Kiinteistöt Seppo Mölsä 21 kommenttia

Miksi koulut homehtuvat Suomessa? – asiantuntijat vastaavat

Sadat koulut ovat homeessa. Miksi koulut homehtuvat muita rakennuksia pahemmin, miksi ongelma koskettaa erityisesti Suomea ja miksi sisäilmaongelmia on myös uusissa tai juuri korjatuissa kouluissa? Kokosimme rakennusfysiikan ja homeasioiden asiantuntijoiden Anne Hyvärisen, Juhani Pirisen, Juha Vinhan, Hannu Viitasen ja Kauko Tullan vastaukset asiaan.

Juhani Pirisen mukaan rakennusvalvontojen pitäisi suunnata tarmonsa uudisrakentamisesta homekorjauksiin.

Koulujen homeongelman laajuudesta on osin ristiriitaista tietoa, mutta se on Sanomien ja Rakennuslehden arkistosta tehdyn uutiskatsauksen mukaan selvää, että ongelma on laaja ja koskee satoja kouluja siitä huolimatta, että asiaan herättiin jo 1990-luvun loppupuolella.

Näin asiasta on uutisoitu vuoden sisällä Helsingin Sanomissa:.

  •  Kuntaliiton mukaan yli tuhat suomalaista koulua kärsii jonkinlaisista homeongelmista.
  •  Erityisasiantuntija Esko Korhonen Kuntaliitosta arvioi, että 500 koulua on eriasteisesti sisäilmaongelmaisia.
  • Kyse ei ole pelkästään homeesta vaan sisäilmaongelmia on myös uusissa kouluissa. Vantaalla upouuden Kanniston koulun lattiat jouduttiin repimään, kun rakennusyhtiö YIT oli tehnyt lattianpäällysteet märän betonin päälle.
  • Helsingissä on yhteensä jopa 50 koulua, joissa on eriasteisia sisäilmaongelmia. Näistä perusteellisia korjauksia tehdään kuitenkin vain viisi vuodessa.
  • Opettajien ammattijärjestön mukaan jopa 4 prosenttia opettajista on saanut homekouluissa niin pahoja oireita, että he ovat joutuneet vaihtamaan työtilaa. Opetusalan ammattijärjestön selvitykseen perustuva arvio parin vuoden takaa tarkoittaisi 4000:ta opettajaa. Helsingin kaupungin työterveyshuollon mukaan 200-250 opetusviraston työntekijää on ilmoittanut sisäilmaoireistaan.
  • Ala-asteikäisillä suomalaisoppilailla on havaittu tutkimuksissa selvästi enemmän sisäilmaoireita kuin kahden vertailumaan koululaisilla, kertoo THL. Tutkimuksen perusteella lähes joka neljäs suomalainen koulu kärsii kosteusongelmista. Vaikka suomalaisissa kouluissa oli mikrobeja vähemmän kuin espanjalaisissa ja hollantilaisissa kouluissa, suomalaiset lapset oireilivat muita enemmän. Suomalaisilla oli myös eniten hengityselinten vaivoista johtuvia poissaoloja koulusta.

Miksi kylmissä maissa on eniten homeongelmia?

Rakennuslehti analysoi koulututkimusta seuraavasti:

”Home on kylmän ilmaston maiden, kuten Pohjoismaiden, Kanadan ja Yhdysvaltain pohjoisosien ongelma. Tiiviissä ja energiatehokkaissa rakennuksissa kärsitään enemmän homeoireista kuin Etelä-Euroopan hatarissa, heikosti eristetyissä taloissa.” rakentamistekniikan tutkija Hannu Viitanen arvioi.

Kylmässä ilmanalassa rakenteet ovat eristemääriltään paksumpia ja monimutkaisempia kuin leudossa. Jos rakentamisessa tehdään virheitä, niin ylimääräisen kosteuden vaikutukset saattavat olla ovat rakenteiden tiiveyden vuoksi isommat.

Muutkin syyt voivat vaikuttaa: englantilaiset esimerkiksi moittivat Viitasen mukaan suomalaisten talojen sisäilmaa liian kuivaksi, mikä voi olla yksi syy oireisiin.

Viitasen mukaan selityksensä voi olla myös se, että etelässä ihmiset ovat tottuneet eli siedättyneet homeeseen ympäri vuoden. Meillä talvi katkaisee tämän siedätyksen.

Kylmissä maissa myös oleillaan enemmän sisätiloissa. Altistumisen kesto on siten olennaisesti pidempi.
Talvella voi olla vaikutusta myös itse homeisiin. THL:n tutkijan Anne Hyvärisen mukaan homeiden toksiinituotanto voi lisääntyä, kun kasvuolosuhteet ovat huonommat eli niistä voi tulla samalla tavalla aggressiivisempia kuin silloin, kun homeen torjuntaan käytetään desinfiointiaineita.

Miksi niin moni koulu Oulussa on homeessa?

Entinen VTT:n tutkija Kauko Tulla on ottanut lähempään tarkasteluun ongelmarakennuksia Oulun seudulla.

”Ongelmien yhtenä alkusyynä on mitä ilmeisimmin rakennusten laiminlyöty ylläpito. Näyttää siltä, että nyt koulurakennuksia korjataan silloin, kun niissä alkaa ilmetä sisäilmaongelmia ja selviä kosteusvaurioita. Tuolloin peli on jo menetetty.”

Metsokankaan koulussa
Oulussa on lattian kosteusongelmia ja ilmoitustaulujen hajuongelmia. Epäilyn kohteena on mattoliimojen vaurioituminen betonilattian korkean kosteuden takia. Tämän tyyppinen ongelma on tunnettu jo pitkän aikaa, vaikka lehtikirjoituksissa vedotaan siihen, että ongelma olisi uusi. Ydinsyynä yleensä on betonilaattaan rakennusvaiheessa jäänyt tai siihen myöhemmin kulkeutunut kosteus. Kummassakin tapauksessa on kyseessä selkeä rakennusvirhe.

Jäälin koulua
vaivaa sisäilmaongelma. Koulua voidaan lehtitietojen mukaan käyttää korkeintaan viisi vuotta sillä edellytyksellä, että tiloissa käytetään sisäilmanpuhdistimia ja siivous sekä kunnossapito pidetään erittäin korkeana. Koulua ei korjata, vaan se tullaan purkamaan (onneksi näin). Mielenkiintoista olisi tietää, miten em. käyttöikä on määritelty sisäilmaongelmaisessa rakennuksessa ja kuka tuollaisia määritelmiä kykenee tekemään luotettavasti.

Liminganlahden yhtenäiskoulussa (Linnukan koulu)

Limingassa kiistellään sisäilman laadusta. Koulu on rakennettu 1960 ja saneerattu mm. 1995. Tutkimuksia on tehty, mutta ongelman syytä ei ole kunnolla löydetty. Vanhemmat ovat kovasti huolissaan koulukkaiden terveydestä ja hyvä niin. Ongelmat on paikannette alapohjarakenteisiin ja kellariin. Lehtitietojen mukaan kellarin laajalla korjaamisella saataisiin rakennukselle lisää elinaikaa kolmekymmentä vuotta ja kapseloinnilla kymmenen vuotta. Eli tässäkin kohteessa esiintyy noita maagisia vuosiarvioita (ks. Jäälin koulu edellä). Mistähän tullevat? Rakennuksessa tehtiin alapohja- ja seinärakenteiden korjauksia ja kellarirakenteiden kapselointia.

Temmeksen koulua Tyrnävällä
vaivaa home. Tyrnävän kunta ja oppilaiden vanhemmat ovat käyneet melko kovaa sananvaihtoa koulun kunnosta ja sen korjaustavasta. Kyläyhdistyksen edustajat ovat jopa ottaneet ”luvatta” näytteitä koulun sisäilmasta saadakseen todellista tietoa asioista. Lehtitietojen perusteella rakennuksen todellisesta kunnosta ja korjauksen laajuudesta sekä tavasta näyttäisi vallitsevan kovin suuri erimielisyys. Ehkäpä kaivattaisiin lisää osaavan ammattilaisen apua ja osapuolten ratkaisukeskeistä yhteistä pohdintaa?

Iin Haminan vanhassa koulussa
ovat käyttäjät saaneet oireilua. Oppilaat on onneksi voitu siirtää uuteen koulurakennukseen. Noin 50 vuotta vanhan rakennuksen kuntoa tutkitaan, minkä jälkeen tehdään jatkopäätökset. Rakennus on peruskorjattu 1990-luvun alkupuolella.

Osekk:n (Oulun seudun koulutuskuntayhtymä) Myllytullin                                                        koulukiinteistössä painiskellaan jatkuvan sisäilmaongelman kanssa. Käyttäjien terveysongelmat alkoivat runsaat kuusi vuotta sitten. Rakennusta on remontoitu rankalla kädellä ja ongelmat on saatu vähenemään, mutta ei täysin loppumaan. Kyseessä on rakennuskokonaisuus, joista vanhimmat osat on rakennettu 1894 ja sen jälkeen laajennettu 1956 ja 1973. Lehtitietojen mukaan harkinnassa on jopa koulutoiminnasta luopuminen ko. tiloissa ja ehkäpä rakennusten purkaminenkin. Vanhat tilat eivät oikein sovellu nykyaikaiseen koulukäyttöön. Vaikea ongelmakohde kaupungin ytimessä.

Osekk:n Pirilän kampuksessa Kempeleessä                                                                                                             ns. Tiilipirilän rakennuksessa on havaittu sisäilmaongelma. Tilat on tyhjennetty ja tutkimusten jälkeen tehdään päätökset, mitä 1970 valmistuneille tiloille tehdään. Näin ollen ainakin lehtitietojen mukaan ongelmaan tarttuminen on ollut jämäkkää.

Osekk:n Kontinkankaan
2012 valmistuneessa hallintorakennuksessa on havaittu työntekijöiden oireilua. Epäilyn kohteena on mattoliiman ja maton vaurioituminen alla olevan betonilaatan korkean kosteuden vuoksi. Lattiamateriaaleja on vaihdettu. Lehtitietojen perusteella kyseessä näyttäisi olevan selkeä rakennusvirhe. Betonilaatan on oltava riittävän kuiva ennen sen päällystämistä.

Honkalan ongelmakoulu Muhoksella
myydään. Vuonna 1957 valmistunut ja 1982 peruskorjattu koulu myydään purkukuntoisena. Koulu on ollut tyhjillään jo jonkin aikaa. Ilmeisesti turhaksi jäänyt rakennus, jonka ylläpitoa on siitä syystä laiminlyöty.

Leinonpuiston koulun päärakennusta
Oulussa ehdotetaan purettavaksi. Lehtitietojen mukaan koulu on tehty niin omaperäisillä ratkaisuilla, että sen kunnostaminen tulisi kalliiksi. Mikrobiarvot kertovat, että rakennuksessa on kosteusvaurioita. Pitoisuudet eivät kuitenkaan ylitä raja-arvoja. Käyttäjillä on ollut oireilua 1-2 vuoden ajan.

Oulunsalon seurakuntatalo puretaan
Rakennus on ollut käyttökiellossa toukokuusta 2014 lähtien sisäilmaongelmien takia. Rakennus on rakennettu 1976 ja sitä on laajennettu 1992. Rakennuksesta on teetetty neljä kuntotutkimusta vuosina 2006 – 2010 ja sitä on korjattu tutkimusten suositusten mukaan, mutta sisäilmaongelmaa ei ole saatu pois. Vuonna 2012 kohteesta teetettiin vielä rakenne- ja lvis-tekniikan kuntoarvio. Viimeisten arvioiden mukaan rakennuksen korjauskustannukset yltäisivät 90 %:iin vastaavan uuden talon rakentamisesta. Kohteessa on tehty uskomaton määrä tutkimuksia ja selvityksiä, mutta onneksi niiden perusteella on viimeinkin uskallettu tehdä lopullinen ratkaisu eli purkupäätös.

Ylivieskan Reisjärven Kisatien
koulun oppilaat joutuivat evakkoon. Kiinteistön seinärakenteista on löydetty sädesieniä, niin suurina pitoisuuksina, että ne ovat terveydelle vaarallisia. Kiinteistö tyhjennettiin välittömästi ongelman havaitsemisen jälkeen. Reipasta toimintaa.

Yli-Iin koululaiset
pääsevät vuosien home- ja rakennustyöevakosta uusiin tiloihin. Vanhan koulurakennuksen sisäilmaongelmat olivat pitkäaikaisia ja vaikeita. Vuonna 2010 rakennusta korjattiin, mutta tilanne vain paheni. Lattiarakenteista mitattiin kohonneita bakteeri- ja homesieniarvoja. Tämän seurauksena vanha koulurakennus purettiin pois ja rakennettiin täysin uusi koulu. Todennäköisesti täysin oikea ratkaisu.

Mitä asiantuntijat sanovat koulujen homeongelmista?

TTY:n rakennusfysiikan professori Juha Vinhan vetämässä Combi-tutkimushankkeeessa yritetään varmistaa se, että palvelurakennuksia osattaisiin rakentaa terveellisesti ja kosteusturvallisesti lähes nollaenergiatasoon jo vuoden 2019 alusta alkaen.

Onko eristämien ja koneellinen ilmanvaihto lisännyt ongelmia?

Juha Vinha:

Kun koulujen aiempi painovoimainen ilmanvaihto on muutettu koneelliseksi, sisätiloihin on saatettu luoda alipaine, joka imee mikrobeja rakenteista tai likaisten korvausilmareittien kautta sisäilmaan.

Vanhat rakentamisratkaisut olivat yksinkertaisempia ja kosteusteknisesti turvallisempia. Tehtiin massiivisia yksiaineisia seiniä tiilestä tai hirrestä. Lämmöneristys oli heikompi, jolloin sisältä tuleva lämpö pääsi kuivattamaan rakenteita paremmin. Rakenteissa oli vähemmän erilaisten materiaalikerrosten rajapintoja, joihin kosteus tyypillisesti kertyy.

On kuitenkin muistettava, että näihinkin rakennuksiin on syntynyt kosteusvaurioita, jos rakenteisiin on päässyt maakosteutta tai sadevettä. Riesana oli myös vedon tunne, eikä ilmanlaatukaan ollut aina hyvä. Sitä parannettiin avaamalla ikkunat välitunnilla.

VTT:n tutkija Hannu Viitanen:

Alipaine tuo hajua ja joissakin tapauksissa myös mikrobeja sekä homesieniä sisäilmaan. Ongelma korostuu, kun vanhoihin rakennuksiin asennetaan koneellinen ilmanvaihto. Rakenteiden pitää olla riittävän tiiviitä ja toisaalta korvausilman saanti riittävää, jotta hallitsemattomat ilmavuodot saadaan hallintaan ja sisäilman laatu paremmaksi.

Koulujen sisäilmaongelmien syy on puutteellinen ilmanvaihto ja yksi syy siihen on kouluissa tehdyt energiaremontit, joiden myötä ikkunatuuletus korvattiin koneellisella tuuletuksella ilmanvaihdolla. Ilmanvaihto on voitu välillä otettaa pois päältä, jolloin haitalliset aineet ovat kasautuneet.

Hallittuun ilmanvaihtoon ei riitä pelkkä ilmanvaihdon poiston säätö vaan tarvitaan myös tuloilmasäädöt.

Vanhoissa rakennuksissa voi olla rakenteiden sisään kuivunutta hometta, joka on ollut täysin harmiton niin kauan kuin rakenteet ovat olleet tiiviit ja ilmanvaihto on ollut kunnossa. Rakenteisiin tehtyjen läpivientien jälkeen rakenteisiin on voinut päästä kuitenkin kosteutta, joka aktivoi homeen.

Kosteusvaurion suuruudella on vähemmän vaikutusta kuin vauriokohdalla. Pieni vaurio ikkunakarmissa voi olla vakava, jos sitä kautta pääsee homehtunutta ilmaa sisälle. Sen sijaan lattiassa oleva kosteusvaurio voi olla ongelmaton, jos rakenne on tiivis, eikä ilmaa pääsee vauriokohdasta vuotamaan.

Tekniikan tohtori Matti Ollila:

Luonnollinen painovoimainen ilmanvaihto ja tuuletus on monissa rakennuskohteissa korvattu koneellisella ilmastoinnilla ja pullotiiviillä rakentamisella. Näin on aikaisemmin hyvin toimineiden koulurakennusten tilalle saatu mikrobien ja homeen kehittymiselle otolliset olosuhteet, joissa oppilaat eivätkä opettajat pysty työskentelemään.

Muutostöiden perusteluna on pidetty kuvitteellista energiakustannusten säästöä. Huomiotta on jätetty itse muutostöiden, niiden korjausten ja huollon kustannukset. Sama koskee homekoulujen mahdollisen purkamisen vaikutusta kustannuksiin sekä tarvittavien tilapäisparakkien merkitystä opetuksen laadun ja oppilaiden viihtyvyyden kannalta.

Miten voi tunnistaa homekoulun terveestä?

Johtava tutkija Anne Hyvärinen THL:stä:

Tutkituissa homekouluissa opettajilla oli vertailukouluihin verrattuna enemmän nenän tukkoisuutta, oireita kipeästä tai kuivasta kurkusta sekä äänen käheydestä.

Muutkin asiat kuin home, voivat aiheuttaa ihmisissä oireita. Näitä ovat muun muassa sisäilman lämpötila ja kosteus. Uusissa rakennuksissa myös märän betonin päälle liimatut muovimatot voivat aiheuttaa sisäilmaoireita.

(Tutkijat hakevat luotettavaa mittausmenetelmää homeen selvittämiseksi, mutta toistaiseksi sellaista ei ole.) Pölystä mitatun toksisuuden perusteella ei voi varmuudella tietää, onko rakennuksessa vakava kosteusvaurio vai ei. Toksisuuden arviointimenetelmiä ei siksi pidä käyttää rakennusten terveyshaitan arvioinneissa tai kosteusvaurioituneiden rakennusten korjausten kiireellisyyden määrittelyssä.

Herkkyytemme saada oireita on hyvin yksilöllistä ja emme tunne tarkaan, mille kaikille alitistumme, ja mekanismeja, joilla hengitystiehaitat aiheutuvat, joten ei voida sanoa, millainen määrä altistumista on turvallinen.

Me olemme homeherkkyyden suhteen hyvin yksilöllisiä. Kaikkialla ympäristössä on mikrobeja. Sellaista taloa ei olekaan, jossa joku ei voisi saada oireita.

Jostain syystä pahoja terveyshaittoja esiintyy vain osassa kosteusvaurioituneita rakennuksia.

Miksi homeongelmia esiintyy korjatuissa kouluissakin?

Anne Hyvärinen:

Kosteusvauriokorjausten tuloksia heikentävät riittämättömät korjaukset ja väärin toteutettu korjausten jälkeinen siivous.

Tilat on korjattava perusteellisesti niin, että valtaosa voi sinne palata. Mikäli joku yksittäinen henkilö edelleen oireilee, hänelle on löydettävä hänen toimintakykyään tukeva ratkaisu.

Eikö tiivistyskorjaus ole luotettava?

Vantaalla palvelurakennusten homeongelmia yritettiin korjata tiivistämällä rakenteita niin, että home ei olisi enää päässyt sisäilmaan. Korjaukset kuitenkin pääosin epäonnistuivat.

Ympäristöministeriön johtaja Teppo Lehtinen esti tiivistyskorjauksista tehdyn ohjeen liittämisen kosteus- ja hometalkoiden sivustolle, koska menetelmää ei pidetty vielä riittävän luotettavana.

Hometalkoiden entinen vetäjä Juhani Pirinen:

Mielestäni homehtuneita materiaaleja ei pidä jättää rakennuksen sisälle, kun tehdään jo muutenkin raskaita korjauksia. Tällainen edullisena pikakorjauksena lanseerattu menettely voi toimia, jos kyse on vain muutaman vuoden lisäajasta todennäköisesti purettavalle rakennukselle. Normaalia 50 vuoden käyttöikää tavoiteltaessa kaikki homevauriot pitäisi mielestäni ehdottomasti poistaa rakennuksesta, mikäli se on teknisesti mahdollista.

Voisiko homeen tappaa rakenteita desinfioimalla?

Anne Hyvärinen:

Homeiden myrkyllisyyteen vaikuttaa myös homeenestoaineiden käyttö. Puunsuoja-aineet on tarkoitettu säälle alttiiden ulkorakenteiden suojaukseen. Väärin käytetyt puunsuojakemikaalit ja desinfiointianeet voivat jopa pahentaa sisäilman ongelmaa, koska jäljelle saattavat jäädä myrkyllisimmät homeet, jotka ovat aiempaa aggressiivisempia.

Missään tapauksessa niitä ei saa käyttää homehtuneisiin märkiin rakenteisiin eikä sisäpinnoissa, vaan vasta rakenteiden kuivaamisen ja homeiden poiston jälkeen jäljelle jätettävien rakenteiden puhdistukseen.

Kauko Tulla:

Ruotsalaisen Lundin yliopiston tutkimuksen mukaan kemiallisia desinfiointiaineita ei tulisi käyttää sisätilojen homekorjauksissa ilman perusteellista ja luotettavaa riski- ja hyötyarviota. Aineet saattavat olla vaarallisia ihmisille. Ne voivat kyllä vähentää normaalien homesienten kasvua, mutta jopa edistää vaarallisten, homemyrkkyjä tuottavien lajien kasvua, mikäli rakenteet pääsevät kostumaan uudelleen.

Miksi sisäilmaongelmia esiintyy myös uusissa kouluissa?

Juha Vinha:

2000-luvun rakennusten kosteusvauriot johtuvat suurelta osin liian kireistä rakentamisaikatauluista sekä ympärivuotisesta rakentamisesta, jossa kosteudenhallinta on laiminlyöty. Kun urakkaa yritetään painaa tavoiteaikatauluunsa, varsinkin betonirakenteiden kuivumisesta tingitään. Pinnoitteet levitetään liian märille pinnoille. Kosteaksi jäänyt betonirakenne reagoi esimerkiksi mattoliiman kanssa, jonka seurauksena rakenteisiin syntyy homekasvua. Kuntien pitäisi olla tarkempia siinä, mihin rakentaja velvoitetaan. Kuivumisajat ja kosteussuojaukset pitää olla selkeästi määritelty.

Oulun rakennusvalvonnan entinen johtaja Tapani Mäkikyrö:

Tällaiset ongelmat eivät ole hoidettavissa pelkästään oikealla teknisellä tiedolla vaan on puututtava myös ongelman perussyihin: kiireeseen ja asenteisiin.

Osa aikatauluongelmista aiheutuu jopa rakennusvalvonnasta, jos siltä ei tule ajoissa rakennuslupaa. Viive voi olla kuukaudesta kuuteen kuukauteen. Esimerkiksi koulurakennuksessa koulun alkamisaika tiedetään, ja se ei jousta. Valvonnan pitäisi siksi sitoutua sovittuun lupa-aikatauluun.

Onko puu ratkaisu homeongelmiin?

Hannu Viitanen:

Puu on hyvä ja kestävä rakennusmateriaali, kun kosteustekniikka on kunnossa. Toisaalta kastuneisiin puurakenteisiin syntyy helpommin ja enemmän homesieniä kuin esimerkiksi betonirakenteisiin. Yksi uusista, märistä hirsistä tehty asuintalo jouduttiin purkamaan kosteiden hirsien pintaan ja väliin kehittyneiden homekasvustojen vuoksi.

Juha Vinha:

Pudasjärvellä Pohjois-Pohjanmaalla otetaan pian käyttöön pilottihankkeena kuntaan noussut maailman suurin hirsikoulu. Hirsi voi olla yksi vaihtoehto nykyiselle monikerroksiselle rakentamiselle. Sen toteuttaminen energiatehokkaasti on kuitenkin haasteellista.

Mikä estää ottamasta uudelleen käyttöön vanhoja, toimivia ratkaisuja?

Juha Vinha:

Koulurakentamisen laatuvaatimukset ovat tänä päivänä toiset. Vaaditaan energiatehokkuutta, arkkitehtuurista näyttävyyttä, tiloja eri toiminnoille ja laadukasta sisäilmaa.

Millä tavalla priorisoisit homeongelmien hoitoa?

Juhani Pirinen:

Rakentamisen homeongelma koskee lähes täysin vanhaa kiinteistökantaa. Silti viranomaisvalvonta on kiinnostunut vain rakentamisvaiheesta, joka ajallisesti edustaa vain muutamaa prosenttia kiinteistön elinkaaresta. Tähän olisi saatava muutos.

Tapani Mäkikyrö:

Ohjausta pitää saadaa myös korjausrakentamiseen, sillä sen määrä on jo uudistalonrakentamista suurempi ja vanhan kannan kosteusvaurioiden määrä on valtava. Korjausrakentaminen on perinteisesti huonosti hallittua, vähän suunniteltua.

Ongelmana on kuitenkin se, että uudisrakentaminen hallitsee viranomaistyötä ja tuo valvonnan painopisteen uudelleen suuntaaminen tapahtuu hitaasti ja vaatisi koulutusta ja lisää resursseja. Sitä ei nykyisten leikkausten aikana ole luvassa.

Lähteenä jutussa ovat lehtileikkeet ja netissä ilmestyneet jutut pääosin Rakennuslehdestä, mutta Juha Vinhan osalta myös Helsingin Sanomista ja Tullan esimerkkien osalta Kalevasta.

Keskustelu artikkelista: 21 kommenttia

  • Olavi Ruohomaa

    Kun ongelmia on ollut vuosia ja niitä on ollut paljon kysymys on rakennusalan työkulttuurista. Teknisten virheiden vatvominen on turhaa. Ne korjaantuvat, kun on halu tehdä hyvää elinympäristöä eikä pikavoittoja.

    Artikkelissa olleet analyysit olisi voinut tehdä kuka tahansa rakennusalan ammattilainen. Niissä ei ollut mitään uutta.

    Vastaa
  • Koulut tehdään muutamaa harvaa poikkeusta lukuunottamatta talvella. Perustuksia ruvetaan kaivamaan loka- tai marraskuulla. runko tehdään sitten talvella pahimpien ilmojen aikaan. Koulurakennus pitää sitten olla valmis elokuussa kun koulut alkavat. Runko ja keväällä valetut lattiat eivät ehdi kuivumaan, kun jo matot asennetaan kosteiden betonilattioiden päälle. Näin homekoulut syntyvät.

    Ennen vanhaan perustukset valettiin keväällä ja runko tehtiin kesäaikaan. lattiat ja runko ehtivät kuivumaan talvella ja keväällä ennen mattotöitä. Näin syntyivät terveet koulut.

    Vastaa
  • Artikkelista saa käsityksen, että ongelma johtuu koneellisesta ilmanvaihdosta ja että täystiilirunkoisissa taloissa ongelmaa ei ole. Kummatkin ovat yhtä totta kuin hallituksen puheet – periaatteessa joo, mutta ei sitten kuitenkaan. Koneellinen ilmanvaihtohan vain voimistaa ja laajentaa ongelmaa.

    Ensimmäisissä kerroksissa on jokatapauksessa alipaine, jolloin niihin tulee epäpuhtauksia sisäilmaan myös painovoimaisella ilmanvaihdolla – talvella erityisen paljon. Jos seinärakenne on epäkuranttia tavaraa, on siitä turhaa syyttää ilmanvaihtoa, joka mahdollisesti saattaa jopa lievittää ongelmaa. Selvyyten vuoksi en siis ole iv-alalla.

    Jonkin verran Suomen rakennuskantaa kiertäneenä sanoisin, että missään en törmää niin pahoihin kosteusongelmiin kellareissa, kuin tiilirunkoisissa taloissa. Haju on sen mukainen. Toki salaojituksella ja perustusten toteutustavalla on merkitystä. Täystiilitaloissa on usein ilmaonkalot ulkoseinissä. Yleisesti ne ovat täynnä mustaa moskaa. Niistä otetuissa näytteissä on lähes aina neljän plussan edestä mikrobeja. Ilmaonkaloista on lähes aina ilmayhteys sisätiloihin. Monta kertaa merkkikaasulla selvitetty asiaa. Ikkunoiden alla on myös tojalevyjä, jotka ovat lähes aina täynnä kasvustoa elleivät jo lahoamispisteessä.

    Otsikko on tyypillistä suomalaista journalismia – monimutkainen asia yritetään yksinkertaistaa ja yleistää mahdollisimman myyväksi.

    Ei koulujen homeongelmiin ole mitään yleistä syytä, vaikka kuinka olisi kiva sellainen määrittää. Jokainen koulu (ja rakennus) on kokonaisuus, osiensa summa ja sisäilmaongelma on usein näiden osien yhteensopimattomuudesta johtuvaa onnetonta sattumaa. Joku väärä detaljia saattaa toimia ihan hyvin, mutta yhdistettynä johonkin toiseen ihan oikeaan detaljiin, se ei toimikkaan. Tai sitten kaksi täysin hyväksyttävää ratkaisia, jotka kumpikin ovat erinomaisia, eivät siis sovikkaan yhteen.

    Usein koulujen ja muidenkin rakennusten sisäilmaongelmat jäävät ratkaisematta, koska tutkimuksia ei uloteta riittävän pitkälle. Usein ensimmäisenä löytynyt vika tai virhe riittää syyksi ja se korjataan. Parhaassa tapauksessa virheitä etsitään kolme tai neljä, mutta silti saattaa jäädä jotain vielä huomaamatta. Toisaalta välillä vain yksi riittää.

    Monesti ollaan myös liian optimistisia korjausten laajuuden ja kustannusten suhteen. Onko järkevää peruskorjata rakennusta, jossa ensimmäiset sisäilmavalitukset ovat jo 90-luvulta? Todennäköisyys onnistua on varsin pieni. Mahdollisesti erilaisia partikkelejä on imeytynyt kantaviin rakenteisiin ja emittoituvat niistä korjausten jälkeen aiheuttaen ainakin hajuhaittaa. Ihmisten mielissä talo on edelleen hometalo ja tällöin pienikin poikkeama korjatussa rakennuksessa saa valtavat mittasuhteet ja aletaan korjata ns. ”tervettä” rakennusta, jolloin siitä aivan varmasti tulee taas kerran oikeasti sairas.

    Sattuman ja psykologian vaikutusta vähätellään – ymmärrettävää, sillä konsultti ei ole uskottava, jos ei pyri eksaktiuteen.

    Vastaa
  • Vanhassa vara parempi

    Aletaan tekemään hirsirakenteisia kouluja painovoimaiselle ilmanvaihdolla niin eiköhän noista sisäilmaongelmista päästä eroon.

    Vastaa
  • Mäenpää Kari

    Haetaan juuri tyypillisiä syitä homeongelmaan joka on väärin. Nämä ovat vain lisääviä syitä ja teoreetikoiden mössöilyä. Katsokaa kuinka ennen rakennettiin voisi melkein sanoa että lähdettiin vesikaton rakentamisesta eivät paikat kastuneet ja sieltä pressut roikkuun jakas kummaa saatiinrakentaa kuivassa ei kastunut villat eikä pohjat. Lämpöjä pystyttiin käyttämään sisällä alusta asti. Tulihan rakennettua homeettomia rakennuksia. Palkatkaa vaan toimistoon väkeä pohtimaan homeongelmia ei ne sitä ratkaise muuta kuin kysymällä vanhoilta rakentajilta.

    Vastaa
  • toimitus@rakennuslehti.fi

    Ylen A-studio käsittelee tänään 21:15 samaa aihetta. Kaikki Suomen homekoulut ja myös sisäilmaongelmattomat aiotaan selvittää kyselyllä ja laittaa kartalle. Voisimme veikata, että tästä tulee ikävämpi lista kuin ylioppilaskirjoitusten tuloksista.

    Vastaa
  • Tuskin kouluissa sen enempää ole kosteusongelmia, kuin muussa rakennuskannassa. Ehkä niiden sisäilmaa tutkitaan enemmän, kuin esim. omakotitaloissa.

    Lähes kaikissa taloissa on omat ongelmansa, eivätkä vanhat talot sen parempia välttämättä olleet. Huonot vanhat talot vaan on jo purettu.

    Kosteusvaurioita on paljon perustuksissa, kellareissa ja maanvaraisissa laatoissa, mikä on hyvinkin tiedossa, sekä riskirakenteet tunnistettu.
    Suomessa osataan kyllä tiivistää, mutta jos jostain syystä kuitenkin rakenne kastuu, niin tehokasta ja nopeaa kuivumista ei osata suunnitella.

    Yleisesti materiaalit, jotka imevät hitaasti kosteutta itseensä, myös kuivuvat erittäin hitaasti. Perustus pitäisi mieluiten toteuttaa periaatteella tiivis sisältä ja ulospäin harvenevana. Lämmöneristeet ulkopuolelle ja kondenssiriski pienenee.

    Hyvä lämmöneristys ei välttämättä ainakaan perustuksissa tuo minkäänlaista kosteusriskiä, vaan päin vastoin estetään maaperän haitallista lämpiämistä.

    Vastaa
  • Tiedän monia julkisia rakennuksia joissa säästetään ylläpitokuluissa.
    Ilmanvaihto sammutetaan tai jollain olemattomalla teholla ajetaan.
    Nämä merkonominummeronikkarit jotka kaikesta kaiken tietää, aiheuttavat osaltaan juuri näitä ” homeongelmia ”.
    Markan suutari teköö kympin vahingon, on edelleen paikkaansa pitävä vaikka eletään tätä ” klopaaaalia ” maailmaa……

    Vastaa
  • ”Tiiviissä ja energiatehokkaissa rakennuksissa kärsitään enemmän homeoireista kuin Etelä-Euroopan hatarissa, heikosti eristetyissä taloissa.”
    ”Kylmässä ilmanalassa rakenteet ovat eristemääriltään paksumpia ja monimutkaisempia kuin leudossa. Jos rakentamisessa tehdään virheitä, niin ylimääräisen kosteuden vaikutukset saattavat olla ovat rakenteiden tiiveyden vuoksi isommat.”

    Tässähän se on sanottu. Näitä ongelmia ei voi estää niin kauan kun rakennetaan nykyisillä ohjeilla ja materiaaleilla.

    Yhteiskuntajärjestelmänkään vaihtaminen ei auta. Ei ole varaa rakentaa näissä olosuhteissa hyvin toimivia rakennuksia, mutta on varaa rakentaa ne aina vaan uudestaan.

    Ilmasto kuulemma lämpenee, mutta energiansäästövelvoitteet vain kovenevat. Tässä on selvä ristiriita. Koettakaapa joku selittää. Ajatellaan yhtä asiaa ja samalla unohdetaan ihmisten terveys sekä kokonaistaloudellisuus, luonnon kuormittaminen ja tuhoaminen mukaan lukien.

    Rakentamisesta on tullut niin kallista, ettei tavallisella ihmisellä enää ole varaa omaan asuntoon, jos ei ole perintöä tai vaihtoasuntoa jo ennestään. Tuntuu, että tämä on ollut oikein tavoitteena. Samalla myös lyhytikäisten rakennusten rakentaminen. Ihmiset halutaan maksamaan sama tuote aina uudelleen ja uudelleen. Olemaan kuluttajia. Myös terveyspalveluiden kuluttaminen on kuluttamista ja hyödyttää monia. Ja jos joku sattuu saamaan jotakin kestävämpää, niin huolehditaan sen vähittäisestä sosialisoinnista kiinteistö- ja perintöverolla.

    Rahathan menevät niille jotka luovat sen tyhjästä eli yksityisille pankkiireille. Korruptoitunut poliittinen puoluejärjestelmä kumartaa heitä ja ottaa valtiolle lisää velkaa ja uudet ohjeet isänniltään ja meiltä rahat. Näihin ohjeisiin sisältyy mm. ilmastohuijaus, jonka avulla saamme maksaa taas lisää ja muutama tutkija pääsee matkustelemaan. Paskalaki on saman tekniikan sovellus.

    Ei ole väliä mitä vaaditaan, kunhan se lisää ihmisten kuluja ja velanottoa, niin saadaan taas hyödyt pankkiireille ja poliitikot ottavat siinä sivussa oman siivunsa. Näin tämä toimii. Näin tämä on toiminut jo kauan. Oikeutemme viedään yksi kerrallaan niin ettemme huomaisi ennen kuin ne on kokonaan viety. Ja päätöksentekoa keskitetään entistä harvempien käsiin, kunnes heidän johtoon tulee se pahin psykopaatti ja tekee lopun tästä kaikesta napin painalluksella. Jos emme ala hajauttaa valtaa sitä ennen.

    Rakentamisesta ja sen normeista päättävät rakennusinsinöörit ja lobatut poliitikot. Tulevilta käyttäjiltä ja asukkailta, veronmaksajilta, opettajilta, oppilailta, terveyden ja hyvinvoinnin taitajilta ei kysytä mitään. Insinöörit keskittyvät siihen mitä osaavat, teknisiin hienouksiin. Emme halua niitä. Emme halua passiivitaloja, vaan aktiivisia hengittäviä luonnon materiaaleista rakennettuja taloja. Emme luota teihin. poliitikkoihin vielä vähemmän.

    Lopuksi: Mistä erottaa asiantuntijan ei asiantuntijasta? Asiantuntijan rintapielessä lukee ”asiantuntija”.

    Vastaa
  • Kuten jo aiemmin kirjoitettiin: kaikki tuo pitkä teksti alallamme on tuttua ja ollut jo kauan. Pääongelma on suunnittelun, rakentamisen, valvonnan ja ennen kaikkea talonpidon suhteen halu hoitaa rakentamista vastuullisesti. Esimerkiksi kuntien koulujen suhteen vastuullinen taho on kunnanvaltuusto suunnittelusta, rakentamisesta, talonpidosta aina koulun purkuun. Vastuu sanktioineen ei toteudu. MRL ja sen alainen RakMk eivät ole auttaneet. Sisältö niissä on suht. OK, mutta sanktiopuoli ei ole kunnossa. Eivät myöskään STM:n asetukset ja ohjeet ole tuoneet vastuullista ryhtiä. Tarvitaan alan toimijoiden ryhtiliike. Kuka alkaa PÄÄTOIMIJAKSI?

    Vastaa
  • Kisatien koulu on Reisjärvellä, ei Ylivieskassa.

    Vastaa
  • Kunnissa on myös paljon homeisia tai muuten sisäilmaongelmaisia päiväkoteja.

    Vastaa
  • Koska aletaan puhua ja auttamaan vanhempia, jotka saavat lisäaltistusta koulusta tulleiden tekstiilien, paperien yms. oppilaan mukana. Tämä on erittäin vakava, ongelmaksi muodostunut asia. Opetuslaissa ei ole pykälää, jossa huoltajan terveydentila olisi varteenotettava seikka homekoulun kohdalla. Myös suora valehtelu ja vähättely on tätä päivää..

    Vastaa
    • Koska aletaan puhua ja auttamaan opettajia ja oppilaita, jotka saavat lisäaltistusta kouluun tulleiden oppilaiden ja eri opettajien tekstiilien, paperien jne. mukana. Tämä on erittäin vakava -ongelmaksi muodostunut asia.

      Vastaa
  • 50 v työmaita kiertänyt.

    Asiahan niin, että kunnan virkamiehet/naiset ovat pakotettuja hyväksymään aina sen halvimman tarjouksen vaikka jo ennalta tiedetään, että sutta tulee.
    Hyvät rakentajat tiedetään, mutta pakko on ottaa se halvin.
    Lisäksi samat virkamiehet viivyttelevät rakennusluvan kanssa aiheuttaen liian tiukan rakennusajan.
    Tämä on ns. itse aiheutettu ongelma.

    Vastaa
    • 50 v työmaita kiertänyt.

      Tuli mieleeni vanha tapaus, kun YIT teki viimeiset valut luovutuspäivänä. Mestari totesi, että hyvinhän me täsäkin projektissa pärjättiin. Ainoastaan mattomiehet, maalarit ja sähkömiehet ovat vähän myöhässä. Että silleen.

      Vastaa
  • Miksi ei ilmanvaihtoa kokeilla toisin päin? ..pieni ylipaine sisälle puhtaalla ilmalla,talvella luonnollisesti lämmitetyllä ilmalla. Eipä pääse rakenteista homeeitiöt ym.muut skeidat sisälle vaan rakennuksen raoista vuotoa tapahtuu ulospäin.

    Vastaa
  • Voisiko alkaa puhumaan koneellisesta ilmanvaihdosta oikeilla termeillä. Koneellinen poistoilmavaihto – paha paha paha. Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto hyvä, kunhan järjestelmä tasapainossa ja konetta käytetään. Monesti näkee tätä ”ajetaan lto-koneita kuin 70-luvulla -käytäntöä”. Ja mikä estää että vanhojakin koneita päivitetään uuteen kosteus, CO2 yms ohjaukset mahdollisia.

    Vastaa
  • Haloo,
    mitäpä jos aloitettaisiin ihan yksinkertaisista perusasioista;
    – tilaaja keskittyisi selvittämään mitä todella tarvitaan nyt ja kymmenen vuoden kuluttua
    – tilaaja selvittäisi mistä löytyy ammattitaitoinen projektijohtaja( = kunnollinen rakentamisen kokemus, joka sisältää riittävän suunnittelukokemuksen, niin,että on oppinut rakentamisen toteutuksen perusasiat jne.)
    – valitaan pää- ja erikoissuunnittelijat, valinnat perustuen kokemukseen ja sopimuksissa määritettyyn suunnittelun perus- ja yksityikohtien suunnittelun
    – suunnitteluvaiheen ja sitä edeltävän hankevaiheen tiukkaan hoitoon, siihen kykenee vain oikeat henkilökohtaiset ominaisuudet omaava projektijohtaja, hän asettaa tarvittaessa esim. sivupoluille( esim kustannuksia lisääviin sommitteluihin…) lähteneen pääsuunnittelijan järjestykseen heti.
    – suunnittelussa koko tiimi ”tietää”, että kohde tulee Suomen ilmastoon oikein suunniteltua, kunnon sokkelit, kunnon räystäät oikeisiin kattomuotoihin, ei erityisen suuria ikkunapintoja jne.
    – toteutuksen valmistelussa riittävästi ”kalansilmää”, ei lähdetä urakoitsijoiden kotkotuksiin, suunnitemat sisältävät sellaisen paketin myös detaljeja, ettei laskijan tarvitse arvailla mitään
    – urakkaneuvotteluiden huolellinen valmistelu ja esim. selvityskonstruointia siitä mitä erityisiä ongelmia saattaa eteen tulla, riidellään epäselvyydet etukäteen

    – urakkasopimusten huolellinen laadinta
    – toteutuksen valmistelu, jossa tinkimätön teknillinen, aikataulullinen ja sopimusteknillinen valvonta on pääosassa, jossa myös huolehditaan tiukasti siitä, että toteuttajalla on aina suunnitelmat hyvissä ajoin käytössään, tarvittaessa pullikoiva suunnittelija vaihdetaan
    – valmistaudutaan hyvissä ajoin kohteen käyttöön, ottamalla tulevat käytön ammattilaiset mukaan toteutukseen hyvissä ajoin
    – kaikkien projektiin kuuluvien kokousten huolellinen ennakkovalmistelu ja ammattitaitoinen johtaminen, pöytäkirjojen jakelu heti osallistujille.pöytäkirjoissa selvät aikaansidotut tehtävät kaikille tilaaja etunenässä

    – HUom. edm. on outoa varmaankin teoreetikoille, he voisivatkin osallistua joskus seuraamaan oikein johdettua rakennusprojektia. Mainittua hyvää osaamista löytyy myös kuntasektorilta, ongelma on kun asioihin sekaantuu ylemmän organisaatin henkilöt jopa poliitikot pisteitten keruumielessä.

    Vastaa
  • Miten olisi jos luovuttaisiin kouluissa ja päiväkodeissa tyystin maanvaraisesta peruslaatasta ja erityisesti: maanpinnan alapuolisista käyttötiloista, jotka ovat samassa iv-kanavistossa muiden tilojen kanssa? Mitä jos rakennettaisiin alapohjastaan tuulettuvia rakenteita? Olen tutustunut kymmeniin kouluihin ja pääosin kaikissa on tehty sama virhe: maanpinnan alapuolelle on sijoitettu käyttötiloja, alkujaan varastoja (peruna- ja hiilikellareita), jotka on sittemmin otettu opetuskäyttöön. Kaikki nämä koulut ja tilat on viimeisten vuosien aikana todettu sisäilmaongelmaisiksi jne.

    Vastaa

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia