Suunnittelu Mikko Kortelainen 10 kommenttia

Uudet asunnot ovat pienentyneet rajusti, professori huolestui kehityksestä

”Meidän vetovoimamme ei voi olla maailman pienimmät asunnot”, kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara arvostelee Helsingin kehitystä.

Kuva: Anne Kurki

Tilastokeskuksen mukaan uudet asunnot ovat pienentyneet rajusti tällä vuosikymmenellä.

Vuonna 2010 aloitettujen asuntojen keskipinta-ala oli 91,9 neliötä, mutta viime vuonna lukema oli enää 63,1 neliötä.

Pääkaupunkiseudun asuntoaloitusten keskipinta-ala on pudonnut 72,9 neliöstä 58,0 neliöön vuodesta 2010. Muualla Suomessa aloitetut asunnot ovat kutistuneet vielä pääkaupunkiseutuakin enemmän, 98 neliöstä 65,5 neliöön.

Huolestuttava kehitys

Kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara on huolissaan asuntojen jyrkästä pienenemisestä. Helsingissä on hänen mukaansa jo nyt kansainvälisesti verrattuna erittäin paljon pieniä asuntoja.

”Helsinki on kohtuullisen pieni kaupunki periferiassa, jossa on paljon tilaa. Meidän vetovoimamme ja kilpailukykymme eivät voi olla maailman pienimmät asunnot.”

Vaattovaaran mukaan pääkaupunkiseudun rakennus- ja kiinteistömarkkina on toiminut vahvasti rakennuttajien ja kiinteistösijoittajien ohjauksessa. Sijoittajien vinkkelistä pienten asuntojen rakennuttaminen kannattaa, mutta kehitys huolestuttaa kaupungin pitkän ajan kehityksen ja kilpailukyvyn kannalta.

”Miten Helsingin käy, jos kaupungin kasvu hiipuu? Onko tämä suunta kestävä, kilpailukykyinen ja upea vielä 30 vuoden päästä”, Vaattovaara kysyy painottaen muun muassa viihtyisyyttä ja terveystekijöitä hyvän kaupungin ominaispiirteinä.

Yksinasuvatkin haluavat Vaattovaaran mukaan asua vähintäänkin kaksiossa.

”Eikö pienten asuntojen määrälle ole mitään ylärajaa? Tilanteen luulisi huolestuttavan jo sijoittajiakin.”

Vaattovaara nostaa Kööpenhaminan esimerkiksi vaihtoehtoisesta kehityssuunnasta. Kööpenhaminan uusilla alueilla ei saa rakentaa 65 neliötä pienempiä asuntoja.

Lisää pieniä asuntoja

Pellervon taloustutkimus PTT päätyi pieniin asuntoihin keskittyneessä talouskatsauksessaan johtopäätökseen, jonka mukaan pieniä asuntoja ei rakenneta vieläkään riittävästi. Tarjonta ei vastaa kysyntää, jolloin hinnat ja vuokrat nousevat.

Asuntojen keskikoon sääntelyä perustellaan perheasuntojen turvaamisella. PTT:n mukaan uudistuotanto muodostaa kuitenkin vain pienen osan asuntokannasta.

”Jos sääntelyllä estetään kysyntää vastaavaa tuotantoa, asuntotuotanto hidastuu ja hinnat nousevat. Uudistuotannon kautta tulisikin yrittää vastata kysyntään mahdollisimman tehokkaasti”, PTT ohjeistaa.

Tampereella pienimmät kerrostaloneliöt

Valmistuneiden asuntojen tilaston mukaan Tampereelle on rakennettu keskineliöiltään Suomen pienimmät kerrostaloasunnot. Keskikoko oli vain 41,7 neliötä vuonna 2016. Ero Helsinkiin (57,2 m2), Espooseen (52,0 m2) ja Vantaalle (50,1 m2) on selvä.

”Kun pienille asunnoille on ollut kysyntää, on hyvä, että niitä on rakennettu runsaasti. Tampereen kotitalouksista noin 80 prosenttia on yhden tai kahden hengen talouksia”, Tampereen asunto- ja kehityspäällikkö Auli Heinävä sanoo.

Hänen mukaansa Tampere ei ole rajoittanut uudistuotannossa asuntojen kokoa esimerkiksi kohteiden pinta-alavaateilla.

”Näemme, että lisääntynyt pienten asuntojen määrä hillitsee pienten asuntojen hintojen ja vuokrien nousua”, Heinävä toteaa.

Kaupunki kuitenkin tiedostaa, että pienten asuntojen keskittymillä saattaa olla alueiden asukasrakennetta eriyttävä vaikutus. Asiasta ollaan juuri tilaamassa selvitystä.

Lasten ja nuorten määrät ovat Tampereen tietyillä alueilla reippaassa kasvussa. Tarvittaessa kaupunki voi Heinävän mukaan edistää isompien asuntojen ja monipuolisen asuntojakauman kohteiden uudistuotantoa tontinluovutusehdoilla.

Kuopio ohjaa suurempiin asuntokokoihin

Kuopiossa viime vuonna valmistuneiden kerrostaloasuntojen keskikoko putosi 49,8 neliöön. Tulevaisuudessa on käynnistymässä yksi keskikooltaan vain 37 neliön kohde.

”Pieniä asuntoja saa tulla, mutta olemme ohjanneet kehitystä isompaan suuntaan, jotta pieniä asuntoja ei tulisi liikaa”, Kuopion asuntotoimenjohtaja Katri Hiltunen sanoo.

”Yritämme, ettei Kuopioon tule yksipuolisesti hirveän pienten asuntojen taloja, mutta ei meillä ole mitään tiukkaa ei-kantaa. Neuvottelemme asiasta. Esimerkiksi Savilahteen sopii hyvin pienet opiskelija-asunnot”, Hiltunen toteaa.

Henkilökohtaisena mielipiteenään Hiltunen sanoo, että jokaiselle henkilölle pitäisi pystyä tarjoamaan vähintään 30 neliön asunto, elämäntilanteesta riippumatta.

Lue tästä, miten arkkitehdit yrittävät estää miniasuntojen rakentamisen Britanniassa.

Keskustelu artikkelista: 10 kommenttia

  • Gryndaajien lobbauksella päästiin keskim2 -vaatimuksista ja nyt sitten tämä.
    Voisiko vain käyttää tervettä järkeä ?

    Vastaa
  • Suomessa työtä tekevillä ihmisillä ei ole enää mihinkään varaa. Kaikki menee veroihin. Nykyinen hallitus on vaan kurjistanut tilannetta.

    Vastaa
    • Pienennetään työpaikkoja, jos asuntoja ei voida enää pienentää.

      Samalla saadaan tyytyväisempiä työntekijöitä. Suuntaa näyttää tämän pvän Aamulehden mukaan Framery Aqustic.

      Eikös nokattomat rekatkin tulleet sen vuoksi, että kuormatilaa saatiin enemmän?

      Vastaa
  • projektipäällikkö_

    1900 luvun alussa rakennettiin työläisille 30 neliön hellahuoneita. Nyt lähes yhtä pieniä asuntoja kutsutaan tupakeittiömalleiksi.

    Vastaa
  • EU vei Suomen kansalaisilta rahat ja varat.

    Vastaa
    • Valtion velkaa oli syytäkin painaa alas. On tietysti ikävää että kaikki eivät päässeet nauttimaan ajasta jolloin inflaatio söi velan, lapsista sai verovähennyksiä ja hyvät pisteet kaupunkien tonttiluovutuksissa.
      Nyt korot olisivat alhaalla mutta erilaisilla tulonsiirroilla varmistetaan ettei keskituloiset pääse turhaan vaurastumaan ja parantamaan asumisväljyyden keskiarvoa.

      Vastaa
  • On ilmeisesti vallalla sellainen käsitys että kaikki yksin asuvat ovat lääkäreitä, lakimiehiä tai muita joiden kuukausittaiset tulot ovat huomattavasti suuremmat kuin mitä sairanhoitajilla, rakennusalalla työskentelivillä, siivoojilla, myyjillä, pienyrittäjillä, tarjoilijoilla etc. Eikai nyt ole elämäntarkoitus maksaa itseään kipeäksi asunnosta 30 vuotta ja sitten voit miettiä laitatko leivänpäälle sekä juustoa että leikkelettä? Halvemman -> vahemman asunnon ostossa vastaan tulee putki- ja julkisivusaneerauskustanukset. Kysymys kuuluu: koska tässä hyvinvointiyhteiskunnassa voisi hieman kuluttaa rahaa muuhun kuin pakollisiin asioihin. Itse maksan autosta, tuloistani, aivan kaikesta veroa jo, en kyllä usko että veroprosentteja nostamalla yhteiskunnan palveluiden taso nousisi. Suuri intojen alennus tietyissä kaupoissa on saanutaikaiseksi sen että se ostoskorillinen joka ennen maksoi 23€ maksaa nykyään 32€ Mielenkiintoista.

    Vastaa
  • Kyllä ennen kaikki oli paremmin. Minunkin isovanhempani asuivat lapsina 25 neliön asunnossa ja sinne mahtui ihan hyvin 7 lasta ja aikuiset päälle. Turhaa valitusta Vaattovaaralta.

    Lisäksi Vaattovaara jättää mainitsematta, että siellä missä asunnot ovat keskimäärin isompia, asuvat lapset vanhempiensa nurkissa keskimäärin 30 vuotiaiksi. Kai sitä tarvitseekin silloin isomman asunnon.

    Vastaa
  • Kyllä kai kaupungin vetovoimaisuus syntyy siitä, että se vetää puoleensa normaalituloisia ihmisiä, jotka pystyvät maksamaan asumisensa. Professorit voisivat miettiä, miten Helsingissä pystyttäisiin tuottamaan edullisempia asuntoja kuin sitä, että miksi grynderit vastaavat nykyiseen kysyntään tekemällä pieniä asuntoja.

    Vastaa

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia