Rakentaminen Talous Santeri Pakkanen Ei kommentteja

Suomalaiset yritykset investoivat Venäjälle pakotteista huolimatta – tai niiden vuoksi

Vaikka moni länsimainen yhtiö on poistunut Venäjältä, suomalaisten investoinnit jatkuvat siellä. He ovat tottuneet, että kriisin jälkeen tulee aina uusi nousu. Nyt sitä joutuu odottamaan ehkä tavallista pidempään, arvioi Venäjä-asiantuntija Seppo Remes.

Gazprom investoi Pietarissa pääkonttoriinsa, ja energian hinnannousu elvyttänee muitakin investointeja Venäjällä.

Nokian Renkaat rakentaa uutta tuotantolinjaa Vsevolozhskissa, Kasten-tuotteiden valmistaja Constructor Finland on siirtänyt lisää tuotantolinjoja Lohjalta Pietarin alueen Kirovskiin ja NorMaalin teollisuusmaalitehdas on valmistunut Pskovin Moglinoon. Lisäksi Peikko laajentaa tuotantoa Pietarissa.

Maaliyritys Tikkurila aikoo rakentaa uuden tehtaan Pietarin lähelle YIT:n Green State -teollisuuspuiston alueelta hankkimalleen tontille. Yrityksen tehdasinvestoinnin arvo on 30–35 miljoonaa euroa.

Tähän asti valtaosa Tikkurilan bisneksestä on tullut kuluttajapuolelta, missä ostovoiman kehitys on ollut viime vuosina negatiivinen. Venäjän maajohtaja Ilari Hyyrynen sanoo, että investoinnilla tähdätään kapasiteetin lisäämiseen nimenomaan ammatti- ja teollisuussegmentissä.

”Positiivisia merkkejä on ilmassa. Tänä vuonna Venäjän bruttokansantuote näyttää kehittyvän parempaan suuntaan”, Hyyrynen sanoo.

Myös Venäjän talouden asiantuntija Seppo Remes näkee, että Venäjän talouden pohjakosketus on ohi. Kasvuennuste tälle ja seuraavalle vuodelle on pari prosenttia. Inflaatio on tänä vuonna vain neljä prosenttia, mikä on poikkeuksellisen matala taso.

”Maailmantalouden piristymisestä tulee kasvusykäys Venäjälle. Vienti alkaa vetää, ja öljyn hinta on vakiintunut vähän korkeammalle tasolle kuin mitä odotettiin. Tältä pohjalta investointienkin pitäisi lähteä liikkeelle”, Remes sanoo.

Remes ei usko uuteen buumiin. ”Odotukset ovat nyt kuitenkin vähän paremmat kuin tähän asti.”

Pietarin rakennusliikkeiden yhdistyksen puheenjohtaja ja entinen rakentamisesta vastaava varakuvernööri Aleksandr Vahmistrov on samaa mieltä.

”Seuraavien viiden-kuuden vuoden aikana rakennusmarkkinoilla ei tapahdu mitään järisyttäviä romahduksia eikä nousuja. Asuntotuotannossa investointi-ilmapiiri on sama kuin ennenkin: jos on kysyntää – rakennetaan.”

Kriisistä voi tulla aiempia pidempi

Aikaisemmat kriisit ovat olleet lyhytkestoisia, mutta nykyisen käännepistettä ei kukaan uskalla ennustaa.

Vuodesta 1978 Venäjällä toiminut Haka Moskovan toimitusjohtaja Klaus Diktonius sanoo, että puhtaasti kaupallisista syistä alkaneessa kriisissä toimivat selkeät talouden lait. Heti, kun mennään poliittiselle puolelle, perusteet alkavat olla mielipiteitä, joiden ennakoiminen on mahdotonta.

Vahmistrov toteaa, että pakotteet eivät ole pahemmin kalahtaneet rakennusalaan. Joitakin pumppuja jätepuhdistamoille ja muita laitteita on joutunut pakotelistalle. Laajemmassa mielessä estämällä lainarahan saannin pakotteet vaikeuttivat myös uusien tiili- ja betonitehtaiden rakentamista.

”Halpa raha loppui, mutta viis siitä”, hän toteaa.

Diktoniuksen mukaan kustannustaso pidetään kurissa luopumalla tuontitavaroista. Nyt Venäjällä tehdään niitä samoja tuotteita, mitä ennen tuotiin Suomesta.

Venäjän osuus Suomen tavaraviennistä on enää runsaat 5 prosenttia. Vuoden ensimmäisen puoliskon aikana vienti Venäjälle kasvoi kuitenkin vajaat 20 prosenttia.

Investointeja peruttu ja yrityksiä poistunut

Ulkomaisiin investointeihin on 1990-luvun alusta lähtien liittynyt venäläisen ruletin elementti. Osa Haka Moskovan toimeksiantajista on lähtenyt pois, mutta Diktonius ei halua puhua nimistä.

Venäläisiä investoijia on kuitenkin vielä riittänyt, sillä Haka Moskova sai juuri valmiiksi Yandexin datakeskuksen Venäjän Vladimiriin.

Rakennusteollisuutta ei ole Venäjällä luokiteltu strategiseksi alaksi. Silti osa isoista kansainvälisistä rakennusliikkeistä, kuten itävaltalainen Strabag, on vetäytynyt Venäjältä.

EKE osti Strabagilta kesällä kahden hehtaarin asuntotontin Pietarin ydinkeskustasta. Se jatkaa yhdeksästä rakennuksesta koostuvat asuntokorttelin rakentamista Vasilin saarella.

Myös YIT jatkaa asuntojen rakentamista koko Venäjällä, mutta Lemminkäinen siirtyi riskien pienentämiseksi pelkäksi urakoitsijaksi Pietarissa.

Politiikka on kolhinut Venäjän maabrändin

Kommentti: Santeri Pakkanen

Kirjoittaja on asunut nuoruutensa Neuvostoliitossa

Krimin valtauksen myötä rönsyilevän taloudellisen sekamelskan lisäksi tuli poliittinen epävarmuus. Ukrainan ja Krimin tapahtumat romuttivat Venäjän luotettavuuden turvallisena investointikohteena. Lännen pakotteet ja niitä seuranneet vastapakotteet heikensivät investointi-ilmapiiriä entisestään.

Vuoden 2014 lopussa Venäjän Keskuspankki laski, että pakotteiden ja raaka-aineiden hintojen laskun ansiosta suorat ulkomaiset investoinnit maahan supistuivat 69,7 prosenttia. Vuonna 2015 ne vähenivät vielä puolella, ja Venäjän markkinan houkuttelevuus laski alle Bosnian tason.

Valon pilkahduksia alkoi näkyä vuonna 2016. Pääoman pako laski vuoden 2014 lähes 151 miljardista eurosta 82 miljardiin dollariin, öljyn hinta nousi, elintarvikkeiden ja kulutustavaroiden tuonti lähti kasvuun ja venäläiset yhtiöt pitkästä aikaa pystyivät lainaamaan rahaa ulkomailta.

Mutta sitten tulivat vuoden lopussa USA:n presidentin vaalit, ja jo muutama kuukausi Donald Trumpia valtionpäämiehenä romutti investoreiden toiveet USA:n ja Venäjän välien paranemisesta.

Helmikuussa alkoi ulkomaisten sijoittajien pako Venäjälle suuntautuvista rahastoista.

Heinäkuussa investoreiden suunpieliä laski vielä alemmas USA:n kongressin hyväksymä ja presidentti Donald Trumpin allekirjoittama laki uusista pakotteista Venäjää vastaan.

Seppo Remes tuli aikoinaan tunnetuksi siitä, että hän skenaarioissaan ”ennusti” Neuvostoliiton hajoamisen. Vladimir Putinin Venäjästä hänkään ei pysty antamaan yhtä suoraviivaista ennustetta. Ilmapiirin epävakaisuudesta kertoo sekin, että hänet itsensäkin karkotettiin joksikin aikaa Venäjältä, vaikka hän ehti työskennellä siellä vuosikymmeniä energia-alan neuvonantajana.

”Epävarmuus siitä, onko omaisuuden turva riittävän hyvä, on edelleen olemassa ja supistaa venäläisten omia investointeja. Mitä tulee kansainvälisiin suoriin sijoituksiin, ei tällaisessa tilanteessa Venäjälle uskalleta lähteä. Pakotepeli on ryöstäytynyt käsistä, ja USA:ssa tilanne on menossa mahdottomaksi”, Remes sanoo.

Luottoluokittaja Moody`s arvioi katsauksessaan, että venäläisten pankkien valuuttalainoja ja valtion raaka-aineyhtiöitä koskevat uudet sanktiot vaarantavat pitkällä tähtäimellä Venäjän talouden kehitystä. Maa pysyy roskalainaluokassa Ba1, johon Mody´s tiputti Venäjän vuonna 2015.

Investointeja elintarviketeollisuuteen

Kesäkuussa Pietarin kansainvälisen talousfoorumin yhteydessä julkistettiin investointi-ilmapiirilista Venäjän maakunnista. Kärjessä ovat Tatarstan, Tchuvashien tasavalta ja Moskova. Suurin osa 200 investointiprojektista liittyy elintarviketuotantoon. Se selittyy niihin kohdistuneilla vastapakotteilla.

Investoinnit ovat kasvaneet tänä vuonna, mutta suurimmat niistä ovat kertaluonteisia, kuten Kiinaan suuntautuvan Siperian voima -kaasuputken ja Kertshin salmen yli Krimille vievän sillan rakentaminen.

Jälkimmäinen ei edesauta länsisuhteiden parantamista.

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia