Kreate rakentaa Klaukkalan ohikulkutietä STk-urakkana

Klaukkalan ohikulkutien rakentaminen käynnistyi helmikuussa ja se valmistuu syksyllä 2021. Tämän Klaukkalan kehätien tavoitteena on parantaa liikenteen sujuvuutta ja vähentää liikennettä kasvavan Klaukkalan keskustassa.

Samalla Klaukkala pääsee laajentumaan tien ja Luhtajoen suuntaan. Tie voi kiihdyttää rakentamista myös Röykän suunnassa, joka on kärsinyt eniten siitä, että työmatkaliikenne on kulkenut Klaukkalan keskustan läpi.

Kreate rakentaa tietä STk-urakkana, mikä tarkoittaa sitä, että Suunnittele ja toteuta -urakkaan on liitetty kehitysvaihe, jossa urakoitsija yhdessä tilaajan kanssa kehittää suunnitelmia taloudellisemmiksi. Ideana oli ottaa ST-urakkaan allianssimaisia piirteitä ilman allianssin raskasta tarjousprosessia.

”Pääosa kehitystyöstä tehtiin tarjousvaiheessa, kertoi hankkeen käynnistystilaisuudessa Kreaten toimitusjohtaja Timo Vikström.

Hän piti tarjouskilpailun hyvänä puolena sitä, että tiesuunnitelma salli isotkin muutokset ja urakoitsija pääsi hyödyntämään suunnittelun ohjauksessa omaa tuotantoteknistä osaamistaan.

Nauhapystyojituksella pitkä takuuaika

Siltasuunnitelmiin tehtiin jonkin verran muutoksia ja painumien eliminoimiseksi otettiin käyttöön sinänsä vanha, mutta vähän käytetty tekniikka eli nauhapystyojitus. Ideana on tehdä ylipenger, jonka annetaan painaa tiepohjaa puolesta vuodesta vuoteen. Nauhapystyojien avulla vesi saadaan nopeammin valutettua pois. Kyseessä ei ole ihan riskitön menetelmä, joten Väylä on edellyttänyt siltä viiden vuoden takuuaikaa.

”Olennaista uudessa urakkamallissa on kaikkien osapuolten kehitysmyönteisyys. On oltava kärsivällisyyttä työskennellä keskeneräisen tuotteen kanssa ja katsoa asioita joskus jopa kyllästymiseen asti eri näkökulmista”, totesi Klaukkalan ohikulkutien projektipäällikkö Antti Koski Väylästä.

”Sillä, että hankkeeseen varataan jo alussa resursseja kehittämiseen voidaan saada aikaan merkittäviä säästöjä esimerkiksi materiaaleissa ja työvaiheiden määrissä ja sitä kautta kustannuksissa.”

Liito-oravat ja asukkaiden vastustus lykkäsivät hanketta

7,5 kilometriä pitkä tie lähtee valtatie 3:ta muutama kilometri nykyistä liittymää pohjoisempaa. Sieltä se kulkee Klaukkalan keskustan ohi Ripattiin liittyäkseen Loppeen menevälle tielle hieman Valkjärven jälkeen. Tien länsipuolelle jää Luhtajoki eli vesistösiltoja tiehen ei tarvitse rakentaa.

Muita siltoja tulee viisi ja lisäksi kevyelle liikenteelle tehdään yksi silta tulevaisuuden tarpeiden varalle. Lamminsuon risteyssilta on näistä teknisesti haastavin, koska se menee moottoritien päältä.

Ohikulkutietä valmisteltiin jo 1980-luvun lopulla. 2000-luvun alussa hanke joutui asukkaiden vastustuksen kohteeksi ja kansanedustaja Risto Kuisma vastusti sitä eduskunnassakin. Hanke olisi silti toteutunut, mutta tielinjauksen kohdalla Ripatissa löytyneet liito-oravat pysäyttivät sitten hankkeen, Nurmijärven kunnanjohtaja Outi Mäkelä kertoi.

Kustannusarviokin nousi vuosien 2004 ja 2007 välissä 15 miljoonasta 45 miljoonaan euroon, kun pohjatutkimukset kertoivat pehmeästä maapohjasta ja paineellisesta pohjavedestä. Uusin kustannusarvio on 34 miljoonaa euroa, josta Kreaten urakan osuus on 25 miljoonaa.

Nyt liito-oravien ja isompienkin eläinten liikkuminen on otettu huomioon tietä suunniteltaessa. Oraville on varattu kaksi ylityspaikkaa ja hirville yksi. Lisäksi tien ali menee viisi pieneläinrumpua.

Ohikulkutie oli pitkään Uudenmaan hankkeista vasta seitsemänneksi tärkeimmäksi noteerattu, mutta Juha Sipilän hallitus myönsi sille vuonna 2016 rahoituksen osana väylien korjausvelan vähentämiseen suunnattua rahoituspakettia. Osa lisärahoituksesta kohdennettiin isoille kaupunkiseuduille maankäytön, asumisen ja liikenteen -sopimusten mukaisesti. Nurmijärvi ilmoitti, ettei se voi sitoutua MAL-sopimuksen edellyttämiin asuntorakentamismääriin ilman ohitustien rakentamista.

Nurmijärvi-ilmiön vahva puolestapuhuja Matti Vanhanen oli syystäkin kunniavieraana mukana käynnistystilaisuudessa. Ohikulkutie nopeuttaa pääsyä pois Nurmijärveltä pääkaupunkiseudun työpaikoille.

Siltarumpupolitiikasta pitkäjänteiseen väylien rakentamiseen

Nykyhallitus on myöntänyt tie- ja siltarahoja niin pääministerin kuin ympäristöministerinkin vaalipiireihin, mutta seuraavilta hallituksilta se odottaa vähemmän siltarumpupolitiikkaa ja enemmän pitkäjänteisyyttä ja suunnitelmallisuutta.

Tulevaisuudessa käynnistyvien hankkeiden on tarkoitus olla osa pitkäjänteistä 12-vuotista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa. Hallitukset saavat toki laittaa siihen omat puumerkkinsä aina neljän vuoden välein, mutta muuten ohjelman pitäisi edetä rullaavasti. Ohjelmaa on valmisteltu parlamentaarisesti ja siitä on tarkoitus päättää keväällä 2020.

”Valtakunnallisella suunnitelmalla haetaan pitkäjänteisyyttä ja riittävää rahoitustasoa koko Suomen liikennejärjestelmän kehittämiseen yli hallituskausien”, Väylän pääjohtaja Kari Wihlman kertoi.

Pitkäjänteisyyttä tarvitaankin, sillä tällä vuodelle budjetissa ei ollut enää yhtään rahaa uusiin, merkittäviin tiehankkeisiin. Vielä käynnistymistä odottavista hankkeista, kuten Sipilän vaalipiiriin rakennettavasta Raippaluodon sillasta rahoituspäätös on tehty jo aiemmin.

Väylä vastaa 20 prosentista Suomen infratöistä, joten sen tilauksilla on iso vaikutus alan yrityskenttään. Varsinkin entiset keskisuuret infraurakoitsijat ovat kasvaneet viime vuosina vahvasti, mutta ajan muuttumisesta kertoo Terrawisen aloittamat yt-neuvottelujat ja se, että YIT teki viime vuonna tappiota infrarakentamisessa. Taantuvilla markkinoilla voi siten odottaa jopa jonkinlaista uudelleenryhmitystä.

Kreatella riittää vielä töitä

Kreatella tilauskanta on Vikströmin mukaan hyvä, joten väylähankkeita uhkaava kuoppa ei heti tunnu sen toiminnassa. Esimerkiksi Tampereen silta- ja kansihankkeen työt ovat hyvässä vauhdissa.

Helsinki-Vantaan lentokentältä Kreate nappasi ison allianssiurakan, jonka Destia oli ehtinyt viedä jo kehitysvaiheeseen. Finavia ei ollut kuitenkaan tyytyväinen siihen kustannusnäkemykseen, mihin Destia oli neljässä kuukaudessa päässyt, joten se antoi tarjouskilpailussa kakkoseksi jääneelle Kreatelle kaksi viikkoa aikaa tehdä kilpaileva suunnitelma.

Tämä lienee ensimmäinen allianssihanke, jossa tilaaja on käyttänyt oikeuttaan irtisanoa sopimus kehitysvaiheessa.

Samanlainen irtisanomismahdollisuus on STk-urakoissakin, mutta toistaiseksi se on jäänyt teoriaksi, sillä tilaaja on ollut pääosin tyytyväinen kaikkiin neljään pilottiin.

Destia on päässyt STk-mallissa hyödyntämään omaa suunnittelutoimistoaan. Siksi kaikki kolme muuta ovat Destian hankkeita.  Kirri-Tikkakoski -välin rakentaminen moottoritieksi on niistä selvästi suurin.  Mallia käytetään myös Oulun pohjoispuolella Kellon ja Iin Räinänperän välillä sekä Turun kehätiellä Kausela–Kirismäki-osuuden parantamisessa.