Citycon etsii yhä rakentajaa kauppakeskus Lippulaivalle, jonka piti alkuperäisen aikataulun mukaan olla valmis jo vuonna 2020. Kuva: Rio Gandara / HS

Suuri kauppakeskushanke ajautui vaikeuksiin Espoossa: Yksikään rakennusyhtiö ei ole suostunut urakkaan, jonka piti alkaa jo vuonna 2016

Alun perin tavoitteena oli, että uusi Lippulaiva avautuisi keväällä 2020, mutta nyt puhutaan jo vuodesta 2022. Hintalappukin on kallistunut 215 miljoonaan euroon.

Kirjoittaja(t) Satu Pajuriutta / HS

Espoonlahdessa on seurattu huolestuneena kauppakeskus Lippulaivan työmaata, jossa ei näytä tapahtuvan juuri mitään. Paikalla on yhä vain suuri monttu siinä, missä kauppakeskuksen pitäisi jo kohota.

Tämä tarkoittaa, että ihmiset joutuvat odottamaan palveluita, joiden piti alkuperäisen aikataulun mukaan avautua uudessa kauppakeskuksessa jo ensi vuonna. Myös liikkuminen ja asuminen rakennustyömaan läheisyydessä tuntuu ikävältä.

Vuonna 1993 Espoonlahteen valmistunut vanha kauppakeskus purettiin vuonna 2017. Citycon rakennuttaa paikalle uuden Lippulaivan, jossa on vähän yli kaksinkertainen määrä kerrosneliöitä verrattuna vanhaan. Rakentamisen ajan alueella palvelee tilapäinen kauppakeskus Pikkulaiva.

Uuden Lippulaivan viivästyminen johtuu siitä, että kiinteistösijoitusyhtiö Cityconin piti toteuttaa Lippulaiva rakennusyhtiö Lehto Groupin kanssa, mutta pitkät neuvottelut kariutuivat viime vuonna.

Alun perin rakentamisen piti alkaa jo syksyllä 2016. Uuden Lippulaivan valmistumisajankohdaksi kerrottiin vuosi 2020.

Tällä hetkellä kauppakeskusten suuromistaja Citycon arvioi Lippulaivan kauppakeskuksen valmistuvan loppuvuodesta 2021 tai viimeistään alkuvuodesta 2022.

Jotta tämä aikataulu pitäisi, Cityconin pitäisi saada kevään aikana pikavauhtia maaliin neuvottelut kauppakeskuksen uudesta toteuttajasta.

”Meillä on sopimus perustusurakasta Sierakin kanssa ja teräsrakennettakin kilpailutetaan, mutta kauppakeskuksen kokonaisuuden rakentamisesta käydään edelleen neuvotteluja muutamien rakennusyhtiöiden kanssa”, Cityconin sijoittajasuhde- ja viestintäjohtaja Mikko Pohjala sanoo.

”Etsimme yhä päätoteuttajaa.”

Kauppakeskus Lippulaivan yhteyteen tulee metroasema ja kerrostaloasuntoja. Länsimetron toisen vaiheen Matinkylästä Kivenlahteen pitäisi valmistua vuonna vuonna 2023.

HS:ssa kirjoitettiin marraskuussa 2018, että Cityconin ja Lehdon neuvottelut kariutuivat erimielisyyksiin rahasta. Cityconin kiinteistökehitysjohtaja Risto Seppo on kritisoinut kovin sanoin julkisuudessa Lehtoa ja todennut, että neuvottelut kariutuivat luottamuksen puutteeseen Lehtoa kohtaan. Kiinteistökehitysjohtajan mukaan Citycon ei saanut Lehdolta riittävästi tietoa suunnitelmista ja kustannuksista.

”Ei löydetty molempia osapuolia tyydyttävää kompromissia tämän kokonaisuuden toteuttamisesta, jossa kustannukset ja laatu olisivat kohdanneet”, perustelee Cityconin sijoittajasuhdejohtaja Pohjala HS:lle.

Mikä on Lehdon näkemys neuvottelujen kariutumisesta?

”Kuinkahan suoraan sitä uskaltaisi sanoa. No, jos sen tiivistää yhteen asiaan, niin tulimme siihen tulokseen, että sillä mallilla siihen ei kannata lähteä, kun siitä ei jää meille rahaa, eikä tekeminen ole kannattavaa”, sanoo Lehto Groupin toimitusjohtaja Hannu Lehto Helsingin Sanomille.

”Tilaaja odotti Mersua Škodan hinnalla.”

Lehdon mukaan esisopimus oli ”suunnittele ja toteuta” -mallinen.

”Eli että meillä olisi ollut valtaa ohjata suunnittelua, mutta sitä ei lopulta ollut. Cityconissa ei ollut totuttu malliin, jossa rakentajakin osaa ratkaista asioita siten, että se ei välittömästi tarkoita laadun heikennystä”, Lehto sanoo.

”Jos meillä olisi ollut vapaammat kädet, niin rakentamisen kustannus olisi pystytty ratkaisemaan ja silti olisi tehty hieno rakennus.”

Hannu Lehto ei usko, että sillä hinnalla, millä Lehto työtä tarjosi, Lippulaivaa ei tulla koskaan rakentamaan. ”Haluaisin todella nähdä sen loppulaskun.”

”On eri asia suunnitella ja tehdä taloudellisesti kannattavia kauppakeskuksia kuin monumentteja. Kaupallisen kiinteistön pystyyn saamiseen vaikuttaa kolme asiaa: paljonko saadaan vuokratuloja, mitä rakentaminen maksaa ja paljonko omistaja haluaa tuottoa sijoitetulle pääomalle. Tämä kolmio ei lähtenyt toimimaan, kun mitään ei voinut muuttaa.”, Hannu Lehto kertoo.

Hankkeessa on useaan otteeseen vaihtunut myös arkkitehti. Suunnittelutyötä ovat tehneet arkkitehtitoimisto Parviainen ja arkkitehtitoimisto JKMM. Tällä hetkellä Citycon vie Lippulaiva-projektia eteenpäin Cederqvist & Jäntti -arkkitehtitoimiston kanssa.

Kun Citycon vuonna 2016 kertoi päätöksestään purkaa vanha Lippulaiva ja rakentaa uusi kauppakeskus, hankkeen kustannusarvio oli noin 160–180 miljoonaa euroa. Sen jälkeen hintaa on tarkistettu ylöspäin 200 miljoonaan euroon, mutta sekään ei vielä riitä.

”Tällä hetkellä se [hinta] on 215 miljoonaa euroa, mutta odotamme neuvotteluiden lopputulosta, jonka jälkeen päivitämme sijoittajillemme kokonaisinvestoinnin”, Pohjala kertoo.

Kauppakeskuksen uudistushankkeen alkumetreiltä saakka Citycon on kertonut, että uuden Lippulaivan vuokrausaste on esisopimusten mukaan noin 60 prosenttia. Vuokrausaste ei ole tästä kasvanut. Pohjalan mukaan kauppakeskuksen suunnitelmamuutosten vuoksi Citycon ei ole edistänyt vuokrausta aktiivisesti viime vuosina.

”Saatamme konseptin mahdollisimman loppuun asti ja sitten jatkamme neuvotteluja mahdollisten uusien vuokralaisten kanssa”, Pohjala sanoo.

Vuokrasopimukset on Pohjalan mukaan tehty Prisman, Lidlin, K-Supermarketin, Clas Ohlsonin, Burger Kingin ja Espoonlahden apteekin kanssa.

”Nämä ovat ne tärkeimmät. Siitähän ei tule tämmöistä muotivetoista kauppakeskusta, vaan sinne tulee vahvasti päivittäistavaravetoinen kauppakeskus, jonne haluamme myös mahdollisimman paljon palveluita.”

Vuokrattavaa tilaa Lippulaivaan on nykyisten suunnitelmien mukaan tulossa noin 44 000 neliömetriä. Se tarkoittaa, että siitä tulee vähän yli kaksi kertaa suurempi kuin puretusta kauppakeskuksesta. Cityconin tavoitteena on saada tiloihin kaikkiaan noin sata vuokralaista.

Citycon haluaisi Espoon kaupungin tiloja Lippulaivaan.

”Olemme neuvotelleet kaupungin kanssa kirjastosta ja yhteispalvelupisteestä ja erittäin mielellämme ne sinne ottaisimme, mutta tämä on neuvottelukysymys päästäänkö yhteisymmärrykseen. Sopimusta kaupungin kanssa ei ole”, Pohjala sanoo.

Tätä artikkelia on kommentoitu 8 kertaa

8 vastausta artikkeliin “Suuri kauppakeskushanke ajautui vaikeuksiin Espoossa: Yksikään rakennusyhtiö ei ole suostunut urakkaan, jonka piti alkaa jo vuonna 2016”

  1. Nyt on Hannu Lehdon tekemä otsikko, olisiko Veli vähän auttanut värittämään tuota otsikkoa. Härskiä touhua!!
    Kyllä tuonne tekijöitä riittää ja hyvin tekevät hilloakin kyseisellä urakalla, niin kuin kuuluukin.

    1. 👀. Citycon+hilloa tekevä pääurakoitsija. Just joo. Tuossa kohteessa voi ottaa kantaakseen Cityconin vaatimukset, Länsimetron vaatimukset, Espoon kaupungin vaatimukset, tulevien asuintalojen asukkaiden vaatimukset ja tehdä ihan sika paljon rahaa. Kyllä meitä naurattaa.

  2. Rakennusalan lauantaimakkarakauppias yrittää myydä tuotettaan kokolihana…

  3. Hienoa, että Lehto tunnustaa olevansa Skoda-kauppias, premium tuotteet hankitaan muualta 🙂

  4. Dazian stepfaalia, jos joku pystyisi urakoimaan, se olisi raksalle iso facelift.

  5. Hesari, josta juttu on peräisin kirjoitettiin kanssa 1982 valmistuneesta naapuri asoy:stä, jossa kiinnostusta oli herättänyt tämä Lehdon tarjoama remonttia rakennusoikeutta vastaan. Kiinteistö on aivan tämän naapurissa, joten siitä voisi toimittajat jatkaa aihetta tässäkin lehdessä. Ostareita tehdään ja uusiakin vielä tulee, mutta kuka niihin jatkossa sijoittaa. Hanketta siis laajentamalla ja kehittämällä tämäkin kohde voisi kerätä lisää kiinnostusta. Tuskin muuten Lehto tuolla naapurissa olevalla väistötilalla nimeltään Pikkulaiva kovinkaan paljoa tappiota tekee, voi olla vaikka hyväkin bisnes.

  6. Mitä osaa näytelmässä edustaa tilaajatoiminnan osaamattomuus? Suomeen on tuotu Australiaa myöden ”uusia” toteutusmuotoja,
    erilaista yhteistoimintatoteutusta. Erikoista on se, että lähinnä urakoitsijain käärimät toteutuspaketit on otettu myötämielisesti vastaan
    Suomen rakennuttajayhteisöä myöden. On oikein pantu pystyyn eri yhteistoimintaurakoiden normitustoiminta! Voiko typerämmin toimia se osapuoli, jonka jäsenet ( rakennuttajat ) koko toiminnan maksavat.En kiellä, etteiko esim. Allianssatoteutusmuoto olisi paikallaan esim. valtion laajoissa laitos/ infrahankkeissa, silloinkin on mentävä kilpailutuskärki edellä alkuun.

    Tässä Lippulaivaprojektissa on todennäköisesti lähdetty luottamuspohjalta yhteisesti suunnitteluttamaan kohdetta, kuitenkin pääoperoijana urakkaliike, jonka lyhyen tähtäimen intressi on tehdä urakassa hyvä kate. Näin tilaajan, jonka tähtäin on oltava vuosikymmenien päässä, on antanut avaimet liikerakennuksen toiminnan kehittämiseen/ suunnitteluun ( ? ) ulos omasta toimintapiiristään! Jos tilaaja ei ole neuvotteluaikana Lehdon kanssa suorittanut omaa kauppakeskussuunnittelua ja toteutuksen valmistelua aina loppuun viedyksi, niin tilaaja on kompastunut yheistoimintaurakan pahimpaan sudenkuoppaan. Aika ajaa ohi ja kustannukset kasvavat.

Vastaa käyttäjälle Hanski Peruuta vastaus

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi