Helsingin Pääpostitalon ikkunaremonttiaikeet torpattiin hallinto-oikeudessa. Helsingin kaupunki voitti itseään vastaan nostamansa oikeudenkäynnin Helsingin hallinto-oikeudessa.
Käytännössä kaupunki halusi kumota kuntapoliitikkojen vuosi sitten kesäkuussa tekemän tekemän päätöksen. Pääpostitalon sadat alkuperäiset ikkunat olisi Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaoston mukaan voinut korvata nykyisten rakennusvaatimusten mukaisilla laseilla ja alumiinisilla ikkunanpuitteilla.
Rakennuksen toimistotiloissa on tarve 840 ikkunan uusimiseen. Juuri hankkeen laajuus oli yksi pääperusteista sille, että hallinto-oikeus kumosi jaoston päätöksen antaa toimenpidelupa ikkunaremontille.
Lupaa oli hakenut rakennuksen omistava eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen. Alumiinipuitteet olisi verhottu mahdollisimman paljon alkuperäisiltä ikkunoilta näyttävin tammiprofiilein.
Alkuperäisen tyylin mukailu ei siis kuitenkaan oikeuden näkemyksen mukaan riitä. Helsingin kaupungin rakennusvalvonta ja kaupunginmuseo vetosivat siihen, että Pääpostitalo on suojeltu asemakaavassa.
Kaupungin mukaan kuntapoliitikoilla ei jaostossa ollut riittävää toimivaltaa päättää suojelusta poikkeamisesta. Jaoston mukaan ero alkuperäiseen olisi ollut hyvin vähäinen, lähinnä asiantuntijoiden huomattavissa.
Kokonaisuus olisi jaoston mukaan ollut erityisesti Pääpostitaloa varten suunniteltu ratkaisu, jossa on noudatettu alkuperäisiä mittoja ja näkyviä yksityiskohtia. Asemakaavan suojelumääräys ei jaoston näkemyksen mukaan kiellä uusimasta vaurioituneita tai elinkaarensa lopussa olevia rakennusosia.
Kaupunki: Kulttuurihistoriallinen arvo tärveltyisi
Alkuperäiset ikkunat ovat kaupungin valituksen mukaan uniikit. Siksi muutostyö tärvelisi julkisivujen ja sisätilojen rakennustaiteellista ja kulttuurihistoriallista arvoa.
Maamerkin omainen sijainti kuvastaa kaupungin mukaan Pääpostitalon merkitystä rakennusaikaan nuorelle maalle ja sen kasvavalle pääkaupungille. Ikkunat ovat sen mukaan rakennuksen arkkitehtuurin olennaisimpia osia.
Uusi ilme puolestaan olisi kaupungin valituksen mukaan teollinen ja raskas eikä vastaisi alkuperäisten ikkunoiden käsityömäisesti toteutettujen ikkunoiden arvoa. Pääpostitalon arvo on tuomion mukaan nimenomaan rakenteiden harvinaisissa yksityiskohdissa.
Hallinto-oikeus totesi, ettei yksittäisiä toimistohuoneita ole pidettävä määräyksen tarkoittamina arvokkaina sisätiloina. Sitä vastoin rakennusmateriaalit, rakennustapa ja julkisivujen yksityiskohdat ovat oleellinen osa suojeltavan rakennuksen arkkitehtuuria ja suojeltavaa kokonaisuutta.
Asiakaspalveluhalli, sisääntuloaulat ja porrashuoneet tulee oikeuden mukaan säilyttää turmelematta arvoa tai tyyliä.
Kirkkaiden ikkunoiden vaihtuminen aurinkosuojatuksi, sävytetyksi lasiksi tärvelisi oikeuden mukaan kaupunkikuvaa. Koska korjauksissa olisi tarkoitus vaihtaa satoja alkuperäisiä ikkunoita, eroilla saattaa oikeuden mukaan olla merkittävää vaikutusta rakennuksen ulkoasun tyyliin.
Siksi oikeus ei pitänyt riittävänä perusteena muutoksilla sitä, että Pääpostisaliin on turvallisuussyistä jo aiemmin vaihdettu ikkunoita.
Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa
2 vastausta artikkeliin “Oikeus ratkaisi harvinaisen riidan: Helsinki haastoi itsensä oikeuteen, Postitalon ikkunoita ei saa nykyaikaistaa”
Puitteiden on ehdottomasti oltava tammea, eikä mäntyä. Syykuvio särähtäisi liian pahoin silmään ja kulttuuriympäristö turmeltuisi.
Tässä sitä oikein verorahojen täsmäkäyttöä. Kahdet virkamiehet riitelemässä oikeudessa keskenään ja kolmannet ratkaisemassa. Hyvin menee.