Mika Airaksela: Puurakentaminen on kilpailukykyistä ilman eri vapauksiakin

Tämän vuoden keväällä hallitus uudisti palomääräyksiä, mikä edesauttaa puukerrostalojen rakentamista. Airakselan mielestä erityisvapauksia puulle ei kuitenkaan tarvita.

”On hyvä, että kaikki materiaalit ovat samalla viivalla. Paloasioissa sprinklaus tulee kääntää vahvuudeksi, puutalo on nyt sen ansiosta turvallisempi kuin betonitalo. Palotilanteissa runko ei ole avainasemassa, vaan sisustus. Isoissa palokuormissa betonikin romahtaa ja teräs taipuu. Puurakentamisessa tulee panostaa huoltoon. Rakentamisessa tarvitaan paksuja paneeleita ja liimapuuta, jotta huoltoväli saadaan pitkäksi”, Airaksela toteaa Puuinfolle antamassaan haastattelussa.

Puurakentaminen vaatii oman avoimen järjestelmän

”Me olemme luomassa omaa rakentamisjärjestelmäämme, kuten kaikki muutkin isot toimijat. Kaikki tekevät nyt kehitystyötä, joku on jossain asiassa pidemmällä ja kilpailukykyisempi kuin toiset. Tässä kehitysvaiheessa on hyvä, että kehitetään monia järjestelmiä, on useita toimittajia, tulee kilpailua ja kehitystä. Alan sisällä pitäisi olla enemmän avoimuutta, vaihtaa enemmän kokemuksia ja tietoa, vaikka kilpaillaankin. On tunnistettava mikä on hyvää ja mikä on huonoa, mitä pitää kehittää. Ruotsissa ollaan tässä pitkällä. Markkinat lopulta päättävät, mikä järjestelmä jää elämään”, Airaksela sanoo.

Puurakentamiseen ei ole vielä syntynyt betoniteollisuuden kaltaista yhtenäistä avointa kaikkien käytettävissä olevaa BES-järjestelmää, jossa standardoitiin betonielementit ja niiden liitosdetaljit siten, että urakoitsijat voivat hankkia valmisosia samaan rakennukseen useilta toimittajilta. Puurakentamisessa vastaavaa avointa PES-järjestelmää ei vielä ole, mikä on Airakselan mielestä puute.

”Olennaista on puurakentamisen kilpailukyky, sen tulee olla bisnestä niin kuin muunkin rakentamisen. Puukerrostalon tulisi olla hieman betonitaloa halvempi, koska sen pitkäaikaiset huoltokustannukset ovat kalliimmat. Puutalon elinkaari on pitkä. Ne, jotka tekevät taloja omaan taseeseen, eivät rakenna puukerrostaloja ilman tätä kustannusetua. Mutta tähän me pystymme.”

Puurakentamiseen kehitystyötä

”Nyt tarvitaan vahvaa kehitystyötä puurakentamisessa alkaen suunnittelusta ja päätyen työmaaprosessien kehittämiseen. Välillä kehitystyö olikin Suomessa vahvaa, mutta sitten se pysähtyi. Nyt nähdään, että 90-luvun platform-järjestelmä ei käynyt sellaisenaan Suomeen. Kehitystyössä olemme tehneet paljon pieniä asioita ja saaneet aikaan isoja tuloksia”, Airaksela sanoo.

Heinolan Vierumäelle nousee syksyn aikana viisikerroksinen hybridipuukerrostalo, joka on suunniteltu pienen hiilijalanjäljen passiivienergiataloksi. Rakennuksen puurakenneratkaisut ovat Versowood Oy:n ja Koskisen Oy:n toimittamia. Rakentamisesta ja lvis-talotekniikasta vastaa Rakennusliike Reponen Oy. Hanke toteutetaan pääosin markkinaehtoisena kohteena. Lahden tiede- ja yrityspuisto osallistui ääni- ja paloteknilliseen selvitystyöhön, muuta julkista tukea hanke ei ole saanut. Rakennukseen on asetettu anturat, joiden avulla VTT kerää tietoa talosta ja sen rakenteista valmistumisen jälkeen.

”Se mitä tekisin toisin, liittyy piirustuspöydällä tapahtuvaan suunnitteluun. Vierumäen hanke ei ole kertahanke, vaan siitä on haettu oppia ja kokemusta seuraaviin projekteihin. Olemme pystyneet ratkaisemaan puukerrostalon suurimmat haasteet, jotka liittyvät äänieristykseen ja värähtelyyn”, Airaksela toteaa.

Vierumäen kerrostalotyömaalla on kehitetty työmaaprosesseja tavoitteena siirtää työtä tehdasvaiheeseen, koska se nopeuttaa runkorakentamista ja vähentää työmaalla tehtävää jälkityötä.

”Puurakentamisessa tarvitaan nyt kehitystyötä. Suurin kehitystyö tapahtuu suunnitteluvaiheessa piirustuslaudalla. Yleisesti suunnittelijoilla ei ole puukerrostalon osaamista. Työmaalla sinänsä ei tarvita erityistaitoja, normaalista timpurista voidaan kouluttaa puukerrostalon tekijöitä, suunnittelijoiden kouluttaminen on vaativampi työ.”

Airaksela pitää suunnittelun ongelmana työkalujen puutetta. Nykyiset 3D-mallinnusohjelmat eivät ole puulle sopivia. Vierumäen hankkeen suunnittelu toteutettiin ohjelmalla, jota ei ollut kehitetty puurakentamiseen.

Korjausrakentamisessa iso tarve

Asuntoministeri Krista Kiuru on kiinnittänyt vahvasti huomiota rakentamisen ympäristövaikutuksiin ja katsonut energiatehokkuuden ja elinkaarivertailun tulevan keskeisiksi rakentamisen kriteereiksi. Kiuru arvioi energiatehokkuusvaatimusten ulottuvan lähitulevaisuudessa myös korjausrakentamiseen. 

”Jos Suomessa halutaan päästä EU:n asettamiin rakentamisen päästötavoitteisiin, on päästävä kiinni korjausrakentamiseen. Nyt on saneerattava energiatehokkaasti, joka on kuitenkin enemmän tekniikka- kuin materiaaliriippuvaista työtä. Kerrostaloihin tulisi lisätä eristeitä ulkovaippaa parantamalla. Monessa tapauksessa saneeraus on toteutettava poistamalla ulkokuoret kokonaan ja rakentamalla uusi verhoilu, joka voi olla myös puusta”, Airaksela kertoo.

Suurin korjausrakentamisen haaste koskee pääkaupunkiseudun lähiöitä, joissa on suuri 1970-luvulla rakennettu asuntokanta.

”Massiiviseen korjausrakentamiseen on ryhdyttävä pian, koska monet isot lähiöalueet on rakennettu 70-luvulla kestämään kolme vuosikymmentä. Tuolloin käytetty musta teräs ruostuu ja voi irrottaa julkisivuelementtejä arvaamattoman nopeastikin. Tähän tarvitaan yhteiskunnan tukitoimia. Uusissa pientaloissa on jo puolet passiivitaloja, joka kertoo sen, että kun teet itsellesi, satsaat enemmän. Pientalorakentaminen on tässä suhteessa helpommin hallittavissa.”