Helsinki taistelee Helsinkiä vastaan Postitalon ikkunoiden vaihtamisesta, johtava kokoomuslainen suivaantui: ”Onko tämä enää demokratiaa?”

Helsingin kokoomuksen pitkäaikainen johtava poliitikko Risto Rautava on suivaantunut kaupungin virkamiesten ja poliittisten päätöksentekijöiden välisestä, Postitalon ikkunoita koskeneesta jupakasta.

Helsingin hallinto-oikeus ratkaisi kiistan viime viikolla virkamiesten eduksi.

”Onko tämä nyt sitten oikein tyylikästä? Onko tämä enää demokratiaa, että luottamusmiesten yli kävellään?” Rautava kysyy.

Kyse on Helsingin ydinkeskustassa sijaitsevan entisen pääpostitalon ikkunoiden uusimisesta. Talon omistava eläkeyhtiö Ilmarinen oli hakenut lupaa korvata Postitalon nykyiset ikkunat uusilla siten, että niiden alkuperäiset materiaalit muutettaisiin nykyaikaisemmiksi.

Helsingin rakennusvalvonta ja kaupunginmuseo vastustivat hanketta. Virkamiehet pelkäsivät, että ikkunoiden modernisointi muuttaisi asemakaavassa suojellun rakennuksen yleisilmettä olennaisesti. Vuosi sitten kesäkuussa virkamiehet esittivät asiassa päätösvaltaiselle kaupunkiympäristö­lautakunnan ympäristö- ja lupajaostolle, että se hylkäisi Ilmarisen hakemuksen.

Jaosto päätti kuitenkin toisin. Äänin 5–3 poliitikot päättivät antaa Ilmariselle ja kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Pääpostitalolle luvan Postitalon ikkunoiden vaihtamiseen.

”Virkamiehiä alkoi jurppia”

Tämän jälkeen kaupunki valitti jaoston päätöksesta Helsingin hallinto-oikeuteen. Käsillä oli harvinainen oikeustapaus, Helsingin kaupunki vastaan Helsingin kaupunki, jonka oikeus siis ratkaisi virkamiesten eduksi kumoamalla poliitikkojen päätöksen.

”Virkamiehiä alkoi jurppia, että poliitikot olivat tehneet toisenlaisen päätöksen kuin he olivat esittäneet”, Rautava sanoo.

Rautava ei ole ympäristö- ja lupajaoston jäsen. Hän puhuu kuitenkin tavallaan jaoston yläpuolella olevan kaupunkiympäristö­lautakunnan varapuheenjohtajan suulla.

”Miksi virkamiehet eivät sulattaneet jaoston tekemää päätöstä? Tämä on periaatteellinenkin kysymys: mitä jos näin tapahtuu yleisemminkin, että päättävät poliitikot niin tai näin, virkamiehet eivät nielekään päätöstä?” Rautava kysyy.

”Virkamiehiä alkoi jurppia, että poliitikot olivat tehneet toisenlaisen päätöksen kuin he olivat esittäneet.”

Rautavan mielestä ollaan kuntademokratian ytimessä. Ylin päätäntävalta kaupungissa kuuluu kaupunginvaltuustolle eli poliitikoille. Rautavan mukaan demokratian toteutumisen kannalta olennaista ei ole se, mitä oikeus päätti, vaan se, että virkamiehet valittivat poliitikkojen tekemästä päätöksestä.

”Minkä helvetin takia, kun tulee hankala asia, joka voi mennä niin tai näin, virkamiehet eivät taivu vaan lähtevät valittamaan asiasta”, Rautava sadattelee.

Asiallisesti Helsingin virkamiehillä on mahdollisuus valittaa poliitikkojen päätöksestä, jos he katsovat, että päätös on lain – tässä tapauksessa asemakaavan – vastainen.

Hallinto-oikeus ratkaisi asian nojaten siihen, että Postitalo on asemakaavalla suojeltu. Oikeus asettui valittajien kannalle: ikkunoiden materiaalien vaihtaminen olisi olennaisesti muuttanut Helsingin keskeisiin maamerkkeihin kuuluvan Postitalon yleisilmettä.

”Postitalo on erittäin arvokas rakennus, joka on myös asemakaavalla vahvasti suojeltu. Julkisivun ilmeeseen vaikuttaa voimakkaasti ja ratkaisevalla tavalla se, minkälaiset ikkunanpuitteet ja ikkunat siellä on”, sanoo kaupunkiympäristöstä vastaava apulaispormestari Anni Sinnemäki (vihr).

”Postitalon ilme syntyy vanhoista ikkunoista ja ikkunoiden puitteista. Minun silmissäni vaikuttaa siltä, että hallinto-oikeus on tehnyt asemakaavan ja lain mukaisen ratkaisun tästä asiasta.”

Päätösesitys: hallinto-oikeuden päätöksestä ei valiteta

Entä Rautavan väite, että luottamusmiesten päätöksistä valittamalla virkamiehet horjuttavat demokraattisen päätöksenteon perustaa? Sinnemäki muistuttaa, että myös virkamiesten oikeuksista valittaa on säädetty demokraattisessa päätöksenteossa.

Postitalon remonttia koskeneesta ympäristö- ja lupajaoston päätöksestä hallinto-oikeuteen valitti Helsingin kaupunginlakimies Jenni Rope. Hän muistuttaa, ettei hän valittanut rakennusvalvonnan vaan kunnan eli Helsingin kaupungin puolesta.

Hallintolainkäyttölaissa sanotaan, että ”päätöksestä saa valittaa se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa. Viranomaisella on lisäksi valitusoikeus, jos laissa niin säädetään tai jos valitusoikeus on viranomaisen valvottavana olevan julkisen edun vuoksi tarpeen.”

Ropen mukaan valitusoikeutta hallinto-oikeuden päätökseen voisi hakea kaupungin puolelta rakennusvalvonta. Vaikka rakennusvalvonta oli alun perin ikkunoiden modernisointia vastaan, modernisoinnille myönteisestä jaoston päätöksestä tuli nyt rakennusvalvonnan kanta.

Ympäristö- ja lupajaosto kokoontuu seuraavan kerran ensi perjantaina, jolloin asia on käsittelyssä. Esityslistan mukaan rakennusvalvonnan päätösesitys jaostolle on, että hallinto-oikeuden päätöksestä ei valitettaisi.

Jotta tilanteen absurdius olisi täydellinen, ympäristö- ja lupajaosto voi päättää, että Helsingin rakennusvalvonta hakee valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta (KHO).

”Onhan tämä hassua”

Myös Ilmarisella olisi intressejä hakea valituslupaa KHO:lta.

”Olemme käsittäneet, että oikea tapa olisi hakea poikkeamista asemakaavan suojelumääräyksestä. Todennäköistä on, että tulemme niin tekemään”, sanoo kiinteistöjohtaja Tomi Aimonen.

”Onhan tämä hassua, kun sisäilmaolosuhteita on hankala saada hallintaan ja jo turvallisuussyistäkin olisi hyvä vaihtaa ne uusiin. Aikaahan tässä kuluu, mutta uskomme edelleen, että löydämme oikean ratkaisun ikkunoiden uusimiseen.”