Jukka Hienonen

Jukka Hienosen motivaatio loppui SRV:ssä

SRV:n eroava toimitusjohtaja Jukka Hienonen sanoo, että 7,5 vuotta SRV:ssä, josta kolme vuotta hallituksessa, pani hänet syksyllä miettimään riittääkö intoa enää jatkaa.  ”En ollut enää tyytyväinen omaan kykyyni uusiutua. Silloin ei pidä tehdä itselleen suojaista pesää, vaan avata itse ovia tuuletukselle.” Vielä keväällä hän oli ollut optimisti Venäjän kehityksen suhteen, mutta syksy karisti sen.

Kirjoittaja(t) Seppo Mölsä

Nyt Hienosen tulevaisuudensuunnitelmat keskittyvät aluksi kahden start-up-yrityksen hallituksen puheenjohtajan tehtäviin. Toisessa hän on osaomistajanakinl

Kun Hienonen aloitti elokuussa vuonna 2010 SRV:n toimitusjohtajana, hän piti ykköshaasteenaan onnistumista Venäjällä. Hän sai pitkään valmistelussa olleet isot hankkeet rakenteille, mutta Venäjän kriisi lopetti tänä vuonna uusien hankkeiden valmistelun.

”Olemme onnistuneet strategiassamme keskittyä kauppakeskuksiin”, Hienonen sanoo. ”Tällä hetkellä SRV:n Venäjällä olevasta taseesta 80 prosenttia joko tuottaa valmiina kassavirtaa tai on rakentamisen aktiivivaiheessa. ”

Pietarin kauppakeskuksen myynti sujuu hyvin

Pietarissa kauppakeskus Pearl Plazan ensimmäinen vaihe on valmis ja neuvottelut kakkosvaiheen käynnistämiseksi ovat käynnissä. Hankkeen rahoittaa kiinalainen pankki ja SRV:llä on siinä kiinalainen kumppani. ”Pietarin kauppakeskuksessamme on hyvä asiakasvirta ja sen vuokrausaste on lähes sata prosenttia”, Hienonen sanoo.

Toinen Pietarin suurhanke, Okhta Mall, on runkotyövaiheessa. Hankkeen kumppaneina ovat Russia Invest (Ilmarinen, Etera, Sponda, SRV ja Onvest) joilta tulee puolet hankkeen rahoituksesta, ja toinen puolikas, 113 miljoonan euron laina tulee Sberbankista.

Moskovan kehän ulkopuolella Mitishin kauppakeskuksessa, jossa SRV on mukana 20 prosentin osuudella, tehdään maarakennustöitä. Hankkeen enemmistö myytiin Venäjän rautateiden eläkerahastoa hallinnoivalle Trinfico-rahastolle. Sen vetämänä käydään rahoitusneuvotteluja kohteen projektirahoituksesta venäläisten pankkien kanssa.

Näiden hankkeiden loppuun saattaminen edellyttää SRV:ltä 10 miljoonan euron pääomapanostuksia. Tämä on Hienosen mukaan vähän varsinkin, kun ruplan heikeneminen laskee rakentamisen kustannuksia.

Vuokralaisneuvotteluissa painavat kuitenkin nyt sellaiset isot kysymykset, kuten millainen tulee olemaan öljyn hintakehitys ja venäläisten ostovoima.

Venäjä tuotti raskaan pettymyksen

Venäjällä 30 vuotta kestäneen uran SRV:ssä, Stockmanninssa ja Timberjackissa tehnyt Hienonen purki viime viikolla Helsingin kauppakamarin tilaisuudessa pettymystään Venäjään.

”Pettymykseni koski Venäjän yhteiskunnallista tilaa, joka on paljon muuttunut: median keskittyminen yhden viestin toistamiseen, Putinin asema ylipäätään, nationalismin nousu ja suhde ulkomaihin – ja lopuksi tämä seurauksista piittaamaton retki Ukrainaan. Krimin haltuunotto tuli yllättäen eikä se vastaa maailmankuvaamme suvereenien valtioiden toisiaan kunnioittavasta tavasta toimia. Venäjä eristäytyy eikä havaitse oman toimintansa muualla aiheuttamaa vastenmielisyyttä”, hän sanoo Rakennuslehdelle.

”Luulen, että jokainen pitkään Venäjällä työskennellyt on nähnyt valtavat edistysaskeleet, jolla maa on kehittynyt ja olisi toivonut sen jatkuvan. Paluu tällaiseen sisäänpäin katsovaan nationalistiseen politiikkaan ja ekspansiiviseen geopolitiikkaan on raskas pettymys. Tästä on syntynyt valtava epäluottamus tulevaisuuteen ja talouteen. Se on pahinta myrkkyä investoinneille.

Jos maan neljä suurinta pankkia ei saa pitkäaikaista rahoitusta mistään länsimaasta, niin totta kai se haittaa rahoituksen saatavuutta.  Parhaat hankkeet, kuten meidän Ohta Mall sai sanktioiden keskelläkin hoidettua yli 100 miljoonan euron lainan Venäjän suurimmasta pankista, joka sekin on sanktiolistalla. Pankkilainojen saatavuutta jatkossa on vielä vaikea arvioida. Pankkirahoituksen hinta on radikaalisti noussut. Pankit tarjoavat mieluummin vain ruplaluottoja, joiden korot ovat valuutan heikkenemisspekulaatioiden seurauksena hyvin korkeat. Myös ruplan suojauskustannukset ovat nousseet.

Sanoin puheeni aluksi, että 30 vuoden aikana olen nähnyt Venäjällä paljon ja joutunut huomaamaan, että jos tässä ajassa jotenkin myönteisesti luonnehtii Venäjää, niin sitä saa päälleen ryöpytyksen. Kerroin silti myös positiivisia asioita, kuten byrokratian purkamisesta rakennusluvissa. Ihmisemme ja yhteistyökumppanimme ovat erittäin motivoituneita ja heille on tärkeää että SRV ja monet muut länsimaiset firmat pysyvät Venäjällä, vaikka olosuhteet ovat vaikeat.”

SRV Rakennuksen toimitusjohtaja Juha Pekka Ojala aloittaa tammikuussa SRV:n toimitusjohtajana.

Tätä artikkelia on kommentoitu 11 kertaa

11 vastausta artikkeliin “Jukka Hienosen motivaatio loppui SRV:ssä”

  1. Hyvin ymmärrän, että jos Venäjällä ei ole muuta kuin olemassa olevien projektien loppuunsaattamista, niin ei se kiinnosta henkilöä, joka on uhrannut 30 vuotta urastaan Venäjälle.

    Hienosen ja Kuutsan saavutus on, että nuo projektin saatiin lopulta rakenteille. Loppu on sitten herran eli Putinin hallussa ja siihen ei Suomesta käsin ole paljoa sanomista. Ymmärrän pettymyksen joskin Venäjällä noita kriisejä tulee ja menee. Jos markkina olisi helppo, niiin eivät suomalaiset siellä huseeraisi vaan siellä olisi ihan toisen suuruusluokan tekijät kauppapaikkojen rakentajina ja investoijina.

    Toivottavasti Venäjän osaaminen ei katoa Hienosen myötä.

    1. Eihän suomalaiset juuri mitään teekään Venäjällä verrattuna turkkilaisiin rakentajiin, mm Enka, Renessaince Construction. Nämä edellämainitut ovat tehneet Venäjällä yksittäin enemmän projekteja, kuin kaikki suomalaiset (YIT, SRV, Lemcon…) yhteensä.

  2. 30 vuotta tai enemman venajalla, jostain syysta johtajilta loppuu usko ennemmin kuin toimihenkiloilta jotka jatkavat venajalla vaikka ovat olleet kauemmin venajalla kuin Jukka.
    Jussi on myllannyt venajan organisaation mieleisekseen, ns. SRVlaiset on heitetty talosta ulos, jaako se nyt jalleen saneerattavaksi ja kenen toimesta, mies todennakoisesti seuraa kuin hai laivaa koska yhtaan luottomiesta ei SRV;ssa ole. Maa alkaa polttamaan jalkojen alla??

  3. Pari ”herraa” SRVstä voisi lähteä myymään puunkorjuukoneita Etelä Amerikkaan. Molemilla on kokemusta alalta, ja sielläkin voisi ehkä laittaa pompan taskuun jotain, olkaa varovaisia Argentiinassa, n. puolet rahoista on väärenettyjä!

  4. Olisiko Luxemburgin veroparatiisilla, tai oikeastaan SVR:n osuudella verojen järjestelyyn Luxenburgin veroparatiisin kautta, jotakin osuutta Hienosen lähtöön?

  5. Fyrkka ei sitouta vaan vapauttaa. Niile muutamalle tuhannelle jotka tähän pääsevät on tilanne mainio. Mutta liikaa palkkajohtajille maksetaan, niin se vaan on. Patruuna-ajan käytäntö max 10 kertaa duunarin palkka toimarille parantaisi työelämän arvomaailmaa oikeasti.

  6. Hienonen teki SRV:ssä samanlaisen puhdistuksen kuin Lindholm Lemminkäisellä – kaikki osaajat ja oman mielipiteen omaavat heitettiin ulos talosta. SRV ei ole kuitenkaan yhtä surkeassa jamassa kuin Lemminkäinen, koska SRV:llä oma, kannuksensa ansainnut mies jatkaa johdossa, ainut vanhasta porukasta jäljellä oleva johtaja. Lemminkäisellä taas nepotismi kukoistaa ja Lindholm tekee Lemminkäisestä suomenruotsalaisten temmellyskentän, jossa konsultit kertovat kaiken mitä tehdään. Miksikö? Koska Lindholm on pörssiyhtiön johtajana täysin kokematon ja puhdas saneeraaja, aivan liian suurissa saappaissa ja pelkää omaa varjoaankin organisaation sisältä. Seuraavat lähtijät Lemminkäiseltä ovat jo tiedossa, ensi vuosi menee vielä tämän vuoden ansioilla mutta sitten romahtaa.

  7. Taisi venäläiset huomata, että Jukan priimakuntoisena myymät laudat olivat polttoroviokamaa… Oli niin ylpeä tuosta meriitistä, kunnes joku kertoi, että Suomessa tuota kutsutaan kusetukseksi… Eikä kannattanut Jukan ostaa optiosakkeita 4,45 eurolla; jäi miljoonat saamatta.

  8. Lemminkäisellä on muutama kehittäjä joita kuolataan, muuten materiaali taitaa olla jo pitkälti koluttu.

    1. Muiden rakennusliikkeiden toimitusjohtajat ovatkin olleet laatu- ja kehityspäälliköitä jossain vaiheessa uraansa.

  9. SRV:n pörssikurssi oli Hienosen aloittaessa vuonna 2010 lähes 7 euroa. Hänen lopettaessaan se oli hieman yli 3 euroa. Eroilmoitus laski hieman kurssia, mutta se palautui nopeasti takaisin.

    Hienosen piikkiin laskua ei voi panna vaan Putinin, koska samalla tavalla Venäjä on kohdellut YIT:nkin kurssia. Bonuksia tuo lasku kuitenkin taisi kirpaista. Niitä ei ole henkilökunnallekaan juuri luvassa ainakaan osakeomistuksen kautta. Sellaista parannusta ei ole lähivuosina näköpiirissä, että pääsivät lähivuosina edes omilleen.

    Muistettakoon, että Eero Heliövaara sai lähteä huonon tuloksen takia, mutta monta miljoonaa rikkaampana. Heliövaarakin lähti vapaaehtoisesti, omasta halustaan, mutta taisi sanoa jotain sellaista, että mieluummin hän lähtee itse kuin jää odottamaan, että pistetään lähtemään.

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi