Voisivatko Designmuseo ja Arkkitehtuurimuseo muutta Eteläsatamaan? Kuva: Mika Ranta

Uutta supermuseota maalaillaan jo Helsingin Kauppatorin kupeeseen ”Guggenheimin tontille” – ”Sopisihan siihen muutakin kuin parkkipaikka”

Mistä löytyy paikka Helsinkiin kaavaillulle uudelle maamerkkimuseolle?

Kirjoittaja(t) Lari Malmberg / HS

Helsinkiläispoliitikot pääsevät pian pohtimaan tätä kysymystä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö kertoi kaksi viikkoa sitten selvittävänsä yhdessä Helsingin kaupungin kanssa pitkään suunniteltua Designmuseon ja Arkkitehtuurimuseon uudistamista. Tavoitteena on muun muassa lisätä museoiden kansainvälistä kiinnostavuutta.

Yksi mahdollisuus on, että museoille rakennetaan uusi rakennus johonkin Helsinkiin. Yhdeksi sopivaksi paikaksi uudelle rakennukselle on nimetty Guggenheim-museollekin aikanaan kaavailtu tyhjillään oleva tontti Eteläsatamassa. Paraatipaikalla sijaitseva tontti toimii tällä hetkellä parkkipaikkana.

Tavoitteena on muun muassa lisätä museoiden kansainvälistä kiinnostavuutta.

Helsingin kulttuuripalvelupäällikkö Stuba Nikula sanoo, ettei hän ole käynyt yksityiskeskusteluja virallisempia pohdintoja museon tulevasta paikasta. Sopivat paikat ovat kuitenkin Nikulan mukaan ”arkijärjelläkin” pääteltävissä.

”Sopisihan siihen [Eteläsataman tontille] muutakin kuin parkkipaikka”, Nikula sanoo.

Mahdollisiksi paikoiksi on pohdittu myös esimerkiksi Töölönlahtea ja Hakaniemenrantaa. Toisaalta, Nikula sanoo, vielä ei ole edes selvää, että museolle rakennetaan uutta rakennusta.

Periaatteessa on mahdollista, että sen tarkoitukseen löydetään jo olemassa oleva rakennus. Jätkäsaaren L3-makasiinikin on pyörinyt keskusteluissa, mutta se on luultavasti hankkeen tarpeisiin liian pieni.

”Tämän pitää olla magneetti”

Yhtenä elementtinä paikkavalinnassa on myös kaupungin tasapainoinen kehittäminen. Tämä argumentti puoltaisi museon sijoittamista kauemmas keskustasta, esimerkiksi Kalasataman tai Pasilan suuntaan.

Nikulan näkemyksen mukaan paikasta puhuminen ei kuitenkaan ole vielä mielekästä. Ensin pitäisi päättää, minkälainen kokonaisuus museoista tulee ja minkälaista toimintaa sinne halutaan. Vasta sitten voidaan suunnitella fyysisiä raameja, jonka sisällä toimitaan.

”Tämän pitää olla magneetti, joka imee kävijöitä kiinnostavilla sisällöillään.”

Designmuseon johtaja Jukka Savolainen on Nikulan kanssa samoilla linjoilla. Hän sanoo, että paikkaa etsitään ”laajalla skaalalla”.

”Kaikki kivet käännetään”, Savolainen sanoo.

Raportti viimeistään kesäkuun puolivälissä

Suomen arkkitehtuurimuseo- ja tiedotuskeskussäätiön hallituksen puheenjohtaja Marco Steinberg ei halua kommentoida asiaa.

Museoselvityksestä vastaavaa hankeryhmää johtaa toimitusjohtaja Tuomas Auvinen. Hankeryhmän on tarkoitus luovuttaa raporttinsa kesäkuun puoleen väliin mennessä.

Nikulan näkemyksen mukaan paikasta puhuminen ei kuitenkaan ole vielä mielekästä.

Näyttää siltä, että helsinkiläispoliitikot haluavat nyt tosissaan ratkaista Eteläsataman tyhjän tontin kohtalon.

Helsingin valtuusto toteaa syksyllä hyväksytyssä valtuustostrategiassa – ”kaupungin hallitusohjelmassa” – tavoitteekseen kehittää Olympiaterminaalilta Kauppatorille ulottuvaa rantavyöhykettä. Eteläsataman tontti on merkittävä osa tätä akselia.

Guggenheim jätti isot odotukset

Pormestari Jan Vapaavuori (kok) taas nimesi jo viime keväänä tavoitteekseen kehittää kaupungin keskustaa kokonaisvaltaisesti. Vapaavuori nivoi yhteen selvitykset kävelykeskustasta, keskustatunnelista ja Eteläsataman kehittämisestä.

Poliittinen tahto ratkaista tontin kohtalo ei kuitenkaan välttämättä tarkoita sitä, että tontille päätyisivät juuri Designmuseo ja Arkkitehtuurimuseo.

Guggenheim-hanke repi helsinkiläispoliitikkojen rivit kahtia. Samalla se kuitenkin jätti arvotontin päälle odotusarvon siitä, että paikka vaatii spektaakkelimaista hanketta.

Nähtäväksi jää, pidetäänkö Designmuseota ja Arkkitehtuurimuseota riittävänä täyttämään kovia odotuksia.

Tätä artikkelia on kommentoitu 5 kertaa

5 vastausta artikkeliin “Uutta supermuseota maalaillaan jo Helsingin Kauppatorin kupeeseen ”Guggenheimin tontille” – ”Sopisihan siihen muutakin kuin parkkipaikka””

  1. Syntyy kuva että mitään kokonais suunnitelmaa ei ole, saattaa olla jopa oikea kuva. Vaan kyllä poliitikoilla ideoita piisaa.

  2. Kummallakaan museolla ei rahaa maksaa edes nykyisten rakennuksiensa vuokraa Senaatille, saati sitten uudisrakennuksen.
    Tätä jo kerran yritettiin ARMI-hankkeen kanssa, mutta homma kaatui siihen että kiinteistön kaikki kulut olisivat kaatuneet suoraan valtion maksettavaksi. Museoiden oma varainhankinta on niin lapsen kengissä ja amatöörien käsissä, ettei siitä hommasta tule mitään. Keskittyisivät nyt sisällön tuottamiseen ja varojen hankkimiseen hyviin näyttelyihin, jotka pystytettäisiin viereiseen makasiiniin POP UP-meiningillä, kuin uuden rakennusprojektin kanssa aikansa käyttämiseen. Talojen rakentelu kun vaan on tietty kivempaa ja helpompaa kuin miettiä kaupallisia asioita, joutuu vielä myymään jotakin. Mutta jospa arkkitehtikilpailu ja kaikkea jännää. Taas…….

  3. Ketään kiinnosta mikään design. Kuka tulee muka Helsinkiin asti katselemaan jotain kippoja. Kummallakin on jo hienot talot keskustassa, joten se kertoo ettei tilausta kyseiselle museolle ole, koska ne eivät ole mitään magneetteja. Typerintä olisi tehdä jokin hieno rakennus ja täyttää se sitten jollain design-rääsällä, joka ei itsessään kiinnosta yhtään ketään. Guggenheim olisi ollut parempi mahdollisuus kuin tämä, mutta ei tarjoittu rakennus ja rahoitusmalli.

  4. Minä tekisin museon jossa on kokonaan suomessa puusta tehtyjä tämän ajan uusia esineitä, tavaroita, huonekaluja ym ja joita voi ostaa paikan päältä ja tilata isojakin sarjoja ulkomaille ja kauppaketjuille.

    Sinne sopisi isot työtilat puusepille ja monile eri yrittäjille ja sieltä jossakin kohdin lasiseinän takaa voisi vierailijat nähdä valmistusta.

    Uuden ajan museo

    1. Niin mitä esineitä? Suomessa ei ole mitään merkittävää puisgten käyttötuotteiden teolllista valmistusta . Aarikkakin todennäköisesti tuottaa kamansa jostain Balttiasta. Kaikki puiset huonekalut lukuunottamatta Artekin jakkaroita ja Iskun lastulevylaatikoita valmistetaan Suomen rajojen ulkopuolella. Tuo juna meni jo. Krister Ahlströmin lausetta mukaellen: ”Suomessa ei kannata valmistaa mitään traktoria pienempää tuotetta”

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi