Lauri Koskela nolostui ensin elektroniikkatutkijan kysymyksestä ja ideoi sitten vastaukseksi siihen Lean Constructionin

Lauri Koskela julkaisi vuonna 1992 Stanfordin yliopistossa artikkelin “Application of the new production philosophy to construction” Toyotan alun perin autoteollisuuteen kehittämän leanin soveltamisesta rakentamiseen. Se on Koskelan Salforin aikaisen professorikollegan, Arto Kiviniemen mukaan kansainvälisesti siteeratuin suomalainen rakennusalan tutkimusartikkeli ja Lean Constructionin eli hoikan rakentamisen, kuten Koskela itse sitä haluaa kutsua, alku.

Lean Construction tarkoittaa ajattelua, jossa tavoitteena on (virtaus)tehokkuuden parantaminen vähentämällä hukkaa eli arvoa tuottamatonta resurssien käyttöä. Sen läpimurto Suomessa kaatui osin 90-luvun lamaan, mutta 2010-luvulla allianssiurakat ja esimerkiksi Firan ja Constin hankkeet putkiremonttien nopeuttamiseksi ovat nostaneet sen rakentamisen keskiöön.

JOT:sta se alkoi

Erityisesti Japanissa ja Yhdysvalloissa oli 1980-luvulla muodissa Just In Time -ajattelu (JIT), suomeksi ”Juuri oikeaan tarpeeseen” eli JOT. Se kopioitiin muihin läntisiin teollisuusmaihin. Rakennushankkeissa aikataulujen optimointia tarkasteltiin toimintaverkkomenetelmällä.

”Menetelmässä oli hallitsevana yleisaikataulu, jonka ajatellaan työntävän resurssit työmaalle niin, että tietyn tehtävän tullessa toteutusvaiheeseen kaikki vaadittavat resurssit, muun muassa materiaalit, piirustukset, koneet ja työvoima, ovat valmiina, Englannissa Huddersfieldin yliopiston professorina työskentelevä Lauri Koskela sanoo

”Amerikkalainen konsultti Glenn Ballard huomasi kuitenkin jo 1990-luvun alussa tutkimuksessaan, että toimintaverkkomenetelmää noudattavissa hankkeissa puolet viikkotehtävistä jäi toteutumatta. Suurelta osin tämä johtui siitä, että resurssit eivät olleet valmiina.”

Tuolloin Koskela oli jo tutustunut Ballardiin pitäessään VTT:n erikoistutkijan tehtävästä ”välioppivuotta” Kaliforniassa. Siihen Koskela oli saanut kimmokkeen perehdyttyään itsenäisesti valmistavassa teollisuudessa hyödynnettyyn JIT-filosofiaan.

”Alkukimmoke tuli 1980-luvun lopulta, kun VTT:n elektroniikkatutkija Martti Elsilä kysyi kerran minulta, mitä rakennusala on tehnyt prosessien yksinkertaistamiseksi ja virtaviivaistamiseksi automaatiota edeltävänä vaiheena.”

Kun vastaukseksi oli pakko antaa ”ettei juuri mitään”, Koskela kiinnostui JITin taustoista toden teolla. Näin yksi kysymyslause muutti hänen työuransa suunnan. Lopullinen käännekohta oli vuonna 2004, kun Koskela kutsuttiin Pohjois-Englannissa sijaitsevaan Salfordin yliopistoon lean-aiheiseen professorin virkaan.

”Aluksi kysymys oli älyllisestä haasteesta: miten selittää se, että perinteinen tuotannonohjaustapa näytti tuottavan ongelmia, kun taas lean ratkaisi niitä. Sittemmin kuvaan on tullut maailman parantaminen: leanin taustalla olevien käsitteiden ja teorioiden selkiyttäminen auttaa niitä, jotka haluavat ymmärtää ja soveltaa leania. Myös yhteisöllisyys on minulle tärkeää. Yhteisössä on syntynyt monia ystävyyssuhteita.”

Last Planner on leanin yksi tulos

Koskela pitää toimintaverkon ajatusrakennelmaa epätarkoituksenmukaisena, koska sen mukaan tuotanto koostuu toisistaan erillisistä tehtävistä. Tällöin jää huomioimatta tuotannon virtaluonne, jota Koskelan mukaan niin ikään on johdettava.

”Glenn Ballard kehitti Last Planner -menetelmän ratkaisuksi toimintaverkkomenetelmän monille ongelmille. Menetelmä on osoittautunut tehokkaaksi, ja sen käyttö on nopeasti yleistynyt eri maissa, myös Suomessa”, Koskela kertoo.

Last Planner -pilottihankkeet käynnistettiin Suomessa 1990-luvun alussa Koskelan ja Anssi Koskenvesan aloitteesta. Heidän kirjoittamansa menetelmän käyttöopas ilmestyi suomeksi vuonna 2004.

Kokemusten mukaan Last Plannerin käyttö parantaa työmaan tuottavuutta. Tehtaiden ja rakennustyömaiden tuottavuuden vertailu ei kuitenkaan ole Koskelan mielestä yleensä järkevää, koska yhteisiä mittapuita on vaikea löytää.

”Rakennusprojektia on sen sijaan järkevää verrata teollisuuden tuotekehitysprojektiin. On jokin selkeä tavoite, esimerkiksi valmis talo tai kaupallistettava tuote. Siihen tarvitaan tuotesuunnittelua ja prototyyppien kokeilua. Aiemmin useimmat rakennukset olivat prototyyppejä. Tietomallintaminen on muuttanut tilanteen: prototyyppi voidaan rakentaa virtuaalisesti ja vasta sitten edetään työmaatoteutukseen.”

Allianssissa on paljon leanin vaikutusta

Allianssin kasvanut suosio on osin lean-filosofian ansiota niin Suomessa kuin Englannissakin. ”Kaikki allianssiprojektit ja suuret infraprojektit rakentuvat lean-ajattelun pohjalle UK:ssa”, kertoo siellä työskennellyt Skanskan Jan Elfving.

Allianssissa käytetään paljon leanin työkaluja, kuten Last Planneria. Koskela ei kuitenkaan ole valmis laittamaan suoraa riippuvuussuhdetta leanin ja allianssin välille.

”Australiassa tämä malli syntyi tarpeesta lisätä hankkeen osapuolten yhteistyötä. Suomessa allianssimalliin on lisätty leanin mukainen tuotannonohjaus. Lisäksi siihen on lisätty piirteitä Target Value Delivery -menettelystä, jonka tarkoituksena on pienentää kustannuksia hukkaa poistamalla.”

Target Value Delivery -menettely edellyttää Koskelan mukaan, että lean-työkaluja ja -periaatteita käytetään systemaattisesti.

”Tällä tavoin on Kaliforniassa päästy jopa 30 prosentin säästöihin hankkeen aikana sen laajuudesta tai laadusta tinkimättä.”

Lauri Koskelan toivomus on, että jatkuvasta parantamisesta tulee suomalaisille rakentajillekin toinen luonto. Silloin leanin filosofia on sisäistetty parhaiten eikä sitä tarvitse ajatella vaan se sujuu automaattisesti kuin polkupyörällä ajo.

Fakta: Mitä on Lean construction?

Lean construction eli hoikka rakentaminen, kuten Lauri Koskela sitä nimittää, on lähestymistapa tuotantoon joka korostaa hukan vähentämistä, arvon luontia ja jatkuvaa parantamista.

Koskelan toimintaohje: Jaa tuotannon kokonaismuunnos hallittaviin osamuunnoksiin ja toteuta kukin parhaalla mahdollisella tavalla.

International Group for Lean Construction perustettiin vuonna 1993 Espoossa.

Lean Construction Institute (LCI Finland) perustettiin vuonna 2008. LCI Finland on  Oulun Yliopiston tuotatotalouden tiedekunnan yhteydessä.