Rakentamisbuumin myötä aliurakoitsijoiden ja vuokratyövoiman käyttö kasvoi. Aliurakoitsijoille tapahtuu enemmän tapaturmia kuin omille työntekijöille.

Rakentamisen kasvu lisäsi tapaturmia ja tänä vuonna kuolemiakin

Rakennusalalla työturvallisuuden hyvä kehitys loppui  viimeisen rakentamisbuumin aikana.

Kirjoittaja(t) Seppo Mölsä Merja Mannila

Rakennusalalla työturvallisuustyö oli 2000-luvulla pitkään niin hyvää, että se tapaturmataajuudet ja kuolemantapaukset laskivat jopa rakentamisen kasvuvuosina.

Tapaturmataajuus, rakennusliikkeet.

Tapaturmataajuudet ovat yli puolittuneet rakennusliikkeillä tämän vuosikymmenen aikana. Samoin on tapahtunut tuoteteollisuudessa. Molemmissa keskeisinä kirittäjinä olivat Suomeen tulleet kansainväliset yritykset, kuten Skanska, Boskalis ja CRH.

Suurilla, yleensä parhaiten asiansa hoitaneilla rakennusliikkeillä tapaturmataajuus miljoonaa työtuntia kohden on nyt noin 12, kun se vuonna 2010 oli noin 30.

Tapaturmataajuus lähti kasvuun

Rakennusteollisuus RT asetti vuosikymmenen alussa tavoitteeksi nolla tapaturmaa 2020 mennessä. Rakennuslehti ryhtyi heti seuraamaan tavoitteeseen pääsyä julkaisemalla joka vuosi suurimpien rakennusliikkeiden tapaturmataajuudet. Aluksi taajuudet putosivatkin reippaasti, mutta sitten tahti hidastui ja rakentamisen voimakas kasvu vuodesta 2016 lähtien on nyt näkynyt tapaturmataajuuden kasvuna.

Skanskan vuonna 2015 saavuttamaa tapaturmataajuutta 3 on kuvattu alalla jopa ”uudeksi nollaksi”, joka olisi muidenkin rakennusliikkeiden saavutettavissa. Kuitenkaan Skanskakaan ei ole päässyt siihen uudestaan.

Uusi työvoima on haaste turvallisuudelle

Boskaliksen omistama ruoppausyhtiö Terramare on ollut työturvallisuudessa alan kärkeä vuosikaudet. Viime vuonna senkin tapaturmataajuus lipsahti kaksinumeroiseksi. Toimitusjohtaja Hannu Tomperi arvioi Rakennuslehden haastattelussa tammikuussa syyksi yrityksen voimakkaan kasvun.

”Taloon on tullut paljon uutta väkeä, joka ei välttämättä tunne merellistä rakentamisympäristöä ja alusturvallisuuteen liittyviä erityispiirteitä.”

Kuolemantapaukset kasvuun alkuvuonna

Erityisen huolestuttavaa on, että kun viime vuonna kuolemantapaukset putosivat ennätyksellisen pieniksi, tänä vuonna rakentamisessa on kuollut jo neljä henkeä.

Suomi on perinteisesti ollut kuolemantapauksissa mitattuna paljon turvallisempi maa kuin mitä tapaturmataajuudesta voisi päätellä. Osin kyse on tilastointikäytäntöjen eroista: kuolema ei jää pois tilastoista.

Vertailussa on mukana 13 rakennusliikettä: YIT, Skanska, NCC, Peab, SRV,Terramare, VR Track, Destia, Consti, Lujatalo, Inlook, Varte, Rakennusliike U. Lipsanen. Luku on mediaani näiden tapaturmataajuuksista. Alinna kunkin vuoden paras.

2010-luvun alussa vaarallisimmat paikat kuolemantapausten valossa olivat kapeat kaivannot.  Kuolemantapauksia tapahtui jopa varsin matalissa kaivannoissa niiden seinien sorruttua. Kaivantojen turvallisuuteen onkin kiinnitetty  paljon huomiota.

Sen jälkeen kuolemantapaukset painottuivat omakotirakentamiseen.Viime vuonna ammattirakentamisessa tapahtui Tapaturmavakuutuskeskuksen liiton seurannan mukaan vain muutamia kuolemantapauksia.

Yksi onnettomuuksista koski elementtityömaan työntekijöiden saamaa kuolettavaa sähköiskua suurjännitelinjasta. Voimalinja oli  osatekijänä myös toisessa onnettomuudessa. Työntekijä oli ollut imemässä suurtehoimurilla hiekkaa omakotityömaalla. Hiekkasäiliö osui voimalinjaan aiheuttaen kuolemaan johtaneen sähköiskun.

Kolmannessa onnettomuudessa rivitalon korjaustyömaalla rakennuksen alapuolella olevaa täyttöhiekkaa poistettiin suurtehoimuria käyttäen. Työntekijän ryömittyä anturan alle täyttöhiekka sortui hänen päälleen aiheuttaen tukehtumisen.

Neljännessä onnettomuudessa työntekijä teki peruskorjaustyömaalla seinärakenteiden purkutyötä timanttisahalla. Ilmeisesti sahan terä oli jäänyt kiinni ja irrotessaan potkaissut niin, että se osui kohtalokkaasti työntekijään.

Synkkä vuosi

Kuluvan vuoden alku on ollut synkkä ammattirakentamisessa.  Jo helmikuussa yksi henkilö kuoli ja toinen loukkaantui vakavasti Helsingin Kalasatamassa Keskon pääkonttorityömaalla, kun nostokori petti heidän altaan. Henkilöt putosivat noin 10-20 metrin korkeudelta maahan. Päätoteuttaja hankkeessa on Haahtela.

Tuon tapauksen jälkeen on tapahtunut kolme kuolemaan johtanutta onnettomuutta.

Helmikuussa Lehdon rakennustyömaalla Espoossa oltiin nostamassa paalua lappeelleen maahan. Aliurakoitsijana toimineen paalutuskoneen kuljettajan huomio oli keskittyneenä koneen nostovaijereihin.  Apumiehen tehtävänä on kiinnittää ja irrottaa paalun vaijerikoukut. Kuljettaja oli laskenut paalun maahan, jonka jälkeen hän oli huomannut apumiehen paalun alle puristuneena.

Huhtikuussa Kurikan kampuksella Wasaconin rakennustyömaan työntekijä kuoli jäätyään jauhesiilon alle sen siirron yhteydessä. Jauhesiilo oli siirron aikana kaatunut ja työntekijä jäänyt sen alle puristuksiin.

Toukokuussa Kangasalla työmies kuoli trukkionnettomuudessa teollisuustyömaalla.

Tuoteteollisuus paransi yhä turvallisuuttaan

Toisin kuin rakennusliikkeillä rakennustuoteteollisuusyritysten tapaturmataajuus on keskimäärin parantunut vuodesta 2016. Kyselyymme vastanneiden yritysten tapaturmataajuuden mediaani oli toissa vuonna 32,1, kun se viime vuonna oli 23,5.

Tapaturmataajuus, rakennustuoteteollisuus.

Yksi syy rakennusliikkeitä parempaan kehitykseen on luultavasti se, että tehtaissa henkilöstön vaihtuvuus on työmaita pienempää eivätkä suhdanteet aiheuta samanlaista uuden työvoiman vyöryä kuin rakennusliikkeillä.

Betonielementtivalmistaja Tara-Elementillä sujui 630 päivää ilman työtapaturmia. Toimitusjohtaja Hannu Löfbacka on siihen tyytyväinen, vaikka sittemmin putki onkin mennyt poikki.

Löfbacka nostaa onnistumisen takana tärkeimmäksi vaikuttavaksi tekijäksi asenteet, mutta hyvän kehityksen takana on myös muita syitä. Tara-Elementillä on järjestelmä, jossa tietystä tapaturmattomasta aikajaksosta koko tiimi saa palkinnon. Palkinto kasvaa sitä isommaksi, mitä pidemmäksi jakso venyy.

”Myös siisteys ja järjestys ovat oleellisia turvallisessa työskentelyssä. Siitä olisi helppo nipistää, kun on paljon tilauksia ja kiire. Jäljet pitää kuitenkin siivota heti, koska muuten epäjärjestys saa helposti vallan.”

Aliurakoitsijat ovat usein suurimmassa vaarassa

Tapaturmataajuuslukujen yrityskohtaista vertailua vaikeuttaa hieman se, että osa kirjaa siihen vain oman henkilökuntansa ja osa myös aliurakoitsijat. Esimerkiksi NCC:llä sen oman työvoiman tapaturmataajuus oli viime vuonna 7,8 ja aliurakoitsijoiden 15,5. Samanlainen ero on ollut SRV:llä, joskin joinakin vuosina luvut ovat olleet lähellä toisiaan.

Kansainvälisissä vertailuissa on huomattu, että aliurakoitsijoiden kuolemanriski on moninkertainen omaan työväkeen verrattuna.

Terramaressa kuitenkin tapaturmia on aiemmin tapahtunut enemmän omille työntekijöille kuin aliurakoitsijoille. Aliurakoitsijoiden käyttö on ollut viime vuosiin saakka suhteellisen vähäistä ja oma henkilöstö tekee usein kaikkein riskialtteimmat työt, kuten merellä tapahtuvat ruoppaustyöt ja suurien koneiden vaativat huollot.

Tapaturmien kirjausta yhdenmukaistetaan

Tapaturmataajuuksien ilmoittamisessa on kirjavuutta johtuen osin siitä, että ohjeet ovat ehtineet tällä vuosikymmenellä muuttua. Sitä hankaloittaa myös se, että osa kaunistelee lukuja jättämällä luvuista pois ne päivät, jolloin henkilö tekee korvaavaa työtä. Pieniä tapaturmia jää siksi kirjaamatta.

Kansainvälisessä vertailussa TRIR (total recordable injury ratio) tarkoittaa kaikkia tapaturmia ensiaputapauksia lukuun ottamatta ja se pitää sisällään myös korvaavan työn tapaukset.

Kansainvälisissä vertailuissa on huomattu, että aliurakoitsijoiden kuolemanriski on moninkertainen omaan työväkeen verrattuna.

LTIF (lost total time injury frequency) tarkoittaa yli yhden päivän poissaoloon johtuneita tapaturmia. Suomessa molemmat luvut ilmoitetaan miljoonaa työtuntia kohden.

Tapaturmavakuutuskeskuksen Työturvallisuusvaliokunta ohjeistaa vertailtavuuden parantamiseksi laskemaan tapaturmataajuuden koko henkilöstön kaikista työajalla sattuneista vahinkotapahtumista.

Esimerkkinä on tapaus, jossa aliurakoitsijan työntekijä kaatui kantaessaan laatikkoa työpaikan käytävällä, oli loppupäivän hoidettavana ja palasi seuraavana aamuna normaalisti töihin. Tapaturma kirjataan yrityksen kaikkien korvattujen työpaikkatapaturmien taajuuslaskentaan.

Havainnointi lisää varovaisuutta

Tänä vuonna Rakennusteollisuus RT on painottanut turvallisuushavaintoja tehokkaana keinona ehkäistä rakennustyömaiden työtapaturmia. Niitä tehdään alalla kuitenkin yleisesti ottaen liian vähän. Kolme neljäsosaa yrityksistä ei tee niitä ollenkaan, kun parhaissa yrityksissä niitä tehdään yli 3000. Rakennusala onkin työturvallisuusasioissa jakautunut selvästi kahteen kastiin.

”Turvallisuuteen kuuluu myös se, että luodaan työympäristöön välittämisen kulttuuria. Jokaisen meistä tulisi olla aktiivinen toimija havainnoimaan turvallisuuspuutteita, ottamaan vastuun niiden raportoinnista ja keskustelemaan työturvallisuudesta”, muistuttaa RT:n turvallisuusryhmän puheenjohtaja, Skanskan turvallisuuspäällikkö Antti Leino turvallisuusviikon tiedotteessa.

Suomessa rakennetaan lähivuosina poikkeuksellisen paljon korkeita rakennuksia. Niiden työturvallisuus tulee olemaan lähivuosien yksi suurimmista haasteista. Kuva Redin Majakan 23. kerroksesta.

Jotta turvallisuushavaintojen tekeminen tapahtuisi helposti, tarjoaa RT jäsenyritystensä ja näiden aliurakoitsijoiden käyttöön maksutonta mobiilisovellusta. Työpaikalla kierrettäessä havainnot on sen avulla helppo tehdä hallitusti esimerkiksi puhelimella.

”Liian usein törmää siihen, ettei ymmärretä turvallisuuden olevan osa toiminnan laatua. Ei-toivotut tilanteet, kuten onnettomuudet ja tapaturmat, heikentävät suoraan työmaan tuottavuutta. Pahimmillaan tuottavuus putoaa nollaan vakavan tapaturman johdosta”, Leino toteaa.

Korjaus: 

JL-Rakentajat / Jalon Rakentajat) osalta on virheelliset luvut: 80 vuodelta 2017 ja 100 vuodelta 2016. Oikeat luvut ovat vuodelta 2017 8 ja vuodelta 2016 10.

 

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Rakentamisen kasvu lisäsi tapaturmia ja tänä vuonna kuolemiakin”

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi