Projektit Hannu Lättilä 13 kommenttia

Anne Berner: Uuden lastensairaalan rakentamisessa on tiukka kustannuskuri

Uuden lastensairaalan rakennuttamisesta vastaavan säätiön ja varainhankinnasta vastanneen tukiyhdistyksen hallitusten puheenjohtaja, liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) kertoo sairaalan rakentamisen etenevän aikataulussa. Hänen mukaansa myös kustannushallintaa on priorisoitu hankkeessa.

Anne Berner

Uuden lastensairaalan rakennustyöt käynnistyivät elokuussa 2014. Sairaala on jo noussut harjakorkeuteensa, mutta viralliset harjannostajaiset ovat maaliskuun lopulla. Tällä hetkellä työmaalla tehdään sisätöitä.

”Hanke etenee aikataulussa. Talo valmistuu kahdessa vaiheessa: A- ja B-osat sairaalatekniikan asennusvalmiuteen asti marraskuun loppuun mennessä ja koko rakennus kesäkuun loppuun mennessä 2018″, Berner kertoo Rakennuslehden haastattelussa.

Samalla hän antaa kehuja sairaalan urakoitsijoille ja rakentajille.

”On ollut kiva nähdä, kuinka sitoutuneita kaikki urakoitsijat ja rakentajat ovat hankkeen tavoitteeseen ja henkeen. Varsinkin työmaan johto on ollut äärimmäisen sitoutunut pitämään huolta aikataulusta, rahasta ja puhtaudesta. Jotenkin tekemisessä myös näkyy se, että tehdään sairaalaa tuleville lapsiperheille.”

Kustannushallintaa priorisoitu

Hankkeen suunnitelmia veivattiin alkuvaiheessa moneen kertaan. Myös rakennuksen koko muuttui matkan varrella. Jossain vaiheessa rakennuksesta kaavailtiin yli 50000-neliöistä, mutta nyt pinta-alaksi tulee 48000 neliömetriä.

Suunnitelmien rukkaaminen vaikutti myös budjettiin. Alun perin budjetiksi ilmoitettiin 160 miljoonaa euroa, mutta myöhemmin se nousi 175 miljoonaan. Bernerin mukaan budjetti ei kuitenkaan ole varsinaisesti paisunut, vaan hankkeen sisältö on muuttunut.

”Käytännössä se 160 miljoonaa euroa on pitänyt, koska sinne on sovittu joitakin lisäosia. Esimerkiksi sairaalan alle louhitaan autohalli, joka ei ollut mukana alkuperäisessä kustannusarviossa, ja siellä tehdään myös lisätöitä, joilla talo liitetään Naistenklinikkaan”, hän toteaa.

Bernerille on ollut koko ajan erittäin tärkeää, että budjetti pitää.

”Vastaavissa hankkeissa on totuttu siihen, että käyttäjän vaatimukset kasvavat ja mennään vain kertomaan kuntayhtymän hallitukselle, että nyt mennään yli budjetin. Säätiö ulkopuolisena rakennuttajana on ehkä pystynyt haastamaan totuttuja ratkaisuja ja löytämään uusia ratkaisuja prosessien hoitamiseen.”

Kustannushallinnan painotus johti myös rakennuttajakonsultin vaihtoon.

”Sopimuksen mukaan meillä oli mahdollisuus arvioida rakennuttajakonsulttia vielä ennen kuin rakentaminen käynnistyy. Alkuvaiheessa Swecolla oli tärkeä rooli etenkin käyttäjän luotsaamisessa suunnitteluun. Kun rakentaminen alkoi, halusimme säätiössä priorisoida aikataulun pitämistä ja kustannushallintaa. Silloin päätimme vaihtaa sellaiseen rakennuttajakonsulttiin, jonka vahvuudet ovat nimenomaan näillä alueilla.”

Uudeksi rakennuttajakonsultiksi säätiö valitsi Haahtelan.

”Haahtela on pitänyt langoissaan vuorovaikutuksen urakoitsijaan, tehnyt sen hyvähenkisesti ja määrätietoisesti ja ollut tarkka kustannusten ja aikataulun suhteen.”

Hoitotapojen muutos huomioitu

Berner kertoo, miten niin hoitotavoissa kuin ajattelumalleissa vuosikymmenien saatossa tapahtuneet muutokset ovat vaikuttaneet lastensairaaloille asetettuihin vaatimuksiin.

”Kiersin yhteen aikaan aika paljon tulevia lastensairaalahankkeita, Lontoossa, Ruotsissa ja Saksassa. Hoitotavat ovat muuttuneet, ja päiväkirurgian merkitys kasvaa. Potilaiden pito sairaalassa vähenee, sillä teknologian kehityksen, etähoidon ja digitalisaation ansiosta etenkin kroonisesti ja vaikeasti sairaita lapsia pystytään hoitamaan kotona entistä enemmän. Pelkästään esimerkiksi diabetes-lapsia, joita Suomessa on paljon, voidaan hoitaa eri tavalla kuin aiemmin.”

”Nykyinen Lastenklinikka on vuodelta 1946. Silloin ajateltiin lähtökohtaisesti niin, että vanhemmat vievät lapsen sairaalaan ja hakevat hänet myöhemmin pois, eivätkä vanhemmat ole mukana hoidossa. Tänä päivänä emme pysty edes ajattelemaan sellaista ratkaisua.”

”Uudessa lastensairaalassa vanhempien liikkuminen on käytännössä mahdollista joka puolella, mutta samalla on pystytty erottamaan hoitajien liikkuminen. Esimerkiksi teho-osastoilla potilaiden huoneet ovat lähellä ikkunoita ja ikkunoiden puoleisella seinällä on käytävä, josta vanhemmat pääsevät jokaiseen tehohoitohuoneeseen, mutta hoito tulee huoneen toisesta, rakennuksen sisäpuoleisesta suunnasta. Tällöin pystytään pitämään huolta steriilistä alueesta, mutta pystytään pitämään myös vanhemmat koko ajan mukana. Tällaisia ratkaisuja ei ollut vanhemmissa sairaaloissa.”

Sairaalassa on panostettu reippaasti myös tietoverkkoihin, mikä mahdollistaa esimerkiksi vanhempien työnteon kiinteistössä. Myös maahanmuuttajat on huomioitu muun muassa suurempina perhehuoneina ja mahdollisuudella yli 40 kielen tulkkaamiseen, jossa hyödynnetään digitaalisia ratkaisuja.

Puhtauteen panostetaan

Nykyisellä Lastenklinikalla on todettu sisäilma- ja kosteusongelmia. Uuden sairaalan rakentamisessa on satsattu tekijöihin, joilla on tarkoitus välttää nämä ongelmat.

”Työmaalla on panostettu erityisesti puhtauteen, kuivaamiseen ja hyvään rakennustapaan. Olemme myös saaneet Vaisalalta lahjoituksena mahdollisimman hyvää teknologiaa kosteuden mittaamiseen. Se kosteudenmittaus myös jää sinne, ja Vaisala on sitoutunut pitkäaikaisesti ylläpitämään sitä. Olemme saaneet myös muita erityyppisiä lahjoituksia, kuten viemäriratkaisuja. Näiden lahjoitusten turvin on pystytty turvaamaan vähän parempaa laatua kuin mitä olisi ehkä muuten pystytty tekemään”, Berner toteaa.

Mediassa uutisoitiin kolmisen vuotta sitten, että säätiö saisi sairaalasta vuokratuloja ja vielä kalliin kiinteistön omistukseensa. Berner kieltää säätiön hyötyvän hankkeesta.

”Säätiö ottaa velkaa rakentamiseen, eikä säätiöllä ole tuloja tästä hankkeesta. Eli säätiöllä ei ole keinoja purkaa tätä velkaa. Näin ollen on sovittu, että HUS maksaa kiinteistöstä pääomavuokraa eli lyhentää velan 30 vuodessa pois. Tämä pääomavuokra on haluttu tulkita säätiön tuloksi, mutta varsinaista vuokraa säätiö ei saa. Säätiön taseeseen kyllä syntyy merkittävä kiinteistöomaisuus, jonka säätiö voi siirtää HUSille tai sen mahdolliselle seuraajaorganisaatiolle. Säätiön tarkoitus ei ole jäädä tähän toimijaksi.”

”Ilman säätiörakennetta tähän hankkeeseen ei olisi saatu tehtyä kansalais- ja yritysvarainhankintaa eikä olisi saatu valtionrahoitusta. Varainhankintaa ei olisi voinut tehdä suoraan Lastenklinikalle tai HUSille, eikä valtio olisi lähtenyt tukemaan kuntayhtymää sen rahoituksessa.”

Keskustelu artikkelista: 13 kommenttia

  • Aivan sama mitä rakennuttamisen asiantuntija a perneri napsuttele, niin 100 varma tosiasia on että srv:n puuhasteluissa ei kustannukset ja aikataulut pidä. Vai missä näin olisi tapahtunut ?

    Vastaa
  • Oman kokemukseni mukaan kustannukset ja aikataulu pettää silloin, kun hankkeen valmisteluvaiheessa suunnittelun ohjaus on pettänyt. Rakennuttaja tilaa jollain konsulttisopimuksella suunnitelmat, joita rakennuttaja ei tarkasta ja joilla urakoitsija työnsä aloittaa. Kun paljastuu virheitä ja puutteita suunnittelussa, tottahan toteutuksen kustannukset ja budjetti herkästi pettää. Rakennuttajalla usein ainoa keino hallita tällaista asiaa on urakoitsijan kovistelu. Kun kaksi kovapäistä osapuolta ottaa yhteen, päädytään herkästi oikeuteen.

    Toivottavasti Berner osaa kohdistaa huomionsa oikeaan asiaan kurista puhuessaan, mutta pahoin pelkään entisen tyylisen menon jatkuvan entistä kovemmilla panoksilla. Se tuskin alan houkuttelevuutta parantaa, joten tämänkin lehden sivuille kolumneja tai blogja kirjoittelevat kehityskonsultit voisivat uusien tietojärjestelmien tavoittelun ja muun taivaanrannan maalaamisen sijaan keskittyä perusasioihin.

    Vastaa
    • Miten rakennuttaja voi tarkistaa suunnitelmat? Eihän rakennuttajalla ole osaamista tai resursseja siihen, joten sen takia he käyttävätkin konsultteja apunaan ja tilaavat suunnitelmat heiltä.

      Vastaa
      • Nimimerkki rakennuttajan kysymys oli osoitus esittämäni ongelman vakavuuden puolestaja sen tuloksia valitettavasti maksetaan yhteiskunnassamme niin isojen hankkeiden tavoitteiden pettämisenä kuin pienten päiväkotien homeongelmina. Siksi en myöskään ajatellut lyödä vetoa Bernerin onnistumisen puolesta.

        Rakennuttaja osaa laittaa urakoitsijan perään terrierilauman vahtimaan, että työ tehdään kuten kuuluu. Jos rakennuttaja ei kuitenkaan osaa ohjata suunnittelua, kustannuslaskentaa hankesuunnitteluvaiheessa tai huolehtia siitä, että valvoisi palkkaamansa suunnittelijakonsultin työtä ja sen tuloksia kuten urakoitsijaa, ollaan minusta käsittämättömän yhtälön kimpussa. Johan se on ristiriidassa maankäyttö- ja rakennuslain 119§ kanssa. Syitä ja korjaavia toimenpiteitä tällaiseksi muodostuneen rakentamiskulttuurin syntymisen on syytä vakavasti pohtia. Ei riitä, että konttorin väki taivastelee kahvipöydässä urakoitsijan osaamattomuutta.

        Vastaa
        • Tämä on niin totta.
          Ainut keino on ottaa päätoteuttaja aikaisemmin hankkeeseen mukaan. Muuten kyvyttömät rakennuttajat pääsevät ryssimään koko hankkeen.
          SR-urakoinnissa on tulevaisuus.

          Vastaa
  • Sweco on taas lempattu konsultoimasta, hyvin se noin toimii, kun vähän ottaa selvää etukäteen näiden toimintatavoista. Urakoitsijan laskutus ja budjetointi ovat eri asioita, jälkimmäistä voi säätää alentamalla kohdetasoa, koska sopimus on saatu, mitä väliä laadulla enää on. Laskutusta voi säätää heikkolaatuista uudelleenrakentamalla, koska kukaan muu ei jälkiä saa korjata, niin se on pääurakoitsijalle lisätienestiä. Harvoin sopimuksia voi purkaa kovin helposti, lakiasiantuntijan käyttämättä jättäminen olisi tyhmyyttä.

    Vastaa
  • nimimerkki talikko puhelee asiaa.

    Vastaa
  • Urakoitsijan tietojejn ja kykyjen taivastelu olisikin maailman lyhin palaveri.

    ”Ei riitä, että konttorin väki taivastelee kahvipöydässä urakoitsijan osaamattomuutta.”

    Vastaa
  • piilokustannus

    Hauska miten kukaan ei nosta kustannuksista puhuttaessa esiin lainkaan esiin kohteiden elinkaarikustannuksia, vaan ainoastaan rakennus- ja suunnittelukustannukset kiinnostaa.

    Esimerkiksi sairaalasta puhuttaessa tilojen käyttötarkoituksen, talotekniikan ja palokatkojen muuntojoustavuus määrittää sen puhutaanko seuraavan 20 vuoden aikana miljoonien vai kymmenien miljoonien muutoskustannuksista. Elinkaarikustannusten tunnistamisessa ja ehkäisyssä on koko alalla hurjasti opittavaa ja kehitettävää.

    Vastaa
    • Siksi, ettei se ole tämän artikkelin aiheeseen liittyvä ongelma. Nyt on kyse hankkeiden budjetoinnin pettämisestä ja siihen ei tilojen muunneltavuus 20 vuotta myöhemmin liity millään tavalla.

      Vastaa
      • Tämä näkökulma tiivistää hyvin nykyisen ajattelutavan ”tiukka kulukuuri nyt, kunhan saadaan kohteen rakennuskustannukset alas. Ihan sama mitä muutokset maksaa sitten tulevaisuudessa”.

        Sangen lyhyt katseista toimintaa ellen sanoisi.

        Toisaalta työmaan roolitus ja vastuun jakautuminen, johon viittasit edellä, on melko kaaottisista monella työmaalla. Toisaalta tilanne saattaa saada mielenkiintoisia muutoksia lähintilevaisuudessa. Rakennuslehdessäkin oli juttua tapauksesta jossa valvojan vastuuta nostettiin riitatapauksessa kun katsottiin laiminlyöntien olevan törkeitä. (Googlaa ”Rakennuslehti valvojan vastuu”) Jos tapaus etenee suunnitellusti korkeimpaan oikeuteen ja päätös pitää, muuttaa se alan käytäntöjä merkittävävästi ollessaan samalla ennakkotapaus.

        Vastaa
  • Alalla on pakko mennä siihen, että urakan työn osuudesta maksetaan vain puolet, rakennuttajan niin vaatiessa, tämä pakottaa urakoitsijan etsimään sertifikoitua työvoimaa prekaarilauman sijaan.

    Vastaa

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia