Työelämä Vesa Tompuri 5 kommenttia

Seppo Kukkola on rakentanut Lappia ehkä enemmän kuin kukaan muu

”Monelle oli yllätys, että tällainen ämpäriurakoitsija sai liikkeelle kauppakeskuksen ja vieläpä onnistui sen myymään ulkomaille hyvään hintaan.”

Seppo Kukkola ja Revontuli-kauppakeskus. Kuva: Kaisa Siren

Ivalolaislähtöinen rakennusneuvos Seppo Kukkola on rakentanut Lappia kenties enemmän kuin kukaan muu. Kolhuilta ei hänkään ole rakentajan, kiinteistösijoittajan ja kuljetus- ja betoniyrittäjän värikkäällä taipaleellaan välttynyt.

Pikemminkin päinvastoin. Häntä ovat koetelleet niin Lapin rakentamisen lamakaudet kuin suurten konsernien kovat kyynärpäätkin.

1990-luvun lama oli pahaa aikaa. Silloin hänet pelasti neuvokkuus. Skanskan kokoisen jättiläisen kanssa riitaantuminen Revontuli-kauppakeskushankkeessa oli kuitenkin kohtalokas.

”Konkurssin taustalla on vahingonkorvauskiistoja muun muassa kauppakeskus Rinteenkulman ja rakennusyhtiö Skanskan kanssa”, uutisoi Yle maaliskuussa 2017. Konkurssiin meni nimenvaihdoksen myötä Kauppalanpuiston Trans oy, joten Seppo Kukkola pystyi säilyttämään oman nimensä yritystoimintaan, jota jatkaa hänen tyttärensä.

Kauppakeskukset Revontuli ja Rinteenkulma sijaitsevat samassa kiinteistökompleksissa Rovaniemellä.

Pyöräkuormaajan kuskiksi

Seppo Kukkolan rakennusyrittäjätoiminnan alku oli vaatimaton. Kauppaopiston käynyt nuorukainen osti veljensä kanssa autoilija-isältään pyöräkuormaajan 1970-luvun puolivälissä. Isä olisi myynyt sen muuten vieraalle, ja pojat olisivat jääneet työttömiksi.

Tästä alkoi monivaiheinen ura, joka piti sisällään niin kuljetustoimintaa Pohjoiskalotin alueelle ja Murmanskiin, betoniaseman pyörittämistä kuin kannattamattomaksi osoittautunutta kettutarhaustakin. Päätoimiala oli kuitenkin rakentaminen ja siinä sivussa kiinteistösijoittaminen. Jo vuonna 1987 hän sai Lapin yrittäjäpalkinnon.

Saariselkä oli ivalolaiselle luonnollisesti ensimmäinen mielenkiinnon kohde. Kukkola ymmärsi ensimmäisten joukossa tunturin matkailullisen arvon ja rakensi sinne muun muassa kylpylähotellin ja 500 loma-asuntoa.

Samaan aikaan hän laajensi toimintaansa myös Lapin pääkaupunkiin. Rovaniemen ohitustien päälle rakennettavan Revontuli-kauppakeskushankkeen valmistelu alkoi 1990-luvun puolivälissä. Kukkola-yhtiöt oli juuri selvinnyt lamasta, Seppo Kukkolan mukaan pitkälti Murmanskiin perustamansa trading-yhtiön ansiosta.

Kun rakentaminen kotimaassa oli taas nousussa, oli otollinen aika ryhtyä toteuttamaan suurta haavetta, johon tarvittaisiin enemmän taloudellisia rahkeita kuin moni uskoi ivalolaislähtöiseltä ”ämpäriurakoitsijalta” löytyvän. Ensimmäistä kertaa Suomessa kauppakeskusta ryhdyttiin suunnittelemaan tien päälle, 200 metriä pitkälle kannelle.

Iso rakentaja petti lupauksensa

Yhteistyökumppaniksi kauppakeskushankkeeseen valikoitui Skanska, jonka kanssa Kukkola-yhtiöiden oli määrä yhdessä rahoittaa ja rakentaa tämä 31500 neliön hanke. Vuonna 2006 Kukkolalle näytettiin kuitenkin Helsingissä pidetyssä palaverissa kalvo, joka kertoi ykskantaan yhteistyökumppanin vetäytymisestä rahoitusvastuusta ja jäämisestä ”vain” urakoitsijaksi.

”Se oli urani suurin pettymys. Kauppakeskukselle kuitenkin löytyi SRV:n perustajan Ilpo Kokkilan kontaktin Markku Sarkamiehen kautta ostaja, Boultbee Englannista, vieläpä selvästi parempaan hintaan kuin hanketta valmisteltaessa oli arvioitu”, Kukkola kertoo. Kauppahinta oli 72 miljoonaa euroa.

Seppo Kukkola istuu toimistossaan Rovaniemen Valtakadun varrella ja kertoo tarinaansa rauhallisella äänellä. Häntä kuunnellessa on vaikea uskoa, että sama mies on kiistellyt kohta kymmenen vuotta oikeudessa globaalin rakennusyrityksen kanssa kauppakeskushankkeen loppulaskusta. Kukkolan mukaan ”Suunnittele & rakenna” -mallilla toteutetun hankkeen suunnitelmia heikennettiin aikanaan niin, että bonukset ”valuivat” urakoitsijalle.

”Liikennevirasto muutti kantaansa höllentämällä paloluokituskriteereitään. Euro siinä puhui”, Kukkola sanoo.

Lisäharmia aiheuttivat kauppakeskuksen alla olevaan liikennetunneliin liittyneet monimutkaiset ja pitkäaikaiset vastuut. Kukkolan mielestä hankkeen kaikki osapuolet eivät toimineet reilusti häntä kohtaan.

Lapinaukean asuntohanke jäi monttuvaiheeseen

Pitkään jatkunut kiistely Revontulikeskuksen jälkipyykistä johti siihen, etteivät Kukkola-yhtiöiden rahkeet riittäneet uusiin jättihankkeisiin. Yhtiö voitti Lapinaukean urheilukentän kehittämisestä järjestetyn tonttikilpailun vuonna 2012, ja kaupunki jopa palkitsi vuonna 2014 Seppo Kukkolan kaupunkikuvan kehittäjänä.

Iso asuinrakennushanke jäi kuitenkin toteutumatta, sillä montun kaivuuta pidemmälle hanke ei vuonna 2014 edennyt. Rovaniemen kaupunginhallitus purki kesäkuussa 2016 Lapinaukean vuokrasopimuksen.

Rakentamista hidastivat paitsi yrityksen omat vaikeudet myös se, että Seppo Kukkola asetti vuonna 2016 rakennushankkeen käynnistymisen ehdoksi, että kaupunki purkaa naapuritontin maakaupan. Se oli alun perin varattu Skanskalle, mutta kun se toisen ison konsernin Peabin tavoin vetäytyi Rovaniemeltä, tilalle tuli lahtelainen voimakkaasti kasvava SSR Group. Se rakentaa parhaillaan Lapinaukealle asuntoja.

Pitkään venynyt kiista vaikutti myös yrittäjän henkisiin voimavaroihin niin, että hän päätti vetäytyä, ainakin toistaiseksi, ennenaikaiselle eläkkeelle.

Saariselän kehittämistä hän pitää nykyisin merkittävimpänä saavutuksenaan. Toisaalta hän kertoo katuvansa urallaan vain yhtä päätöstä, kylpylähotellin myymistä. Muutenkin häntä harmittaa se, että Saariselkä on jäänyt jälkeen hiihtokeskusten välisessä kilpailussa.

Tytär jatkaa betonialan yrittäjänä ja sijoittajana

”Sukupolvenvaihdoksen teimme syyskuun alussa. Vanhin tyttäreni, kauppatieteen maisteri Liisa Kukkola on uusi toimitusjohtaja”, Seppo Kukkola kertoo.

Kukkola-yhtiöt on nyt keskittynyt tytäryhtiöidensä Sorakukkolan ja Kiinteistökukkolan kautta aiempaa pienempään, mutta kannattavaan liiketoimintaan. Kun henkilökuntaa oli suurimmillaan 120 henkeä, nyt heitä on 20.

”Valmisbetonituotantomme pyörii juuri nyt suhteellisen isoilla kierroksilla Ivalossa. Sinne rakennetaan kymmenillä miljoonilla talviajotestipaikkoja maailman autoteollisuuden tarpeisiin. Lisäksi matkailun puolella on käynnissä useita hotelli- ja ravintolahankkeita, joihin betonia menee”, Seppo Kukkola kertoo.

Toimitusjohtaja Liisa Kukkola kertoo keskittyvänsä betonin valmistamiseen ja maarakentamiseen sekä toisaalta kiinteistökauppaan ja -kehittämiseen. Perinteiseksi rakennusliikkeeksi yhtiö ei hänen mukaansa enää palaa.

Keskustelu artikkelista: 5 kommenttia

  • Heikki vikeväkorva

    Isojen virmojen kateus syö pienemmät

    Vastaa
  • Pitkä on juttu…
    Nii ne aina on.
    Onko näin että lukematta voin sanoa mielipiteen???
    Ei ole.
    On kirjoittaja… On haastateltava… On yleinen käsitys asiasta ennakkoon
    Harva haastattelija saa sitä ensikäden tietoa..
    Mutta haluaisin kuunnella mitä ihmisellä on asiaa….
    Nyt eikä koskaan sitä ei anneta…meillä ei ole enää aikaa eikä mielenkiintoa totuuden perään…
    Tästä olen pahoillani…
    Saanko kysyä että mitä mieltä haastateltava on???

    Vastaa
  • En nyt ole varma, muistanko väärin vai oikein väärin, mutta eikö kukkola-yhtiöt ollut puolimatkan omiistuksessa ennen hankkijan kauppoja.puolimatkahan osti useanpiakin
    Firmoja tähän aikaan, myös pohjois suomesta·olisi varsin mielenkiintoista että avattaisiin historiaa hiema kauenpaakin koska rakentamiseen liityvät kysymykset näyttävät
    Lapissakin olevan tänäkin päivänä varsin ajankohtaisia

    Mikään ei muutu. ?………….

    Vastaa
  • ”Ivalolaislähtöinen rakennusneuvos Seppo Kukkola on rakentanut Lappia kenties enemmän kuin kukaan muu” –
    Mikähän tässä toimittajalla on mittarina ja mikä on toimittajan Lappi?

    Vastaa
  • Valtion maiden vuokraoikeuksia myymällä ja kunnan kanssa veljeillessä Kukkola sai hyvän startin kiinteistöbisnekseen omistamatta itse yhtään mitään.

    Vastaa

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia