Rakennusalalla kohkataan nyt minikodeista.
Helsingin Keskuskadulla on esitelty meneillään olevan Helsinki Design Weekin aikana Tikku-nimistä minikerrostaloa, joka on kokonaisuudessaan alle 40 neliön kokoinen. Arkkitehti Marco Casagranden mukaan minikerrostalo sopisi asunnoksi kokonaiselle perheelle.
Marraskuun alussa Vantaan Martinlaaksoon valmistuu yhteen kerrostaloon 68 pohjapinta-alaltaan 15,5 neliön asuntoa.
Minikoteja markkinoidaan monin tavoin. Niiden sanotaan ratkaisevan esimerkiksi kaupunkien tiivistysrakentamiseen liittyviä ongelmia ja vastaavan asuntopulaan sekä muuttuviin asuntotarpeisiin. Vantaalle kerrostalon rakentava Sato nosti esiin uuden valtin, yhteisöllisyyden.
Martinlaakson Raikukuja 4 B:ssä miniasuntoja rakennetaan seitsemään kerrokseen. Saton markkinointi- ja viestintäjohtaja Miia Eloranta esittelee taloa ja alkaa puhua yksinäisyydestä.
”Onhan niitä tutkimuksia vaikka kuinka siitä, että yksinäisyys on lisääntynyt ja se tekee huonoa ihmiselle.”
Elorannan mukaan Sato haluaa uusien minikotien avulla olla mukana ratkaisemassa yksinäisyysongelmaa. Taloon on tekeillä erillisiä yhteisötiloja ja mukaan on palkattu jopa yhteisömanageri keksimään kaikille kivaa, yhteistä tekemistä.
Yhteisömanageriksi on valittu Olli Järvenkylä, 51. Hän muuttaa itsekin yhteen miniasunnoista.
”Maksan normaalia vuokraa ja teen yhteisömanagerin työtä kuukausipalkalla. Pitää varmasti miettiä, miten erotan työn ja vapaa-ajan. Ehkä joskus pitää laittaa oveen samanlainen Ei saa häiritä -lappu kuin hotelleissa”, kertoo Järvenkylä.
Ei vain opiskelijoille tai nuorille
Saton minikodit ovat saaneet runsaasti positiivista julkisuutta. Noin neljän metrin huonekorkeudella, parvella ja piskuisella parvekkeella varustetut asunnot ovatkin sinänsä ihan kauniita ja valoisia.
Asuntoja ei Miia Elorannan mukaan markkinoida vain opiskelijoille tai nuorille, vaan pyrkimyksenä on mahdollisimman monimuotoinen yhdistelmä erilaisia asukkaita. Sato haki asukkaita elokuussa, ja Elorannan mukaan hakemuksia tuli 700. Hakemuksista 33 prosenttia tuli opiskelijoilta ja 55 prosenttia työssäkäyviltä ihmisiltä.
Uutisoinnissa on vain jäänyt huomiotta, että lain mukaan alle 20 neliön huoneistoja ei saisi edes rakentaa. 15,5 neliötä on todella vähän. Kylpyhuonekin vie muutaman neliön.
Jos haluaa rakentaa talon täyteen alle 20 neliön asuntoja, tarvitsee kunnalta poikkeamisluvan ja sille hyvät perustelut. Länsi-Vantaan asemakaavayksikön kaavoitusinsinööri Mikko Järvi sanoo, että Saton poikkeamisluvan yhtenä ehtona on juuri se, että taloon tulee paljon yhteisöllisiä tiloja.
”Sato nosti ajatuksen yhteisöllisistä tiloista oma-aloitteisesti esiin, ja Vantaan kaupunki on pitänyt kiinni siitä, että ne myös tulevat taloon”, Järvi sanoo.
Yhteisten tilojen koosta ei kuitenkaan Järven mukaan ole tarkkaa vaatimusta. Saton taloon tulee 43 neliön kahvila-oleskelutila, 68 neliön kattoterassi ja 44 neliön saunaosasto.
Kova neliövuokra
Miniyksiöt ovat sijoittajille suuria asuntoja tuottoisampia, koska yhdelle neliölle voidaan laittaa kova hinta. Raikukujan 15,5 neliön asunnoista peritään vuokraa 500 euroa eli yli 32 euroa neliöltä.
Tilastokeskuksen mukaan Vantaan vapaarahoitteisten vuokrayksiöiden keskineliöhinta oli vuoden 2017 toisella neljänneksellä 18,5 euroa. Tilasto ei tosin jaottele erikseen uusia ja vanhoja vuokrayksiöitä.
Saton toimitusjohtaja Saku Sipola on sitä mieltä, että tilastoluvut eivät anna kuvaa todellisesta tilanteesta.
”Jos neliöhinnan laskee pohjapinta-alan mukaan, 500 euroa kuulostaa huikean korkealta summalta. Kun mukaan laskee yli kuuden neliön parven ja yhteisötilat, niin summa näyttää erilaiselta. Raikukuja 4:n miniasunto on paljon parempi kuin yhdessä tasossa oleva samankokoinen yksiö”, sanoo Sipola.
Asuntojen neliövuokrahinta lasketaan aina pohjapinta-alan mukaan, joten toisenlainen laskutapa vääristäisi tilastoja.
Saton Sipola ei halua kertoa, miksi minikodit rakennettiin nimenomaan Vantaalle eikä esimerkiksi Helsinkiin, jossa tarve huokeille asunnoille on maan suurin.
On hyvin mahdollista, että taustalla on Helsingin haluttomuus rakentaa taloja, joista löytyy vain identtisiä yksiöitä.
Helsinki suosii asuntopolitiikassaan monimuotoisten asuntojen tuotantoa ja haluaa pitää kiinni esimerkiksi perheasuntojen riittävästä määrästä siitä huolimatta, että yksiöille on kova kysyntä.
Eikö Helsinki halunnut lähteä tähän hankkeeseen mukaan?
”No, sanotaan niin, että monien kuntien kaavoittajat suhtautuvat negatiivisesti siihen, että talossa on vain yhdenkokoisia asuntoja. Vantaa oli tarpeeksi rohkea, ja tarttui tähän suunnitelmaan.”
Laki ei kiellä rakentamasta taloja, joissa on vain tietyn kokoisia asuntoja. Syyt asuntopohjaltaan monimuotoisten talojen rakentamiseen ovat asuntopoliittisia.
Puut nurin
Raikukujan minikerrostalon rakentaminen on suututtanut myös naapurit. Uuden talon parkkialue sijoitettiin paikalle, jossa lähellä olevien talojen pieni piha-alue on ollut. Alueella oli puita, nurmea ja lasten leikkipaikka. Parkkipaikka on vienyt siitä valtaosan. HS uutisoi asiasta elokuussa 2016.
Raikukujan asukkaat vastustivat rakentamista adressilla. Saton toimitusjohtaja Saku Sipola myöntää, että parkkipaikkaprojekti herätti naapurustossa paljon vastarintaa.
”Tässä on kyse siitä, että kaupungit rakentuvat nykyään yhä enemmän täydennysrakentamisen kautta. Jotenkin uudet talot pitää saada mahtumaan”, Sipola sanoo.
Länsi-Vantaan asemakaavayksikön kaavoitusinsinööri Mikko Järvi on tietoinen kiistasta.
”Täytyy sanoa, että olin itsekin yllättynyt, kun kaikki puut laitettiin matalaksi. Ei sen ihan niin pitänyt mennä. Oli tarkoitus, että osa puista jätetään.”
Sato on istuttanut alueelle uusia puuntaimia, mutta Raikukujan asukkaiden mukaan ne eivät korvaa suuria puita.
Fakta
Vapaarahoitteisten yksiöiden neliövuokria
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Vantaalle valmistuu kerrostalollinen 15,5 neliön asuntoja, vaikka lain mukaan alaraja on 20 neliötä – asuntoja markkinoidaan yhteisillä tiloilla”