Heinäkuun alussa voimaan tullut päätös alentaa asuntokauppojen enimmäisluototussuhdetta viidellä prosenttiyksiköllä muiden kuin ensiasunnon ostajien kohdalla. Fivan mukaan päätös on edelleen perusteltu kotitalouksien velkaantumisen jarruttamiseksi.
Taloyhtiölainojen selvä kasvu on herättänyt huolta viime aikoina. Finanssivalvonnan mukaan taloyhtiölainojen kasvu voi olla riski myös makrovakausnäkökulmasta.
”Yhtiölainaosuudet lisäävät kotitalouksien velkaantuneisuutta ja herkkyyttä mahdollisille koronnousuille”, Fivan johtokunnan puheenjohtaja Marja Nykänen sanoo tiedotteessa.
Finanssivalvonta selvitti maalis-toukokuussa luottolaitosten rakennusaikaiseen rahoitukseen ja taloyhtiölainoihin liittyviä riskejä.
Riskejä kasvattavat muun muassa yhtiölainaosuuksien ja velkarahoitteisen asuntosijoittamisen kasvu ja lyhennysvapaiden venyminen sekä asuntomarkkinoiden eriytyminen.
”Finanssivalvonta arvioi myös tarvetta luottolaitosten vakavaraisuuslaskennassa käytettävien taloyhtiölainojen riskipainojen vähimmäistasojen korottamiselle, taloyhtiölainoihin liittyvien riskien rajoittamiseksi”, Finanssivalvonnan johtaja Anneli Tuominen toteaa tiedotteessa.
Ei lisäpääomavaatimusta luottolaitoksille
Fiva ei aseta lisäpääomavaatimusta suomalaisille luottolaitoksille, vaan se säilyy edelleen nollassa.
Fivan mukaan luotonannon kasvun mittarit tai muut riskimittarit eivät viittaa sellaiseen rahoitusjärjestelmän riskien kasvuun, joka edellyttäisi muuttuvan lisäpääomavaatimuksen lisäämistä.
Vuoden alussa voimaan tullut lakimuutos mahdollisti lisäpääomavaatimuksen asettamisen, mutta ei tuo sitä automaattisesti käyttöön. Päätöksen pääomavaatimuksesta tekee Finanssivalvonta.
Fiva asetti kesällä suomalaisille luottolaitoksille, kuten Nordealle ja OP:lle järjestelmäriskipuskurin eli kiinteän lisäpääomavaatimuksen, joka oli Nordealle kolmen ja OP:lle kahden prosentin suuruinen. Puskuri voidaan asettaa enintään viiden prosentin tasolle.
Järjestelmäriskipuskuri on EU:n luottolaitosdirektiivin lisäpääomavaatimus, jonka jäsenmaat voivat ottaa kansalliseen lainsäädäntöön. Sillä varaudutaan tuleviin riskeihin. Sitä täydentää Fivan neljännesvuosittain päättämä lisäpääomavaatimus.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Fiva pitää lainakaton ennallaan”