Kokeile kuukausi maksutta

Guggenheimin rakennuskustannukset voivat nousta kaksinkertaisiksi

Opetus- ja kulttuuriministeriön virkamiehet ovat tehneet ministeri Paavo Arhinmäen pyynnöstä arvion Helsingin Guggenheim-museohanketta koskevasta Guggenheim-säätiön laatimasta selvityksestä. Ministeriön arviossa kiinnitetään huomiota erityisesti säätiön tekemän selvityksen avoimiksi jääneisiin kysymyksiin. Selvitys nostaa esiin useita museon rakentamisen ja suunnittelun kannalta merkittäviä näkökohtia. Muun muassa rakentamiskustannusten arvioidaan saattavan tuplaantua säätiön arviosta.

Opetus- ja kulttuuriministeriön virkamiehet ovat tehneet ministeri Paavo Arhinmäen pyynnöstä arvion Helsingin Guggenheim-museohanketta koskevasta Guggenheim-säätiön laatimasta selvityksestä. Ministeriön arviossa kiinnitetään huomiota erityisesti säätiön tekemän selvityksen avoimiksi jääneisiin kysymyksiin. Selvitys nostaa esiin useita museon rakentamisen ja suunnittelun kannalta merkittäviä näkökohtia. Muun muassa rakentamiskustannusten arvioidaan saattavan tuplaantua säätiön arviosta.

”Guggenheim-säätiön tekemän selvityksen mukaan museohanke tultaisiin rahoittamaan suurelta osin julkisin varoin. Valtion oletetaan osallistuvan hankkeeseen merkittävällä osuudella. Kuitenkin kaikilta hallinnonaloilta edellytetään leikkauksia tässä taloustilanteessa, ja oma museokenttämme on tiukoilla. Nyt tarvittiin mahdollisimman pikaisesti arvio säätiön tekemästä selvityksestä”, Arhinmäki sanoo selvityksen perusteista.

Arhinmäen tilaamasta selvityksestä käy esiin se, että Guggenheim-säätiön tekemässä selvityksessä menot on arvioitu varovaisesti ja tulot rohkeasti. Lisäksi keskeisiä kulueriä on jätetty ottamatta huomioon, joten esitetty nettobudjetointi ei ole ehkä luotettava sen enempää investoinnin kuin käyttökustannustenkaan osalta. Tarvitaan huolellisempia laskelmia.

Rakentamiskustannukset voivat tuplaantua

Rakennuksen alustava arvonlisäveroton kokonaiskustannusarvio on 130–140 miljoonaa euroa. Varsinaiset rakentamiskustannukset olisivat noin 100 miljoonaa euroa. Suunnittelu- ja arkkitehtuurikustannukset olisivat 30–40 miljoonaa euroa. Rakentamisen neliöhinnaksi tulisi 11 250 euroa.

Rakennuksen alustavasta kustannusarviosta puuttuvat laskelmat tontin pohjustus- ja perustamiskustannuksista sekä tulvariskialueen ja kulttuurihistoriallisesti herkän alueen erityisrajoitusten vaikutuksesta kustannusarvioon. Samoin puuttuvat kustannukset, jotka aiheutuvat liikenne- ja paikoitusjärjestelyistä, sekä huoltotiloista ja -reiteistä.

Katajanokalle kaavailtiin aiemmin arkkitehtuurin ja muotoilun taloa, jonka yhteydessä todettiin, että paikan pohja- ja perustamisolosuhteet ovat erittäin vaativat ja pelkät perustukset maksaisivat muun talon hinnan. Huolto- ja varastotilat pitäisi sijoittaa maan alle, missä tulvavaara olisi suuri. Liikenteellisesti paikka todettiin myös liian ahtaaksi ja huoltoliikenteen ratkaiseminen olisi ongelmallista. Tulvavaaran vuoksi Katajanokan tontti on ehkä liian riskialttiilla alueella kulttuurihistoriallisesti arvokkaan aineiston sijoittamiselle.

Nämä kustannukset tulvavaara-alueelle rakennettaessa voivat ainakin tuplata kustannusarvion. Myöskään teknologian, varustamisen ja kalustamisen kustannuksia ei ole otettu huomioon. Kun nämä menoerät otetaan huomioon, lopullinen rakennuskustannus voi nousta yli kaksinkertaiseksi.

Tonttikustannukset jätetty huomiotta

Rakennusinvestointiin sisältyvän arvonlisäveron, 28–30 miljoonaa euroa, vähennysmahdollisuus voi vaikuttaa toteutusmalliin. Yleishyödyllisyys ja arvonlisäverottomuus ovat täysin hypoteettisia otaksumia. Rinnalle olisi tarvittu vertailuluvut kustannuksista, mikäli nämä eivät toteudu.

Katajanokan tontti pysyisi kaupungin omistuksessa ja luovutettaisiin säätiölle. Tontti sijaitsee kulttuurihistoriallisesti, liikenteellisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaalla paikalla. Jos rakennusmaa jäisi kaupungin omistukseen, se perisi tonttikulut. Guggenheim-säätiön ehdotuksessa tonttikustannuksen käsittely jää avoimeksi. Pitäisikö se laskea kokonaiskuluihin laskennallisena tontinvuokran saamatta jäämisenä aivan kuten muissakin hankkeissa?

Lehtitietojen mukaan tontin arvo arvioitiin 10–12 miljoonaksi euroksi, kun samalle tontille suunniteltiin designhotellia. Guggenheim Helsingille suunnitellulla tehokkuudella tontin arvo olisi tänä päivänä 12 miljoonaa euroa. Kun vastaavissa tapauksissa tontin vuosittaiseksi vuokraksi lasketaan viisi prosenttia, olisi vuokra
500 000–600 000 euroa vuodessa. Ei-kaupallisen kohteen ollessa kyseessä tämä vuokra voidaan puolittaa, jolloin vuokra olisi siis ainakin 250 000 euroa vuodessa.

Opetus- ja kulttuuriministeriön arvio Guggenheim-säätiön selvityksestä löytyy kokonaisuudessaan tästä.

Tätä artikkelia on kommentoitu 10 kertaa

10 vastausta artikkeliin “Guggenheimin rakennuskustannukset voivat nousta kaksinkertaisiksi”

  1. Eiköhän tässä maassa tuhlata väestömäärään nähden ihan liikaa rahaa tällaisiin hankkeisiin joista ei tule kuin takkiin ja rutkasti.
    Ne joita kiinnostaa ylettömän kalliit kulttuuri jutut maksakoot ne ihan omasta walletista eikä pistäisi ihan kaikkea veronmaksajien piikkiin.
    Ei ne yrityksetkään niitä lippuja ilmaiseksi jakele, eiköhän ne mene johonkin verovähennyksiin eli veronmaksajien iloksi.

  2. Onhan se tosi kummallista, että samaan aikaan kun maassa ja koko EUssa ollaan talouskatastrofin partaalla, niin velkainen Helsinki yrittää ajaa läpi muutamassa viikossa päätöset >200MEUR rakennushankkeesta. Eikö jo Kiasma (makkara) ja Musiikkitalo (kuutio, ilman nimeä) riitä?

  3. On se kumma kun ei rakentajille työt kelpaa…?

    1. Niin kelpasi Kreikan rakennusfirmoille, kun velaksi rakentelivat vuoden 2004 olympialaisten kisapaikat. Oli varmaan ihan hyviä urakoita ja provikoita…Erona on vain se, että Suomi maksaa omat ja muiden velat itse, Kreikka ei.

      1. Yksikään Helsinkiin tuleva turisti ei tule pelkästään Guggenheimia katsomaan. Turistien lisäys kaupunkiin on tämän museon avulla yhtä tyhjän kanssa. Pajunen antaa puheissaan virheellisen kuvan tulonlähteestä. Ihmettelen, että rahaa ei löydy kaupungilta kodittomien ja kerjäläisten auttamiseen. Tälläisiä puheita ei ole Pajusen suusta kuullut, ainoastaa kerjäläisten pois häätämisestä. Kyseessä on kuitenkin aidot ihmiset, eikä pienelle eliitille suunattu moderni roskataide. Eiköhän Kiasma riitä Helsingille nykytaiteen museoksi. Pajunen voi sinne yrittää saada miljoonaa uutta turistia katsomaan autonrengas taidetta.

        1. Kiasmassa on ollut Heli Rekulan iso seinätaideteos ”valokuva” kierätysrengaskasasta. Kaupunginjohtaja Pajunen mainostamaan olemassa olevaa Kiasman nykytaidetta, eikä unelmoimaan 200 miljoonan euron velkarahalla rakennetussa Guggenheimissa mahdollisesti maalipurkeista esitettävää nykytaidetta. Ihmisistä välittäminen on sen verran isoa asia, ettei taida onnistua nykyiseltä kaupunginjohtajalta.

  4. Helsinki saa tietysti käyttää verovarojaan parhaaksi katsomallaan tavalla normaalin demokraattisen päätöksenteon pohjalta. Rakennusteollisuudelle tämänkaltaisella hankkeella on taloudellisen arvon lisäksi runsaasti referenssi- ja imagoarvoa.

    Valtion osallistuminen hankkeeseen on kuitenkin vaikea perustella. Valtion tukemia kulttuurikohteita on Helsingissä jo useita ja vaikeana talousaikana (valtion velkaantuessa) tämäntyylinen investointi loukkaa kansalaisten oikeudentajua. Minun mielipiteeni raja kulkee käsikädessä tämän valtion rahoitusosuuden olemassaolon kanssa.

    1. Pyydän: Älkää käyttäkö minun vähäisiä veroeuroja tällaiseen suuruuden hulluun hankkeeseen. Sydän vuosi jo verta, kun SRV rakensi isolla palkkiolla ja kalliilla hinnalla sen helkkarin ruman hiljaisuuden ylistyslaulun Eduskuntatalon eteen. Ja nyt pitää vielä käyttökulutkin maksaa…..
      Tuolla Guggenheim-rahalla saadaan varmaan useita hienoja käyttötarkoitukseltään tarpeellisempia referenssejä rakentajille ympäri Helsinkiä.

      1. Sivuheittoja:
        Olympiastadion pitää kuulemma täydellisesti korjata. Hintalappu kuuluu olevan 200 miljoonan euron luokkaa. Vastustajia ei suuremmin ole keskusteluissa ollut. Entä jos uusi huippu-urheilupyhättö rakennetaan Kehäradan varteen Marja-Vantaalle erittäin integroiduksi toimintokeskukseksi.
        Jätetään juuri remontoitu Stadionin torni pystyyn. Myös pystyyn – teknisesti saneeraten – Stadionin ulkokuoret. Sisälle rakennetaan Guggenheim.
        Rahasta puheen ollen nuo molempien projektien rahat törsätään joka vuosi käsittämättömään ruuan väärinkäyttöön. Media on kertonut, että joka vuosi me kansalaiset laitamme ruokaa syömättä eli hukkaan 500 miljoonan euron arvosta. Lisäksi kaupan hävikki ruuassa on vuosittain kuulemma 250 miljoonaa euroa. Joka vuosi ruuan tärväystä 750 miljoonalla eurolla. Ruokavalistuksen voisi laittaa tuntuvia summia, ja rahaa säästyisi vaikka pienempiin koululuokkiin.

  5. Ei tätä hökötystä voi sijoittaa jonnekin muualle, vaikka Sipooseen (nykyiseen Helsinkiin). Rakennuskustannukset puolet pienemmät.

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat