HKR:n lahjusjutussa on kysymys laajasta lahjonta- ja petoskokonaisuudesta, jossa useissa yrityksissä toimineiden pääurakoitsijoiden edustajien epäillään laskuttaneen kaupungin projekteista ylihintaa lahjomalla HKR:n projektipäällikköä. Virheellisestä tai perusteettomasta lisätyölaskutuksesta saatuja rahoja kierrätettiin aliurakoitsijoiden kautta ja käytettiin lahjontaan. Rikosnimikkeitä ovat epäily törkeästä lahjuksen antamisesta ja ottamisesta sekä törkeästä petoksesta.
Lahjussummat nousevat arviolta reilusti yli 500 000 euroon. Rahoja lahjontaan on kerätty perusteettomilla lisä- ja muutostöillä.
Lahjusten ottamisesta epäilty HKR:n projektipäällikkö ei ole enää kaupungin palveluksessa. Rakennuslehden tietojen mukaan myös projektipäällikön esimiestä epäillään virkavelvollisuuden rikkomisesta ja tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Lahjusten ottamisesta esimiestä ei epäillä. Hän hyväksyi epäillyn projektipäällikön kuittaamat lisätyölaskut.
Kaksi yritystäepäiltynä
Kaikkiaan lahjusjutussa on syyteharkinnassa epäiltyinä 35 henkilöä. Lahjusrikokseen osallisuudesta epäillyt henkilöt ovat työskennelleet muun muassa YIT:ssä, Skanskassa, Lujatalossa, Rakennus Oy Antti J. Aholassa, Tuomi Yhtiöissä ja City-Airissa. Epäillyistä yhdeksän on työskennellyt YIT:ssä.
Yksityishenkilöiden lisäksi epäiltyinä on kaksi yritystä, YIT ja Antti J. Ahola oikeushenkilön rangaistusvastuun perusteella. Yritys on mahdollista tuomita yhteisösakkoon, jos katsotaan, että se on osallistunut laittomaan toimintaan. Rikollinen toiminta olisi ollut silloin yhteisövetoista. Arkikielessä kysymys on yhteisörikoksesta.
YIT:n mukaan yhtiö ei käsittele asian ja tapahtumankulun yksityiskohtia julkisuudessa, koska viranomaisprosessi on yhä kesken eikä esitutkinta-aineisto ole julkista. Siksi toimitusjohtaja Kari Kauniskangas katsoo, ettei hän voi kommentoida asiaa tässä vaiheessa.
”YIT ei hyväksy missään muodossa lahjontaa tai muuta rikollista toimintaa. Yhtiö suhtautuu tapaukseen ja epäiltyihin rikoksiin vakavasti ja on tehnyt koko tutkinnan ajan tiivistä yhteistyötä viranomaisten avustamisessa. Lisäksi yhtiö on ryhtynyt useisiin toimiin estääkseen vastaavien väärinkäytösten tapahtumisen jatkossa”, YIT:stä todetaan.
Rakennus Oy Antti J. Aholan toimitusjohtaja Antti Ahola vastasi kommenttipyyntöön sähköpostilla.
”Yhtiömme osalta esitutkinta on kohdistunut ainoastaan yhteen euromääräisesti pieneen laskuun, eikä kukaan Rakennus Oy Antti J. Aholan palveluksessa olevista henkilöistä ole syyllistynyt HKR:n jutussa mihinkään laittomuuteen. Jutun syyteharkinta on kesken, emmekä siksi halua kommentoida vireillä olevaa asiaa enempää”, Ahola toteaa.
Poliisilla erillinen tutkinta Firan lisä- ja muutostöistä
HKR:n lahjusjuttu alkoi purkautua, kun Fira Oy:n toimitusjohtaja Jussi Aho teki aikaisemman työpäällikkönsä tekemisistä ilmiannon keväällä 2012. Työpäällikkö oli työskennellyt aikaisemmin YIT:ssä ja myös palasi sinne irtisanouduttuaan Firan palveluksesta.
Oletko havainnut epärehellistä toimintaa?
Ruotsissa yhä useampi yritys on ottanut käyttöön vihjejärjestelmän, jossa ”visselblåssare” voi kertoa esimerkiksi havaitsemastaan korruptiosta tai varastelusta. Ruotsalaisen työantajajärjestön mukaan Peab ottaa tällaisen palvelun käyttöön kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Peabin valitsemassa järjestelmässä tietojen kertoja pysyy anonyymina yritykseen päin, mutta silti hänen kanssaan on mahdollista kommunikoida.
Suomessakin yrityksillä on käytössä järjestelmiä, joihin epäilyttävästä toiminnasta voi kertoa anonyymisti.
Myös julkisuus auttaa korjaamaan epäterveitä ilmiöitä. Oletko havainnut lahjontaa, väärinkäytöksiä tai epärehellistä toimintaa? Kerro siitä meille Rakennuslehden toimitukseen (mikko.kortelainen@sanoma.com). Ilmoittajan tietoja emme paljasta, sillä noudatamme ehdottoman tiukkaa lähdesuojaa. Ilmoittajan lähettäjätiedot poistamme heti.
Arkaluontoisten tietojen osalta käytä kotisähköpostia tai kaikkein turvallisinta menettelyä eli kirjettä. Osoitteemme on Lapinmäentie 1, PL 100, 00040 Sanoma.
Rakennuslehden tietojen mukaan poliisi on tutkinut Firan osalta epäiltyä perusteetonta lisätyölaskutusta myös ajalta, jolloin epäilty projektipäällikkö ei enää työskennellyt Firassa. Helsingin kaupunki teki asiaa koskevan tutkintapyynnön keväällä 2013. Lisätyöt koskivat Herttoniemen metrovalvomon urakkaa. Tutkinta on koskenut sitä, onko joku syyllistynyt asiassa rikokseen, kun Helsingin kaupunki on näkemyksensä mukaan maksanut sellaisista lisä- ja muutostöistä, jotka olisivat kaupungin mielestä kuuluneet urakkaan.
Kaikkiaan metrovalvomon urakan lisätöiden arvo on Rakennuslehden tietojen mukaan noin kaksi miljoonaa euroa.
”Luottamusaseman väärinkäyttö”
Tutkinnanjohtaja Ismo Siltamäen mukaan Firan ja HKR:n välistä asiaa koskeva esitutkinta on jo tehty ja aineisto lähtee lähiaikoina loppulausunnoille. Syyteharkintaan tapaus voisi ehtiä jo tammi-helmikuussa. Hän ei halua vielä tässä vaiheessa arvioida, miten suurista lisätyösummista tapauksessa puhutaan. Rajankäynti koskee myös sitä, missä määrin kyse on riita- ja rikosasiasta.
”Oma näkemykseni on, että kysymys on ainakin luottamusaseman väärinkäytöstä, sillä Helsingin kaupungin näkemyksen mukaan osa lisä- ja muutostöistä olisi kuulunut urakkaan”, Siltamäki arvioi epäillyn HKR:n projektipäällikön toimintaa Firan lisätyölaskutuksessa. Hänen mukaansa Fira yrityksenä ei ole epäiltynä. Tapaukseen ei epäillä sisältyvän lahjontaa.
Aho kiistää perusteettoman laskutuksen
Jussi Aho kiistää, että Firasta olisi lähtenyt perusteettomia laskuja Helsingin kaupungin rakennusvirastoon sen jälkeen, kun pääjutussa epäiltynä ollut projektipäällikkö oli lähtenyt yrityksen palveluksesta.
”Me teimme Firassa omienja ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa huolellisen selvityksen asiassa. Sen mukaan lisätyö- ja muu laskutus on ollut urakkasopimuksen ja tilaajan antamien ohjeistusten mukaista. Tutkintapyyntö ei ole johtanut toimenpiteisiin Fira Oy:n osalta yhtiönä. Fira ei ole tutkinnassa yhtiönäasianosainen”, Aho sanoo.
Hänen mukaansa kaikki laskutus on sovittu rakennuttajan kanssa taloudellisessa loppuselvitysmenettelyssä.
HKR:n tulosryhmän johtaja Olavi Tikka ei halua kommentoida asiaa. Poliisin kanssa on sovittu, ettei keskeneräisestä asiasta kommentoida.
mikko.kortelainen@sanoma.com
Twitter: @toimittaja1
Tätä artikkelia on kommentoitu 4 kertaa
4 vastausta artikkeliin “Yrityksiäkin epäillään HKR:n lahjontatapauksessa”
No ketä siellä nyt tutkitaan ? Voiko tuosta jutusta päätellä, että laskuttelu on jatkunut Firan uusien henkilöiden toimesta ? Etenkin kun toimari Aho korostaa ettei fira ole epäiltynä
Selvää on, että tämä esiintullut juttu on vain jäävuoren huippu. Vastaavanlaista rakenteellista korruptiota esiintyy laajemmaltikin. Tutkimisen aihetta olisi esim rakennustyön valvojien ja urakoitsijoiden lämpimissä väleissä.
Asia koskee myös taloyhtiöiden remontteja, joissa amatöörihallitukset ovat isännöitsijöiden ja valvojien vietävissä erityisesti juuri lisä- ja muutostöiden laskutuksessa.
Gryndikohteissa on tapana, että rakennusliike valitsee itse tutun valvojan kohteeseen ajamaan asukkaiden etuja. Näiden lahjontatapausten valossa voi hyvin kysyä kenen etuja tuo valvoja etupäässä ajaa silloin kun tilanne menee kireäksi. Senkö joka hänet vuodesta toiseen palkkaa valvojaksi, vai satunnaisten asukkaiden? Lakia pitäsi tältä osin uudistaa ja vaatia aina puolueetonta valvontaa. Olisi paljon uskottavampaa, että valvojan nimeäisi puolueeton taho (esim. rakennusvalvontavirasto vaikka viranomaisvalvonnasta ei olekaan kyse).
Asuntokauppalakia laadittaessa on ollut tarkoitus että ostajat päättävät itse rakennustöiden tarkkailijan valinnasta. Ko. henkilön on oltava ammattilainen ja hänelle on maksettava kunnon palkkio, kun tulisi kuluja jää useimmiten valitsematta.
Kun riittävä määrä osakkeita on myyty on kutsuttava koolle kokous jossa päätetään yhtiön tilintarkastaja ja rakennustöiden tarkkailijan valinnasta.
Pitäisikö tämä yksityisten osakkaiden edunvalvonta hoitaa siten että RAKVV kilpailuttaa julkisen hankintalain mukaisesti valvontatoimistot, huolehtii palkkioiden maksuista jne.. ja osakkaat katsovat päältä.