”Mikäli puolustus hyväksytään, tämä tarkoittaisi, että laskutuspetos käytännössä olisi Suomessa hyväksyttävä ja rankaisematon menettely.”
Lainaus on peräisin Suomen suurimman rakennusliikkeen YIT:n asianajajien kynästä. Näkemys ei ole yllättävä – millainen rakennusliike nyt kannustaisi laskutuspetokseen?
Kiinnostavaa on lainauksen asiayhteys. Se on peräisin Helsingin rakennusviraston suuren lahjustutkinnan hovioikeuskäsittelyn asiakirjoista. YIT:n asema on ollut tutkinnassa keskeinen, sillä sen entiset työntekijät ovat saaneet asiasta petostuomioita. Syyttäjä vaati rangaistusta myös YIT:llä johtotehtävissä toimineelle miehelle.
Syyttäjän mielestä YIT:n korjausrakentamisyksikön esimiehenä ja tuotantopäällikkönä työskennellyt mies oli syyllistynyt avunantoon törkeässä petoksessa. Oikeus hylkäsi syytteet.
Hovioikeus on käsitellyt petostapausta tällä viikolla. Oikeuteen lähetettyjen asiakirjojen mukaan hovioikeus on pohtinut muun muassa järvenpääläisen rakennusyrittäjän roolia tapahtumissa. Esillä on ollut myös kysymys, maksettiinko hänen myötävaikutuksellaan huijatuilla rahoilla Thaimaan-reissun kustannuksia.
Tämäkö on loppunäytelmä vuosia kestäneelle tutkinnalle petostapauksessa, jossa Helsinki arvioi hurjimmillaan kärsineensä noin 1,6 miljoonan euron vahingot?
Helsingin rakennusviraston lahjustapaus nousi näyttävästi julkisuuteen toukokuussa 2012. Ilta-Sanomat ja Helsingin Sanomat uutisoivat tuolloin, että poliisi epäilee suurta lahjustapausta Helsingin rakennusvirastossa.
Epäilyjen keskiössä oli rakennusviraston asiantuntijaosaston HKR-Rakennuttajan projektinjohtajana työskennellyt mies.
Myöhemmin paljastui, että kyseinen projektinjohtaja oli huijannut eri rakennusliikkeissä työskennelleiden henkilöiden kanssa kaupungilta satojen tuhansien eurojen edestä rahaa.
Hieman ennen kiinnijäämistään projektinjohtaja ja toinen pääepäilty, YIT:ssä ja Firassa työpäällikkönä työskennellyt mies, suunnittelivat hankkivansa ”tatuoidun äijän” vaientamaan miehen, jonka he epäilivät suunnittelevan heidän käräyttämistään. Keskustelu tallentui poliisin nauhoittamaan puhelinkeskusteluun.
Tämän lisäksi poliisi löysi tutkinnan alussa projektinjohtajalta muun muassa 115 000 euroa käteistä rahaa.
”Olen kasannut sinne aina ne mitä olen saanut”, projektinjohtaja kertoi kuulusteluissa.
”En ole nauttinut saamistani rahoista enkä ole luonteeltani sellainen, että nauttisin tuhlaamisesta”, mies sanoi.
Helsingin käräjäoikeus jakoi tapauksesta ensimmäisiä tuomioita syksyllä 2016. Silloin Helsinki arvioi kärsineensä 540 000 euron suuruiset vahingot.
Tuomion mukaan kuvioon osallistuneet huijasivat itselleen sekä kaupungin että rakennusyhtiöiden rahaa. Ketjussa aliurakoitsijat laskuttivat pääurakoitsijalta kokonaan tai osittain perusteettomista töistä. Aliurakoitsijat saivat perusteettoman hyödyn esimerkiksi käteisenä rahana.
Huijauksen aikana pääurakoitsijan vastaavat mestarit, työpäälliköt ja työmaainsinöörit tarkastivat ja hyväksyivät perusteettomiksi tietämiään aliurakointilaskuja. Sen jälkeen pääurakoitsija maksoi laskut.
Perusteettomat aliurakoitsijalaskut piilotettiin ainakin osittain HKR-Rakennuttajalle annettuihin lisä- ja muutostyötarjouksiin. Tarjouksiin lisättiin rakennusliikkeen hyväksi laskettu yleiskulu, noin 5–12 prosenttia tarjotusta lisä- tai muutostyöstä.
Tämän jälkeen HKR:n projektinjohtaja huolehti siitä, että perusteettomat tarjoukset hyväksyttiin HKR-Rakennuttajassa.
Tuomion mukaan projektinjohtajaa oli kuskattu huijatuilla rahoilla muun muassa Riikaan 3–4 henkilön golfmatkalle.
Projektinjohtajaa tai muita päätekijöitä ei ole enää kuultavana tai syytettynä. He tunnustivat teot ja selvisivät siksi ehdollisilla vankeusrangaistuksilla.
Projektinjohtaja tuomittiin vuodeksi ja seitsemäksi kuukaudeksi ehdolliseen vankeuteen sekä 70 tunniksi yhdyskuntapalveluun. Se on tuomioista ankarin. Tuomioon asetettu koeaika päättyy maaliskuussa.
”Hän saa tunnustamisesta huomattavan edun”, sanoi kihlakunnansyyttäjä Katri Veran tuomion antamisen jälkeen.
Lopuksi kannattaa pysähtyä miettimään tuomitun projektinjohtajan sanoja poliisikuulustelussa kesäkuussa 2012.
”Kyllä tämä rikosta on. Jos saisin homman tekemättömäksi, niin valitsisin olla tekemättä”, projektinjohtaja sanoi.
”Homman helppous ja tilanteiden järjestyminen veivät minut mennessään.”
Helsingin opetusviraston vuonna 2017 paljastunut korruptiotapaus osoittaa, että tilanteita on järjestynyt ja menohaluja riittänyt myös muualla. Kaupungin tehtävänä on keksiä, miten ongelmasta päästään eroon.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Tatuoiduilla äijillä pelottelua ja satojentuhansien käteiskätköjä – rakennusviraston petosjutun käsittely on ohi, mutta mitä siitä voisi oppia?”