Kiinteistöt Uutiset Maija Aalto / HS Ei kommentteja

Avautuva lastensairaala korostaa lasten oikeuksia – ”Me olemme poikkeava sairaala”

Varjan äidin Maria Heikuran mielestä parasta uudessa Helsingin lastensairaalassa on se, että vanhempi voi oikeasti pysyä lapsensa rinnalla yölläkin.

Leikkiosaston leikkihuone. Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Kauan odotettu Uusi lastensairaala avaa viimein ovensa maanantaina Helsingin Meilahdessa. Valmiit tilat vaikuttavat aidosti viihtyisiltä ja tarkkaan mietityiltä pienintäkin yksityiskohtaa myöten.

”Olen odottanut tätä kauan. Lupaa, että saan varmasti olla tyttäreni kanssa, kun hän tarvitsee minua”, huokaa Maria Heikura, jonka kaksivuotias lapsi Varja on vakavasti sairas.

Lastensairaala lukuina

  • Rakennuskustannukset olivat 168 miljoonaa euroa ja sairaalalaitteiden kustannukset 15 miljoonaa euroa. Tästä rahasta 38 miljoonaa euroa kerättiin lahjoituksina. Valtio ja Hus maksoivat kumpikin 40 miljoonaa euroa, ja lainaa otettiin 66 miljoonaa euroa.
  • Sairaalan kokonaispinta-ala on 48 000 neliömetriä, mikä vastaa suunnilleen kuutta jalkapallokenttää. Varsinaisia maanpäällisiä kerroksia on kahdeksan. Niiden päällä on konehuone ja alla kellarikerros pysäköintitiloineen. Leikkaussaleja on kaksitoista ja vuodeosastoja neljä.
  • Sairaalassa tulee käymään vuosittain noin 65 000 potilasta vastasyntyneistä 15-vuotiaisiin. Vajaa kolmannes tulee muualta Suomesta kuin Uudeltamaalta. Työntekijöitä on noin tuhat. Lastensairaala huolehtii valtakunnallisesti esimerkiksi lasten elinsiirroista ja vaativista sydänleikkauksista.
  • Keskivertopäivänä sairaalassa yöpyy noin 100 lasta, päivystyksessä niin ikään 100, päiväsairaalassa noin 17 ja ajanvarausvastaanotoilla 300.

Sairaalan suunnittelussa on lähdetty tosissaan liikkeelle lasten oikeuksista. Se ei tarkoita pelkkiä muumikirjojen maisemia seinillä, meriakvaariota aulassa ja kirkkaita värejä ulkoseinissä.

Uudessa sairaalassa luvataan vaalia esimerkiksi lapsen oikeutta yksityisyyteen, tarvetta leikkiä ja kehittyä sekä pitää vanhemmat lähellään vuorokaudenajasta riippumatta.

”Me olemme poikkeava sairaala. Me emme tarjoa vain parannusta tai leikkausta tai hoitoa, vaan turvallisuutta. Ja ihan joka ikiselle tasapuolisesti”, linjaa toimialajohtaja Jari Petäjä.

Heikuran perheen kaltaisille sairaalan kanta-asiakkaille tällä on väliä.

Lastensairaalan julkisivu on värikäs. Kuva: Mesut Turan / Lehtikuva

Varjalla on vakava luustosairaus. Äiti kuvaa, että tytär oli syntyessään ”kuin ankkuri”, isot nivelet sijoiltaan. Nukutusta vaativia toimenpiteitä on ollut pahimmillaan parin kuukauden välein ja tehohoitojaksojakin useita.

”Hän pelkää sairaalassa. Ja hän on niin pieni, että pelkoa ei voi keskustelemalla ottaa pois. Hän siis tarvitsee turvallisen aikuisen vierelleen”, Maria Heikura sanoo.

Vanha Lastenklinikka oli huonossa kunnossa

Lastensairaala tarvittiin ja merkittävä osa sen rahoituksesta haettiin kansalaiskeräyksellä siksi, että mittavista sisäilmaongelmista kärsinyt vanha Lastenklinikka alkoi olla aivan toivottomassa kunnossa. Henkilökunnan kannalta samalla on voitu myllätä toimintatapoja täysin uusiksi.

Osa tilaratkaisuista voisi olla melkein mistä vain Suomen uudesta sairaalasta. On leveitä ja valoisia käytäviä, isoja maisemaikkunoita, paljon digitekniikkaa, yhden hengen huoneita, keveillä konsteilla muunneltavia tiloja.

Vanhojen kansliakoppien tilalla on toisaalta hiljaista työskentelytilaa täysin potilaiden silmiltä piilossa, toisaalta asiakaspalveluun tarkoitettuja työskentelyasemia avoimesti näkyvillä.

Kaikki sairaalan pyörittämiseen tarvittava siirtyy paikalleen entistä järkevämmin. Esimerkiksi tyhjiä sänkyjä ei varastoida mihinkään käytävän nurkkaan. Sänkyä tarvitessaan henkilökunta näppäilee tilauksen näytölle, ja vain tähän varattu erikoishissi kiidättää sängyn oikeaan kerrokseen.

Näiden modernin sairaalan ihanteiden lisäksi on vielä se, mikä tekee juuri lastensairaalasta erityisen: lukuisat pienet asiat, joiden avulla yritetään tehdä olosta mukava sekä päivystyksessä kerran käväisevälle että liki koko elämänsä sairaalassa asuvalle lapselle.

Leikkaus- ja anestesiaosaston oleskelutila. Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Lapsen perhe on tervetullut sairaalaan aina. Vanhalla Lastenklinikallakin tämä on ollut tavoite, mutta usein se on ollut käytännön syistä mahdotonta. Vanhempi on päässyt osastolle nukkumaan vaatimattomalle patjalle silloin harvoin, kun lapselle on järjestynyt yhden hengen huone.

Uudessa sairaalassa perheen asema näkyy jo päivystyksessä. Se on jaettu kahtia: on tavanomaisempi odotushuone pienten vaivojen kanssa tuleville mutta myös rauhallisia yhden potilaan seurantahuoneita, joissa perhe voi odottaa yhdessä.

Avatar seuraa lasta läpi sairaala-ajan

Päiväsairaala on laajempi kuin ennen. Lähellä asuvista entistä suurempi osa pääsee siis toimenpiteen jälkeen kotiinsa.

Teho-osastoilla sängyn vierellä on lepotuoli ja runsaasti tilaa. Vuodeosastoilla kussakin yhden hengen huoneessa on oma suihku, pikkuinen jääkaappi eväille ja vuodesohva vanhemman yöpymistä varten.

Vanhemmille on eri puolilla sairaalaa myös yhteisiä oleskelutiloja, ruoanlaittotiloja ja sisaruksille oma leikkipaikka. Sairaalan alla on ilmaista pysäköintitilaa.

Maria Heikura on ollut mielellään lapsensa lähellä paitsi rauhoittamassa myös siksi, että vanhemmalle on usein ollut käytännössäkin paljon tekemistä.

”Jatkuva resurssipula kyllä on näkynyt. Pahimmillaan hoitajasta näkee vain vilauksen. Toivon, että uudessa sairaalassa näin ei enää ole.”

Omalla rauhalla ja puhtaalla sisäilmalla on Heikuralle suuri merkitys. Häntä miellyttää myös se, että lapsen heräämisestä leikkauksen jälkeen ilmoitetaan tulevaisuudessa automaattisella viestillä. Ilmoitus ei enää ole sen varassa, milloin henkilökunta ehtii soittaa vanhemmille.

”Lapsen rinnalla oleminen on meille isoin muutos, mutta mietin pinnallisempiakin. Vanha Lastenklinikka on monella tavalla synkkä ja kolkko paikka. Uusi ympäristö vaikuttaa lapsen kannalta mukavalta”, Heikura sanoo.

Tähän mukavuuteen on todella pyritty.

Vuodeosastojen huoneissa on tilaa myös vanhempien yöpymiselle. Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Kun lapsi tulee sairaalaan, hän valitsee ensin itselleen avatarin, piirroshahmon, joka seuraa häntä läpi sairaala-ajan. Esimerkiksi päivystyksen näytöiltä selviää, että seuraavaksi vuorossa on vaikkapa pingviini ja odotusaikaa on arviolta kolmekymmentä minuuttia.

Lapsi voi säätää itse valaistusta

Vanhassakin sairaalassa oli leikkiosasto, mutta täällä se on avara ja todella monipuolinen. Lastentarhanopettajien vetämällä osastolla on esimerkiksi opetuskeittiö, aistihuone, ateljee, hiekka- ja vesileikki sekä nuorisolle pelihuone biljardipöytineen.

Sairaalaleikissä voi paitsi parantaa pehmoleluja myös käydä lapsen kanssa rauhassa läpi, mitä hänelle itselleen on tapahtumassa.

Osastoilla on lisäksi pienempiä leikkihuoneita, paljon taidetta ja kussakin vuodeosaston huoneessa tabletti, jonka avulla hallitaan valtavaa näyttöä. Se on viihdekeskus mutta myös yhteys ulkomaailmaan. Sillä voi siis soittaa Skypellä mummolle tai lähettää kaverille viestin.

”Sillä on väliä, että voi heti tutkimuksen jälkeen laittaa kavereille itse sen Whatsapp-viestin, että selvisin”, perustelee omaisjärjestö Leijonaemojen toiminnanjohtaja Janet Grundström.

Sitten on paljon vielä pienempiä yksityiskohtia, joita säätämällä lapsi voi itse suoraan vaikuttaa ympäristöönsä. Lapset ovat päässeet esimerkiksi vaikuttamaan sairaalavaatteiden suunnitteluun.

Uuden lastensairaalan tehohoitomoduuli. Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Huoneissa on värivalo, jonka valoa säätämällä lapsi voi säätää valaistuksen sen sävyiseksi kuin tahtoo. Sairaalan aulan isolla mediaseinällä uiskentelee lasten piirtämiä kaloja, joiden joukkoon pieni odottaja voi helposti lisätä oman teoksensa.

Investoinnit jatkuvat

Uuden lastensairaalan ensimmäisen potilaan pitäisi saapua maanantaina puolilta päivin. Osastoja aukeaa sen jälkeen vaiheittain 26. syyskuuta asti.

Tiloihin muuttaa eri yksiköitä esimerkiksi Lastenklinikalta, Lastenlinnasta, Silmä- ja korvasairaalasta sekä Töölön sairaalasta. Päivystys aukeaa 25. syyskuuta.

Valtavan suuret sairaalahankkeet eivät lopu Meilahdessa tähän. Siivua vanhasta Lastenklinikasta aletaan kunnostaa aikuispotilaille, ja rakennuksen nimi vaihtuu Kaarisairaalaksi. Meilahden ja Tornin naapuriin alkaa nousta syöpä- sekä tuki- ja liikuntaelinpotilaisiin erikoistunut Siltasairaala.

Sen tämänhetkinen hinta-arvio on 295 miljoonaa euroa, mikä on kallein investointi sairaanhoitopiirin historiassa.

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia