Työelämä Rakentaminen Suunnittelu Talous Hannu Lättilä 3 kommenttia

Yhä useampi rakennusalalla jatkaa töissä vielä eläkeikäisenä

Rakennusala näyttää ottaneen konkreettisesti onkeensa valtiovallan toiveet työurien pidentämisestä. Suurimmat rakennusliikkeet ja suunnittelutoimistot työllistävät yhteensä jo yli 500 vanhuuseläkeikäistä työntekijää Suomessa. Tämä käy ilmi Rakennuslehden selvityksestä.

Nyt 67-vuotias Kauko Saarinen keskeytti eläkepäivänsä ja palasi töihin syksyllä 2015, kun hänen entinen esimiehensä YIT:ltä tarjosi työtä Triplan työmaalla projekti-insinöörinä.

Kyselyn yhtiöillä ei ollut tarkkoja tietoja eläkeikäisten työllisten määristä 5 tai 10 vuotta sitten, mutta henkilöstöosastoilla oli yleisesti mututuntuma, että heidän määränsä olisi noussut vuosien saatossa. Esimerkiksi NCC:n henkilöstöjohtaja Riikka Ikonen arvioi, että vielä 10 vuotta sitten yhtiössä kukaan eläkeikäinen ei jatkanut töissä, mutta nyt koko ajan enemmän.

Myös Tilastokeskuksen data tukee yhtiöiden mututuntumaa. Tilastokeskuksen mukaan rakennusyhtiöissä tai rakentamisen tehtävissä muilla toimialoilla työskenteli 4354 yli 63-vuotiasta palkansaajaa vuonna 2015, kun heitä oli 3410 vuonna 2010.

Eläkeikäisiä löytyy yhtiöistä hyvin erilaisista työtehtävistä ja niin toimihenkilö- kuin työntekijätasoltakin. Myös työsopimuksissa on vaihtelua. Niitä on niin vakituisia ja kokoaikaisia kuin osa- ja määräaikaisiakin. On myös tarvittaessa töihin tulevia. Lisäksi työehdoissa saattaa olla erityisjoustoja. Lujatalon toimitusjohtaja Jussi Tanhuanpää korostaakin juuri joustavien työsopimusten merkitystä eläkeikäisten työllistämisessä.

Osa eläkeikäisistä työntekijöistä on myös sellaisia, jotka ovat palanneet takaisin töihin oltuaan jo viettämässä ansaittuja eläkepäiviä.

Rambollilla eniten eläkeikäisiä työntekijöitä

Eläkeikäisiä työntekijöitä on sekä absoluuttisesti että suhteellisesti eniten suunnittelutoimisto Rambollilla.

”Suuri eläkeikäisten määrä kertoo, että meillä viihdytään myös eläkeiän saavuttamisen jälkeen – tehtävät koetaan mielenkiintoisina ja haastavina”, Rambollin henkilöstöjohtaja Minna Koisti sanoo. Yhtiöstä löytyy myös kyselyyn osallistuneiden yhtiöiden vanhin, 76-vuotias, työntekijä.

SRV:llä eläkeikäisten työntekijöiden suhteellinen osuus koko henkilöstömäärästä, 4,5 prosenttia, on lähes yhtä suuri kuin Rambollilla.

Eläkeikäisten työntekijöiden määrä rakennusalan yhtiöissä

Lähde: Rakennuslehden kysely
YritysKoko henkilöstömäärä SuomessaEläkeikäisten lukumääräEläkeikäisten %-osuusVanhimman työntekijän ikä
YIT3 349792,469
Lemminkäinen2 349n. 80-1003,4-4,370
Skanska2 323622,773
NCC2 028472,372
Destia1 500151,069
SRV949434,570
Lujatalo727131,869
Rambolln. 2 2001014,676
Swecon. 2 000yli 60yli 373
Sitowisen. 1 200292,472
Yhteensä18 625yli 5292,876

Yleensä yhtiöissä käydään keskustelua eläkkeelle siirtymässä olevien kanssa tapauskohtaisesti joko henkilön itsensä tai työnantajan aloitteesta. SRV:n henkilöstöjohtaja Pirjo Ahanen kertoo, että kehitys- ja seurantakeskustelun yhteydessä esimiehen viesti vanhuuseläkettä lähestyville on usein sellainen, että ”ethän sinä ole vielä jäämässä eläkkeelle”.

Näyttääkin siltä, että eläkeikäisten ja sitä lähestyvien tietoja ja taitoja todella arvostetaan yhtiöissä ja heidän työsopimuksiaan jatketaan mielellään.

”Meillä kyllä aidosti arvostetaan vanhempien tekijöiden kokemusta ja alan osaamista”, YIT:n henkilöstöjohtaja Pii Raulo sanoo.

”Tavoitteenamme on jatkaa kokeneimpien suunnittelijoidemme työuria. Kun työuran loppuvaiheessa vähennetään esimies- ja projektinvetovastuita, pääsevät nämä kaikkein kokeneimmat asiantuntijamme tekemään nimenomaan sitä, mihin he ovat aikoinaan kouluttautuneet”, Sweco Rakennetekniikan toimitusjohtaja Ismo Tawast toteaa eläkeikäisten työntekijöiden arvostuksesta yhtiössä.

Ei erityisohjelmia työurien jatkamiseen

Vaikka eläkeikäisten työntekijöiden määrä on noussut vuosien varrella ja heitä myös arvostetaan, suurista rakennusalan yhtiöistä yhdelläkään ei vielä ole varsinaista ohjelmaa heidän työuriensa pidentämiseen liittyen. Destialla on tosin ikäohjelman luominen työn alla ja tavoitteena saada se käytäntöön ensi vuonna.

Juuri Destialla eläkeikäisten suhteellinen osuus henkilöstöstä oli kyselyn aikaan kaikkein pienin. Yhtiön työhyvinvointiasiantuntija Satu Angervon mukaan heidän lukumääränsä kuitenkin yleensä kasvaa kiivaimpaan rakennusaikaan kesäisin, jolloin yhtiö ottaa projektinjohtoa ja rakennusmiehiä eläkkeeltä töihin.

”Ehdottomasti meidän on pyrittävä siihen, että eläkeikäisten työntekijöiden osuus kasvaa. Meidän on löydettävä keinot siihen, miten työntekijöitä voidaan tukea, että he voisivat jatkaa töissä vielä eläkeiän saavutettuaan”, Angervo sanoo.

Hän pitää ikäohjelman luomista tärkeänä, koska 55–64-vuotiaiden osuus yhtiön vakituisesta henkilöstöstä on niin suuri, noin 30 prosenttia.

Rakennuslehti teki kyselyn loka-marraskuussa. Lähetimme kyselyn seitsemälle suurimmalle rakennusliikkeelle ja kolmelle suurimmalle suunnittelutoimistolle. Kaikki yhtiöt myös vastasivat kyselyyn.

Samanlaista kehitystä kaikilla toimialoilla

Eläkeikäisten työntekijöiden määrän kasvu ei koske vain rakennusalaa, vaan vastaava kehitys on nähtävissä yleisesti Suomessa. Kun yli 63-vuotiaita palkansaajia oli Tilastokeskuksen mukaan 27525 vuonna 2010, niin vuonna 2015 heitä oli jo 36425. Vuonna 2015 ilmestyneen Tilastokeskuksen asiantuntijajulkaisun Tieto&trendit mukaan työssä käyvien 63–67-vuotiaiden eläkkeensaajien määrä on peräti nelinkertaistunut 2000-luvulla.

Toisaalta on hyvä suhteuttaa eläkeikäisten palkansaajien lukumäärän kasvu maamme ikärakenteen rajuun muutokseen. Tilastokeskuksen mukaan yli 63-vuotiaiden ihmisten määrä kasvoi Suomessa vuodesta 2010 vuoteen 2015 noin miljoonasta hieman vajaaseen 1,2 miljoonaan. Eli vaikka eläkeikäisten palkansaajien määrä kasvoi noin 9000 hengellä muutamassa vuodessa, niin samaan aikaan yli 63-vuotiaiden eläkeläisten määrä kasvoi yli 170000 hengellä. Näin ollen työssä käyvien eläkeikäisten suhteellinen osuus koko ikäluokasta ei ole viime vuosina oleellisesti kasvanut.

Eläkeikää lähestyvien aikeet jatkaa työelämässä ovat kuitenkin selvitysten mukaan melko korkealla tasolla. Yleensä nämä aikeet ovat sitä suuremmat, mitä korkeampi on vastaajan koulutus. Eläketurvakeskuksen syyskuussa 2017 julkaistussa tutkimuksessa kysyttiin 54–62-vuotiaiden suomalaisten aikeita eläkkeelle siirtymiseen. Vastaajista 27 prosenttia arvioi siirtyvänsä eläkkeelle vasta oman eläkeikänsä jälkeen. Ylemmän korkea-asteen suorittaneista jo 41 prosenttia suunnitteli jäävänsä eläkkeelle oman eläkeikänsä jälkeen. Reilu kolmannes vastaajista puolestaan harkitsi työskentelyä kokoaikaisen eläkkeen ohella.

Eläkeikä nousee ensi vuodesta lähtien

Vuoden 2005 alusta lähtien vanhuuseläkkeelle on voinut jäädä joustavasti 63–68 vuoden iässä. Vuonna 2017 tuli voimaan eläkeuudistus. Sen myötä eläkkeen alaikäraja nousee ensi vuonna 63 vuoteen ja 3 kuukauteen. Siitä eteenpäin eläkeiän alaraja nousee asteittain aina 65 ikävuoteen.

Vuoden 2017 eläkeuudistus on eläkeiän noston lisäksi tuonut mukanaan lisää joustavuutta vanhuuseläkkeelle siirtymiseen. Eläkkeelle siirtymistä voi lykätä myöhemmäksi, eläkkeen ohella voi halutessaan jatkaa työskentelyä, ja osan eläkkeestä voi nostaa ennen eläkeikää osittaisen vanhuuseläkkeen muodossa. Nyt osittainen vanhuuseläke ei aseta edellytyksiä työskentelyn jatkamiselle, toisin kuin edeltäjänsä osa-aikaeläke. Osittaisen vanhuuseläkkeen ohella voi jatkaa töissä haluamallaan tavalla.

Keskustelu artikkelista: 3 kommenttia

  • Kun ei ole muutakaan tekemistä.

    Aikoinaan saaneet vähän palkkaa työstään ja nyt eivät pysty, kykene elämään eläkkeellään.

    Vastaa
    • Hannu Lättilä

      Haastattelin tämän jutun yhteydessä neljää jo eläkeikäistä rakennusalalla edelleen töitä tekevää henkilöä. Heistä yksikään ei sanonut rahaa syyksi työnteon jatkamiseen.

      Yksi näistä haastatelluista oli kuvan Kauko Saarinen. Hän tosin totesi, että ”eläkkeellä saa katsoa tarkkaan, mitä hankkii ja mitä ei”. Mutta hän jatkoi siihen, että ”kyllä sillä eläkkeelläkin silti pärjää”. Myös hänelle pääasialliset motiivit töihin paluuseen olivat muualla kuin rahassa.

      Muut kolme sanoivat vielä selkeämmin, että eläke on aivan riittävä eikä raha ole motiivi töiden jatkamiseen.

      Kustakin näistä haastatelluista julkaistaan myöhemmin vielä erilliset jutut nettisivuillamme.

      Vastaa
      • Pärjääminen on eri asia kuin hyvin toimeentuleminen.
        Joko ei ymmärretä jäädä eläkkeelle, rahat ei riitä tai kotona odottaa äkäinen akka.

        Vastaa

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia