Kokeile kuukausi maksutta

Isot kunnat suosittelevat koulun ilmanvaihdon sulkemista yöksi tietyin ehdoin

Koulujen vanhempainyhdistyksen kestoaiheeseen, saako ilmanvaihdon sulkea yöksi, on saatu ratkaisu. Isot kunnat suosittelevat sitä, sillä lämmintä ilmaa ei kannata tuhlata harakoille, jos rakennuksessa ei ole ketään.

Maija Lehtinen Espoosta, Pekka Wallenius Vantaalta ja Sari Hilden Helsingistä haluaisivat yhtenäistää kuntien käytäntöjä sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi. Ensimmäinen kiistakymys koski kuitenkin sitä, saako ilmanvaihdon katkaista koulussa yön ajaksi.

Suurten kuntien sisäilmaverkoston kuuluvat kaupungit (mm. Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Lahti, Kuopio, Turku, Kerava, Salo) suosittelevat, että koulun ilmanvaihdon voi sulkea tai sitä voi huomattavasti pienentää käyttöajan ulkopuolella. Suositus ei koske asuntoja tai rakennuksia, joissa käyttö on jatkuvaa tai sisäilma- tai radonongelmaisiksi tiedettyjä rakennuksia.

Helsingin rakennetun omaisuuden hallintapäällikkö Sari Hildenin mukaan ilmanvaihdon sulkeminen on ollut jatkuva keskustelunaihe koulujen vanhempainilloissa viimeiset kymmenen vuotta. Asia on siksi myös vahvasti politisoitunut.

”Ajoittain tuntuu, että vastakkainasettelua eri osapuolten välillä halutaan mediassa jopa tarkoituksellisesti kärjistää. Nyt julkaistu ohje edustaa parasta tutkimuksellista tietoa, jota on nykyhetkellä saatavilla, Aalto-yliopiston LVI-tekniikan professori Risto Kosonen totesi ohjeen tiedotustilaisuudessa. Lääketieteellistä asiantuntemusta ryhmässä on edustanut THL.

Isoista kaupungeista Oulu kuitenkin jatkaa sillä linjalla, että ilmanvaihdon sulkeminen kokonaan on kielletty.  Siellä pelätään rakennusvalvonnan päällikön Pekka Seppälän mukaan sitä, että ilmanvaihdon sulkeminen voi aiheuttaa rakennuksessa alipaineen, joka vetää mikrobeja sisään maaperästä tai vaurioituneista rakenteista.

Oulussakin on ilmanvaihtoa pienennetty käyttöajan ulkopuolella samalla, kun on varmistettu ilmanvaihdon tasapainoisuus.

Ristiriitaisia käytäntöjä kunnissa

Tällä hetkellä monissa kunnissa koulujen ilmanvaihto suljetaan yöksi ja viikonlopuksi ja laitetaan päälle tyypillisesti vain puolta tuntia ennen käyttöä. Käyttäjät ovat usein syystäkin valittaneet epäpuhtaasta sisäilmasta.

Espoossa ilmanvaihtoa on aiemmin käytetty osateholla käyttöajan ulkopuolella. Tähän päädyttiin 2010-luvulla kiivaan sisäilmakeskustelun ja poliittisten paineiden johdosta.

Käytäntö kunnissa on siis ollut kirjava.

Nyt kuntien sisäilmaverkosto suosittaa, että kuntien palvelurakennuksissa voi ilmanvaihdon sulkea yöksi, viikonlopuksi ja loma-ajaksi eli käyttöajan ulkopuolella. Edellytyksenä on, että ilmanvaihto käynnistetään kaksi tuntia ennen rakennuksen käytön alkamista (maantantaina 3 tuntia) ja ilmanvaihto pidetään päällä 1-2 tuntia rakennuksen käytön jälkeen.

Jatkuva ilmanvaihto rakennuksen käytön ulkopuolisina aikoina toteutetaan yleensä ilmanvaihdon osateholla, jolloin ilmavirtoja pienennetään mitoitusilmavirtoihin nähden. Kaikissa olemassa olevissa järjestelmissä ei ole tätä mahdollisuutta. Nykyisessä laitekannassa pienentämistä ei ole mahdollista tehdä tasolle 0,15 dm3/s,m2, jota suositellaan rakennuksen käytön ulkopuoliselle ajalle, koska mitoitusilmavirrat ovat n. 10-20 kertaa tätä suurempia.

Ilmanvaihtokanavat on mitoitettu tälle ilmavirralle, joten pienentäminen aiheuttaa kanavapaineiden alenemisen, minkä vuoksi ilma ei välttämättä jakaudu tasaisesti huoneisiin eikä ilma välttämättä vaihdu kaikissa tiloissa. Huoneessa tuloilma ei jakaudu koko tilaan yhtä tehokkaasti kuin mitoitusilmavirroilla.

Jos vakioilmanvaihtojärjestelmässä palvelualueen henkilökuormitus on huomattavasti mitoitustehoa pienempi, käytetään sinä aikana yleensä osatehoa. Ilmanvaihtojärjestelmä voi olla myös tarpeenmukaisesti säätyvä, mutta siinäkin on nuo samat tuntiajat mitoitusteholle. Mikäli ilmanvaihtoa käytetään osateholla tai tarpeenmukaisesti, varmitetaan, että ilmanvaihtojärjestelmän vaikutus sisä- ja ulkoilman paine-eroon on kaikilla tehotasoilla mahdollisimman pieni.

Ohjeessa kehotetaan kiinnittämään huomiota myös siihen, että tuloilma olisi kaksi astetta sisäilman tavoitelämpötilaa matalampi, jotta tuloilma sekoittuisi tehokkaasti huoneilmaaan.

Ei koske asuntoja ja hoitolaitoksia

Ohje koskee vain rakennuksia, joissa käyttäjät eivät ole koko aikaa paikalla eli ei siis esimerkiksi hoitolaitoksia tai asuntoja.

Vastavalmistuneissa rakennuksissa kuntien sisäilmaverkosto suosittaa ilmanvaihdon pitämistä päällä tauotta vuoden ajan, jotta uusien materiaalien ja kalusteiden päästöt saadaan huuhdeltua ilmasta pois. Joskus pidempikin aika voi olla tarpeen.

Ilmanvaihtoa tarvitaan esimerkiksi rakennusmateriaali- ja kalustepäästöjen poistoon. Uuden tai korjatun rakennuksen ilmanvaihto pitäisi olla ympärivuorokautisesti päällä ainakin vuoden ajan valmistumisesta. Kuva Sari Gustafsson

Jos rakennuksessa on riski radonpitoisuuden noususta liian korkealle tasolle sinä aikana kun ilmanvaihto ei ole päällä, on suositus, että tuuletus on 2-4 tuntia. Ryömintätilojen erillispoistoja ei saa sulkea, koska niiden tehtävä on alipaineistaa nuo tilat ja estää mikrobien tai radonin nousu rakennuksen.Tämän suosituksen taustalla on Tampereen yliopiston Combi-selvityksessä tehty havainto, että muutamissa tutkituissa palvelurakennuksissa ilmanvaihdon sulkeminen oli nostanut radonpitoisuudet selvästi raja-arvojen yläpuolelle. Normaalisti toki radon pitää torjua muilla keinoilla kuin ilmanvaihdolla

Ongelmarakennuksissa jatkuva ilmanvaihto

Ilmanvaihtosuositus koskee kunnossa olevia rakennuksia, sanoo tilakeskusjohtaja Pekka Wallenius Vantaan kaupungilta.  Hän toteaa, että Vantaallakin on toki paineita siihen suuntaan, että kaikki koulut haluttaisiin tulkita niin sisäilmaongelmaisiksi, että missään niissä ei saisi sulkea ilmanvaihtoa.

”Meidän pitäisi voida luottaa ammattilaisten ratkaisuihin ja viranomaisten valvontaan tässä asiassa. Tulkintaa ei voi jättää amatööreille”, hän sanoo peläten tilanteen politisoitumista.

Sisäilmaongelmaisissa rakennuksissa käytetään tapauskohtaista harkintaa. Ilmanvaihto voi suosituksen mukaan olla hyvä pitää niissä jatkuvasti päällä, kun on ensin varmistettu ilmanvaihtojärjestelmän vaikutus rakennuksen paineolosuhteisiin ja ilmavirrat on säädetty tasapainoon.

Myös jos rakennuksessa on normaalia viileämpiä tiloja, kuten kellareita, kannattaa suosituksen mukaan ilmanvaihto pitää jatkuvasti päällä, koska kosteus voi tiivistyä kylmille pinnoille.

Vanhoissa rakennuksissa erilaisia iv-normeja

Vanhoissa rakennuksissa ongelmana on Walleniuksen mukaan se, että niissä noudatetaan kunkin rakennuksen valmistumisvuoden ilmanvaihtomääräyksiä ellei taloon ole tehty peruskorjausta.

Walleniuksen mukaan keskustelut ja vaatimukset siitä, että vanhoissa rakennuksissa pitäisi noudattaa uusien koulurakennusten ilmanvaihtomääräyksiä, merkitsivät isoja investointeja.

”Silloin korjaamisen sijaan kannattaisi rakentaa usein uusi koulu.”

Haasteena on myös historialliset rakennukset, joihin on lisätty koneellinen ilmanvaihto.

Tasapainoinen ilmanpaine suositeltava

Aiemmin lievää alipainetta pidettiin jopa toivottavana, koska sen ajateltiin kuivattavan rakenteita. Isompana ongelmana pidettiin ylipainetta, joka painaisi sisäilman kosteutta rakenteisiin.

Sisäilmaverkoston suositus on selvä parannus nykytilanteeseen, jossa tilat ovat usein alipaineiset eli vetävät mahdollisia mikobeja sisäilmaan ja jossa yöaikana wc-tiloissa on päällä poistoilmanvaihto, joka lisää tuota alipaineisuutta. Nyt suositellaan, että nämä poistoilmanvaihdot pidetään riskien välttämiseksi pois päältä.

Uusien rakentamismääräysten suositus on, että rakennuksessa painesuhteiden tulisi olla tasapainossa. Mitä korkeammasta rakennuksesta on kyse, sitä haastavampi tämä tavoite on hormi-ilmiön vuoksi.

Vantaa on kokeillut ylipainetta Korson ongelmakoulussa. Siihen haluttiin ylipaineistuksen avulla saada hieman lisäaikaa ennen purkamista.  Ylipaine pitää mahdolliset mikrobit rakenteissa.

Rakennukselle ylipaine ei ehdi aiheuttaa haittaa, koska se joka tapauksessa puretaan ja sitä paitsi tutkimukset ovat osoittaneet, että käyttäjien tuoma kosteuskuorma on pieni ja talvella sisäilma on usein jopa liian kuiva.

Seuranta on Walleniuksen mukaan jo osoittanut, että opettajien oireet eivät ole Korsossa pahentuneet, mutta eivät poistuneetkaan.

Energian säästetään järkevällä ilmanvaihdolla

Kuntien ilmanvaihtosuosituksen taustalla on se, että ilmanvaihdon pitäminen turhaan päällä kuluttaa valtavasti energiaa. Kun ilmanvaihto toimii oikein ja tehokkaasti, ilmanvaihtoa tarvitaan yleensä vain silloin, kun rakennusta käytetään. Muuten lämmitetään harakoille.

”Jos pyöritetään täysillä koneita, joissa ei ole säätömahdollisuuksia, se ei todellakaan ole ekoteko”, Sari Hilden sanoi viime lokakuussa, kun Sisäilmaryhmän suositusta valmisteltiin.

Ongelmaksi hän totesi sen, että kaikissa vanhoissa iv-laitteissa ei ole säätömahdollisuuksia niin, että ne ottaisivat huomioon käyttäjämäärät.

Hilden muistuttaa nyt, että kunnat ovat sitoutuneet energiansäästötavoitteisiin ja useat kunnat pyrkivät myös hiilineutraalisuuteen.

Helsingissä ilmanvaihdon jatkuva päälläpito aiheuttaisi noin 10 miljoonan euron laksun. Vantaan arvio on kolme miljoonaa euroa.

Tämä toki on vain pieni osa siitä rahasta mikä kunnissa käytetään sisäilmakorjauksiin, mutta niitä tehdään joka tapauksessa.

Liian kuiva ilma on vaarallinen, mutta niin voisi olla kostutuskin

Vielä enemmän energiaa tuhlautuisi, jos ilmanvaihdolla ryhdyttäisiin hoitamaan kuntoon sisäilman liiallista kuivuutta, joka on Suomessa ongelmana talvella.

Kuivuus voi joidenkin kansainvälisten tutkimuksten mukaan jopa lisätä herkkyyttä joillekin mikrobeille, sanoo johtava asiantuntija Marianna Tuomainen Helsingin kaupungilta. Toisaalta kostutus voisi hänen mukaansa olla huonosti toteutettuna oma mikrobiriskinsä.

Edes Senaatin erityisherkille rakennuttamissa Sensi-tiloissa ei ole ilmanvaihdossa ilman kostutusta. Rakentamismääräyksissäkään ei ole vaatimusta ilman kosteudelle.

Uusissa taloissa, joissa on koneellinen ilmanvaihto ja lämmön talteenotto, talvella sisäilman suhteellinen kosteus putoaa tasolle 10-20 prosenttia, kovalla pakkasella jopa alle 10 prosentin, kirjoitti viime vuonna Rakennuslehden blogissa diplomi-insinööri Olavi Tupamäki. Hän mukaansa terveellinen suhteellisen kosteuden taso olisi 30-60 prosenttia.

Kuntien sisäilmaverkoston ohje ja perustelumuistio ovat ladattavissa Sisäilmayhdistyksen seuraavalla sivulla.

Seuraavaksi sisäilmaverkosto laatii suosituksia kiinteistöjen oikealle käytölle.

Lisäys 15.3 klo 15:11

Rakennusteollisuus RT:n kannanotto: Ilmanvaihdon sulkeminen on riskialtis keino säästää energiaa

Sisäilmayhdistyksen julkaisemalla Hyvä sisäilma -suosituksella on Rakennusteollisuus RT:n mielestä hyvä tarkoitus, mutta se voi kääntyä pyrkimystään vastaan. Jos esimerkiksi koulussa on vanha, huonosti toimiva ilmanvaihtojärjestelmä ja vaurioituneita rakenteita, ilmanvaihdon sulkeminen käyttöajan ulkopuolella on arveluttava tapa yrittää edistää energiatehokkuutta ja sisäilmaa.

”Rakennuksia ja teknisiä ratkaisuja on kovin erilaisia ja eri kuntoisia. Myös kuntien osaaminen ja resurssit vaihtelevat suuresti. Siksi yhden ohjeen soveltaminen kaikkeen on vaikeaa”, Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell sanoo tiedotteessa.

Jos vaikka rakennuksen painesuhteet ovat pielessä, oikea ratkaisu tuskin on se, ettei ilmanvaihtoa käytetä öisin.

”Oikea tapa reagoida olisi korjata epäkunnossa olevat järjestelmät ja sitten miettiä niiden järkevää ja käyttötarpeen mukaista käyttöä. Energiansäästöön on käytettävissä paljon keinoja, kuten tehokas lämmöntalteenotto. Säästöjä ei tulisi koskaan hakea terveyden kustannuksella”, Aleksi Randell toteaa.

Korjaamisen lisäksi on huolehdittava erityisesti käyttöönotosta, käyttäjien osaamisesta, kunnossapidosta ja seurannasta.Randell pitää sinänsä myönteisenä sitä, että ilmanvaihtoon kiinnitetään huomiota. Joissain tapauksissa suositus voi parantaa nykyistä tilannetta, sillä osassa kuntia rakennusten ilmanvaihto pidetään kokonaan pois kytkettynä niiden ollessa tyhjinä.

Usein ajatellaan, että kosteuskuormaa ei lainkaan synny, jos rakennuksessa ei ole ihmisiä. Myös ulkoiset kosteuskuormat voivat päästä rakenteisiin, ja kesällä loma-aikaan esimerkiksi rankkasateet ja helteet yhdessä voivat luoda melkoisen trooppiset olosuhteet sisälle, jos ilma ei vaihdu.

”Jos suositukseen ja etenkin sen taustamuistioon perehtyy kunnolla, niissä on paljon hyvää tietoa. Pelkona on kuitenkin ohjeiden yksioikoinen tulkinta ja että tarvittavat korjaukset jätetään tekemättä. Siksi tässä mennään mielestämme riskirajoilla”, Randell summaa.

 

Tätä artikkelia on kommentoitu 14 kertaa

14 vastausta artikkeliin “Isot kunnat suosittelevat koulun ilmanvaihdon sulkemista yöksi tietyin ehdoin”

  1. Loputkin rakennukset halutaan homeeseen tällä ehdotuksella. Eikö mitään ole otettu opiksi.

  2. Rakennukset, joiden ilmanvaihto on suunniteltu toimimaan koneellisesti, pitäisi nyt toimia siis hallitsemattomasti painovoimaisesti vähintään kolmannes vuorokaudesta? Ei hyvältä vaikuta. Rakennuksessa on aina painovoimaista ilman liikettä, oli koneellinen ilmanvaihto toiminnassa tai ei. Jos mennään vajaalla teholla käyttöajan ulkopuolella, ei jokainen tila huutoudu riittävästi. Huuhtomisella ennen käytön alkua laitetaan vain mm. yläpölyt tehokkaasti liikkeelle.

    Kuka määrittelee, koska rakennus on tyhjillään? Hyvin monessa koulussa on iltakäyttäjiä (työväenopistojen tms kursseja joka arki-ilta ja myös viikonloppuisin, liikuntasalin iltakäyttäjät ja vuoron jälkeen suihkut kovassa käytössä, koulut siivotaan, kun opiskelijat eivät ole paikalla).

  3. Juha Vinhan ja Ralf Lindbergin asiantuntijakommentti tarvitaan sanoo:

    Rakennuslehden olisi syytä pyytää tähän Juha Vinhan ja Ralf Lindbergin asiantuntijakommentti

    1. Itse asiassa tästä on olemassa Juha Vinhan kommmentti olemassa. Näin hän kertoi Ylelle 2014, kun samaa keskustelua käytiin:

      Tampereen kaupungin hallitsemissa rakennuksissa on energiansäästön vuoksi rajoitettu ilmanvaihtoa siten, että ilmastointi suljetaan tai sitä vähennetään, kun rakennusta ei käytetä.

      Rakennusfysiikan professori Juha Vinha ei täysin tuomitse ilmastoinnista säästämistä, mutta muistuttaa, että se on osattava tehdä oikein.

      – Jos rakennusta ei käytetä esimerkiksi ilta- tai yöaikaan, niin eihän sinne tule käyttäjistäkään kosteutta. Mutta ainakin osassa tapauksia on ollut sellaisia ongelmia, että kun laitetaan pääilmastointi pois päältä tai sen tehoa alennetaan, niin sinne jää helposti kohdepoistoja likaisista tiloista.

      – Silloin käykin niin, että tulee alipainetta sisään, jolloin rakenteista virtaa epäpuhtauksia sisäilmaan. Eli jos tehoa alennetaan, ilmanvaihdon tasapaino olisi silloinkin syytä tarkistaa, Vinha sanoo.

  4. Ongelma ei ole ilmanvaihdon sulkeminen yöaikaan, vaan tuloilmakanavassa olevan mikrobikasvuston lisääntyminen, kun ilmavirtaus ei ole jatkuvaa. Yöaikaan lisääntynyt mikrobikasvusto tuloilmakanavassa leviää aamulla huoneilmaan, kun ilmanvaihto kytketään päälle. Mikrobikasvuston lisääntymisen voi jokainen todeta kesäaikaan mm. puumateriaalin pinnalla, joka on tekemisessä ilmankosteuden kanssa. Lautatarvikkeiden ja polttopuiden pinnalla kasvaa hometta, jos tuuletus ei toimi. Aivan sama ilmiö tapahtuu huoneistoon johtavassa tuloilmakanavassa, josta ulkoilmassa viihtyvät homeitiöt kulkeutuvat ilmanvaihtokoneeseen johtavaan tuloilmakanavaan. Keskusteluissa keskitytään vain huoneilman hiilidioksidimääriin tai kosteusprosentteihin, jotka eivät ole läheskään niin ongelmallisia kuin homeitiöt tuloilmassa.

  5. Kyllä minä nyt niin mieleni pahoitin tästä uutisesta. Joko Jyväskylä ei ole iso kunta tai sitten tässä koitetaan johtaa harhaan. Jyväskylässä kyllä pidetään ilmanvaihto päällä myös käyttöajan ulkopuolella.

  6. Etappisikojen näkemykset näyttävät pääsevän läpi julkisuudessa, ne poikkeavat täysin huoltoteknikoiden näkemästä koneiden sisäisestä sotkusta. Lääkärit ovat kauan sitten todenneet, että tämä on talonmiesten asia.

  7. Kompromissi ilmanvaihtotekniikassa pitäisi löytyä entisen tekniikan ja härvelitekniikan välillä. Löydetäänkö se, riippuu viranomaisista. Nyt se ei kovin paljon arvosta oikeaa tutkimusta.

    1. Määräykset vaativat lämmöntalteenoton ja pilp on heikko ratkaisu.

  8. Jos ilmapänikät heitetään hoteilleen, kun penskat lähtee lomille, ne ovat syksyllä hämähäkinseittien peitossa.

  9. Isot kunnat suosittelevat koulun ilmanvaihdon sulkemista yöksi. Niin… Isoista kunnista tulee paljon remonttityötä tällä toimenpiteellä rakennusyrityksille. Pienissä kunnissa lienee enemmän talonpoikaisjärkeä, mitä puuttuu kaupunklaisjärjestä.
    HS tänään: välitunneilla sisällä. Paljonko ylimäärä’istä CO2-myrkkyä? Mikä on ollut iv-mitoitus?

  10. Vastaavatkohan nämä iv koneiden sulki ohjeistuksen antajat omalla rahallaan niin kuin yritykset virheistään ja jos vastaisivat olisiko ohjeistus sama? Ettei vaan sattuis mitään…

  11. Meillä on asiantuntijalausuntoja, joissa on täsmälleen päinvastaista asiasisältöä kuin ylläolevissa maallikkopäättäjien jorinoissa.

  12. Itselläni on kakkosasunto (kesämökki), joka on ollut muista kiireistä johtuen äärimmäisen vähällä käytöllä aina viime lokakuusta alkaen. Enpä ole kuitenkaan edes harkinnut sulkea ilmanvaihtoa (koneellinen tulo/poisto).

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat