Lehdon yksi uusi kohde on valmisteilla Tampereen Härmälään. Kuva: Lehto

Betonimies käänsi takkinsa ja kehitti puukerrostalokonseptin

Pörssiyhtiö Lehto lanseerasi tiistaina uuden teollisen puukerrostalokonseptin.

Kirjoittaja(t) Johanna Aatsalo

Puukerrostaloelementit rakennetaan kotimaisesta raaka-aineesta pääosin yhtiön Oulaisten ja Hartolan tehtailla ja kuljetetaan sen jälkeen kasattavaksi rakennuspaikoilleen.

”Entinen betonimies on kääntänyt nyt takkinsa, ja mielestäni parhaillaan on menossa puurakentamisen renessanssi. Puukerrostaloissamme yhdistyvät loppuunhiottu suunnittelu, teollinen valmistaminen, nopea rakennusvaihe ja kohtuullinen hintataso”, yhtiön perustaja ja toimitusjohtaja Hannu Lehto kertoi julkistustilaisuudessa.

Lehto käyttää nyt hyödykseen kuntien ja kaupunkien halua lisätä puurakentamista. Usein tontin saamiseen liittyy ehto, että rakennuksen on oltava puusta. Tuotekonsepti viedään myös Ruotsiin.

”Rakentamisesta puhutaan aina, että se on liian kallista. Onhan se, kun teemme aina montun pohjalla uuden prototyypin ja suunnittelu aloitetaan aina alusta. Nyt olemme kehittäneet kohtuuhintaisia ja kauniita rakennuksia, jotka voidaan lopuksi pistää kaminaan”, Hannu Lehto sanoi.

Neljä kohdetta

Yhtiöllä on parhaillaan myynnissä sen ensimmäiset puukerrostalokohteet, joista ensimmäinen valmistuu viimeistään tämän vuoden heinäkuussa. Konseptia on hiottu neljän arkkitehtitoimiston kanssa ja liikkeelle lähdettiin kaksikerroksisista luhtitaloista. Nyt tuotannossa on jo nelikerroksiset talot. Lehdon menetelmällä korkeimmillaan ylletään kuuteen kerrokseen.

Puukerrostalojen markkinoinnissa yhtiö käyttää sanaa kohtuuhintainen. Esimerkiksi Järvenpäässä, Sipoossa, Tampereella tai Vantaalla sijaitsevien yksiöiden velattomat neliöhinnat vaihtelevat hieman yli 3300 eurosta yli 4300 euroon.

Puurakentaminen on yleensä kalliimpaa kuin betonirakentaminen, mutta Lehdon mukaan hintaeroa kompensoidaan teollisen valmistamisen ansiosta nopeutuvalla rakentamisajalla.

”Puutalokonseptin kehitystyötä on tehty useita vuosia. Rakentamisen laatu- ja kosteudenhallinta on tärkeässä roolissa, ja koska teemme paikoilleen nostettavat elementit tehdasoloissa, kuivaketju on sataprosenttinen”, hankejohtaja Riku Kimpimäki Lehdolta kertoi.

Lehdolla on konseptissa mukana palveluverkosto, jossa asunnonostaja voi hankkia asunnon sisustuksen astioita myöten valmiiksi.

Vakioidut työmaat

Hankejohtaja Kimpimäen mukaan työmaat pysyvät siistimpinä pitkälle konseptoidun tehokkaan työtavan ansiosta. Tavalliseen työmaahan verrattuna valmista syntyy noin puolet nopeammassa tahdissa.

”Olemme vakioineet mahdollisimman pitkälle myös esimerkiksi perinteiset maatyöt eli maanalaisen infran, kuten myös perustukset. Katto tehdään heti alussa valmiiksi perustusten päällä ja se nostetaan syrjään, kun elementit saapuvat. Työpäivän päätteeksi se nostetaan tulleiden elementtien päälle sääsuojaksi”, Kimpimäki sanoi.

Puukerrostalot koostuvat huoneisto-, käytävä-, yläpohja- ja vesikattoelementeistä. Myös porrashuoneratkaisut ovat pitkälti vakioituja, mutta niissä on enemmän vaihtelua rakennuksen kokonaismassan visuaalisen ilmeen mukaan. Talot ovat puurankarakenteisia. Erilaisia asuntotyyppejä on kymmenen erilaista pienistä yksiöistä suurempiin neliöihin saakka.

Lisäosien asennukset tehdään, kun varsinaiset elementit ovat paikoillaan.

”Kustannuksissa pitää ottaa huomioon säästöt, jotka saamme siitäkin, että työmaan hallinnollinenkin kulu on pienempi”, Kimpimäki totesi.

 

Tätä artikkelia on kommentoitu 12 kertaa

12 vastausta artikkeliin “Betonimies käänsi takkinsa ja kehitti puukerrostalokonseptin”

  1. @Hanski. Oletko sitä mieltä, että kivitalossa eristeetkin ovat betonia?

  2. Oletko katkera, kun jokin yritys yrittää toimia omalla konseptillaan eikä suostu sinun sekoiluusi?

  3. Kun Rakennuslehti tukee puukerrostalohanketta ilmaisella mainoksella (jutulla), toivoisi vähän enemmän tietoa tekniikasta: minkälaiset välipohjat, mikä pitää rakennuksen pystyssä? Eihän kerrostalo aivan legoista voi olla koottu. Entä hissikuilut? Voi olla, että hissikuilu pitää betonirakenteisena talon pystyssä. Kaikki on tietysti vain arvailua. Entä porrashuone ja porrassyöksyt? Varmaan sielläkin on muuta kuin pelkkää puuta. Vesikattoelementtien nouseminen kerrosten mukana ylös on hyvä, mutta ei ole vielä mikään takuu siitä, että kerrokseen ei voi lirahtaa sadevettä. Lopuksi: en itse muuttaisi puiseen kerrostaloon. Puu palaa ja on vielä hankalampi kuivattaa kuin betonitalo kastuessaan esim. sammutusvedestä tai massiivisesta vesivahingosta.

  4. ”Rakentamisesta puhutaan aina, että se on liian kallista. Onhan se, kun teemme aina montun pohjalla uuden prototyypin ja suunnittelu aloitetaan aina alusta. Nyt olemme kehittäneet kohtuuhintaisia ja kauniita rakennuksia, jotka voidaan lopuksi pistää kaminaan”,

    Näinhän tehtiin Neuvostoliitosakin.

    1. Neuvostoliitossa myös syötiin, ryypättiin ja hengitettiin. Ovatko kaikki nuo väärin? Mikkihiiret huutelee kun ei itse uskalla yrittää mitään, niin ei muutkaan saa.

  5. Tuosta jutusta nyt on pitkä matka valmiiseen, joka riippuu vähän yrityksen maineestakin, penaalin terävimmät kynät on viety vuosia sitten.

  6. Idea on erittäin tervetullut. Olisi myös mielenkiintoista tietää, miltä esimerkiksi puukerrostalon julkisivuverhous näyttää 5-10 vuoden päästä? Onko se ilman pölyaltistumisesta likaantunut, värisävynsä menettänyt, hilseilevä, uudelleen maalausta odottava saneerauskohde? Entä mitä puuverhoilun kunnossapitomaalaus kustantaa esimerkiksi juuri 10 vuoden päästä? Olen tavannut lukuisia noin kymmenen vuotta vanhoja omakotitaloja, joiden puu-ulkoverhous kaipaa kokonaisvaltaista pintakäsittelyä. Pientalo vielä maalataan talkoilla, mutta kerrostalokohteessa tarvitaan ammattilainen asialle. Ja hintatason työvaiheineen ja suojauksineen voi jokainen kuvitella, sillä uudelleen maalaus ei enää onnistu suojatussa tehdassalissa. Suosittelen että puukerrostalon rakennuttaja kiinnittää erityistä huomiota sopimuskohtiin, jotka koskevat esimerkiksi juuri ulkoverhousta ja sen pintakäsittelyvaatimuksia sekä mahdollista takuuaikaa. Kaksi vuotta ei ole riittävä aika, mihinkään.

  7. Eipä tuo puukerrostalon huoltomaalaus mikään amerikantemppu ole. Oikean kokoiset nostimet tontille ja maalaamaan. Ihan samalla tavalla se onnistuu kuin pientalon maalauskin. Hintaa tulee tietysti enemmän, mutta onhan siinä muitakin jakamassa kustannuksia.

  8. Tämä on yksi foorumi mainostamiselle. Juttu ei paljon kerro mitä on tulossa sisällöllisesti tai laadullisesti. Aikaisempi Lehtotuotannon taso sen sijaan antaa mielikuvan että kehitettävää taitaa tulla rankasti. Taitaa tämä juttu mennä enemmän harvojen ja valittujen saamaan ylimääräiseen mainonta tilaan.

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi