostivat tutkijaa. Viitanen kehitteli mallia, jolla homesienten kasvua ja kasvuolosuhteita voidaan arvioida myös käytäntöön soveltaen. Malli oli myös osa Viitasen väitöskirjaa SLU:ssa Ruotsissa.

Malli perustuu mittauksiin, joilla selvitettiin homeen kasvuun ja lahon kehittymiseen vaikuttavat kosteus ja lämpöolot sekä niiden vaikutusaika. Homekasvu luokitellaan asteikolla 1-6, ja alkuvaiheen kasvutilanne tutkittiin myös mikroskooppisesti, jolloin saatiin esiin vielä silmin näkymätön kasvu.

Laboratoriotutkimusten pohjalta laadittujen matemaattisten mallien rakentaminen oli pitkälti kollektiivista työtä VTT:llä. Malleja on sittemmin käytetty paljon ja kehitetty edelleen uuden tiedon perusteella. Etenkin homeen kasvun malli onkin tänään yleisessä käytössä kosteusfysiikan alalla eri puolilla maailmaa.

Viitainen jäi VTT:ltä eläkkeelle pari vuotta sitten, mutta toimii edelleen dosenttina Aalto-yliopistossa aiheenaan puun biologiset vauriot ja niiden torjunta.

Onko home Suomen kansallissairaus?

Kaksi vuotta sitten Viitanen arvioi kansainvälisen koulututkimuksen pohjalta , että home on erityisesti kylmän ilmaston maiden, kuten Pohjoismaiden, Kanadan ja Yhdysvaltain pohjoisosien ongelma.  ”Tiiviissä ja energiatehokkaissa rakennuksissa kärsitään enemmän homeoireista kuin Etelä-Euroopan hatarissa, heikosti eristetyissä taloissa.”

Kylmässä ilmanalassa rakenteet ovat eristemääriltään paksumpia ja monimutkaisempia kuin leudossa. Jos rakentamisessa tehdään virheitä, niin ylimääräisen kosteuden vaikutukset saattavat olla ovat rakenteiden tiiveyden vuoksi isommat.

Muutkin syyt voivat vaikuttaa. Englantilaiset esimerkiksi moittivat Viitasen mukaan suomalaisten talojen sisäilmaa liian kuivaksi, mikä voi olla yksi syy oireisiin.

Viitasen mukaan selityksensä voi olla myös se, että etelässä ihmiset ovat tottuneet eli siedättyneet homeeseen ympäri vuoden. Meillä talvi katkaisee tämän siedätyksen. Kylmissä maissa myös oleillaan enemmän sisätiloissa. Altistumisen kesto on siten olennaisesti pidempi.

Esitimme Hannu Viitaselle kolme kysymystä selventämään hänen kantaansa  homeongelmaan.

1. Miten hometilanne Suomessa eroaa tilanteesta muissa maissa?
Suomessa ei suinkaan ole tässä asiassa pahin tilanne. Monessa ihan lähelläkin sijaitsevassa maassa on homevaurioita ja hometta taloissa paljon enemmän. Esimerkkinä voi mainita Venäjän, Tanskan, Iso-Britannian, USA:n rannikkoseudut, puhumattakaan Etelä-Euroopasta tai Etelä-Amerikasta. Meillä oireillaan ja valitetaan kuitenkin enemmän. Sitä on vaikea ymmärtää. Tiedostetaanko meillä ongelmat paremmin vai onko meillä jostakin syystä herkistytty? Vaikka ihminen on käynyt kuussa, emme tunne kovin hyvin esim. suolistomme mikrobilajistoa ja sen merkitystä terveyteen.

2. Onko rakennusmateriaaleissa eroja?
Homeet kasvavat sopivissa olosuhteissa kaikilla pinnoilla, mutta puupohjaiset materiaalit ovat herkempiä. Mutta myös betoni kostuu ja se päästää kosteutta lävitseen, jolloin hometta voi kasvaa betonin pinnalla tai betoniin liittyvissä rakenteissa. Betonin, niin kuin tietysti puurakenteenkin, kuivuminen on tärkeä asia. Jos siinä ollaan huolettomia, niin ongelmia saadaan. Rakennusfysiikka tulee aina osata ja ymmärtää. Toisaalta mielenkiintoinen kysymys on myös materiaalien, sienten, mikrobien, kosteuden, rakenteiden ja terveyden väliset riippuvuudet. Siinä on varmasti vielä paljon selvitettävää.

3. Miten tilannetta voidaan mielestäsi parantaa?
Keskeistä on tekeminen ja osaaminen paremmin kaikissa vaiheissa suunnittelusta työmaalle. Millään valvonnalla ei asiaa saada kuntoon. Jokaisen tekijän on tunnettava vastuunsa. Mutta muutos edellyttää parempaa osaamista ja kokonaisuuden ymmärtämistä, sekä selkeämpää vastuuta työn tekemisestä ja ohjaamisesta. Se edellyttää myös sitä, että rakennusfysiikan asiat ymmärretään. Aikataulujen tulisi olla kohdallaan, kiireessä ei synny yleensä hyvää ja jokaisen osapuolen olisi se otettava huomioon. Esimerkiksi työmaan johto ei saa vaatia lattian päällystämistä, jos alla oleva betoni ei ole kuivunut riittävästi.

Lisätietoa: Rakennuslehti järjestää 27.9. klo 13:30 alkaen Kiinteistömessuilla Helsingin Messukeskuksessa keskustelun aiheesta. Mukana asiantuntijoina ovat kansallista sisäilmaohjelmaa valmisteleva professori Anne Hyvärinen, hometalkoista tunnettu tekniikan tohtori Juhani Pirinen ja asukkaiden ja kiinteistönomistajien edustajana Matinkylän Huollon toimitusjohtaja Mikko Peltokorpi. Toimittajat Esko Kukkonen ja Seppo Mölsä alustavat tilaisuutta kertomalla, miksi ja milloin homeongelmat saivat alkunsa Suomessa.