Peruskouluissa ja lukioissa eniten sisäilmaongelmia – vajaa kolmasosalta kunnista puuttuu kirjalliset ohjeistukset

Sisäilmaongelmia esiintyi Ruotsissa suunnilleen saman verran, ja ne olivat Suomen tapaan yleisimpiä peruskoulu- ja lukiorakennuksissa.

Tiedot käyvät ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Työterveyslaitoksen ja Suomen Kuntaliiton laatimasta SisäNyt-selvityksestä, jossa tarkastellaan sisäilman laatua sekä siihen liitettyjä terveyshaittoja yksityisissä ja julkisissa rakennuksissa, Suomessa ja Ruotsissa.

Sisäilma-asioiden hoito toimii parhaiten kunnissa, joissa on luotu selkeät toimintamallit sisäilma-asioille ja ne on huomioitu kunnan strategiassa. Kehittämistarpeita löytyy esimerkiksi korjauskohteiden priorisoinnista ja viestinnästä.

Kolmasosalta kunnista puuttuu ohjeistus

Osana selvitystä kartoitettiin kuntien sisäilmatilanteen hallinnan prosesseja ja toimintamalleja. Kyselyn perusteella noin 70 prosenttia kunnista on laatinut kirjallisen ohjeen, jossa on kuvattu sisäilmaongelmien käsittelyprosessi sekä määritelty toimijoiden roolit ja vastuut.

Kolme neljäsosaa kyselyyn vastanneista kunnista oli nostanut sisäilma-asiat kunnan strategiaan. Näillä kunnilla sisäilmaongelmien käsittelyprosessit olivat myös toimivampia ja sisäilmatilanteiden hallinta parempaa.

Lisäohjeistusta ja selkeämpiä toimintamalleja kunnat kaipasivat muun muassa terveydellisen merkityksen arviointiin, vaativimpien sisäilmakohteiden priorisointiin, viestintään sekä sähköisen tiedonkulun tehostamiseen.

Suomessa ja Ruotsissa samat syyt

Sekä Suomessa että Ruotsissa kiinteistökannan ikärakenne ja riittämättömät investoinnit arvioitiin tärkeimmiksi taustasyiksi sisäilmaongelmille.

Maiden väliltä löytyi myös eroja. Ruotsissa on esimerkiksi harvemmin käytössä toimintamalli sisäilmaongelmien terveydellisen merkityksen arviointiin kuin Suomessa. Myös käyttäjäkyselyitä tehdään vähemmän kuin Suomessa. Maavertailussa on kuitenkin otettava huomioon se, että ruotsalaisten vastausprosentti oli pienempi kuin suomalaisten kuntien.

Hyvää palautetta julkiselle sektorille

Selvityksessä verrattiin myös valtion ja kuntien sekä yksityisen sektorin toimintatapoja kiinteistöjen kunnon ja sisäilmaongelmien selvittämisessä.

Kuntien, valtion ja yliopistokiinteistöjen toimintatavat olivat melko vakiintuneita ja yhteistyöhön kannustavia, kun taas yksityisellä sektorilla eri toimijien muodostamien sisäilmaryhmien toiminta voi olla vielä vakiintumatonta.

Kehittämisen tarvetta on kuitenkin edelleen yhteistyötavoissa, viestinnässä ja terveydellisen merkityksen arviointimenetelmissä.

Lisäksi kunnat kertoivat, että ratkaisuprosessit ovat yleensä sujuvampia kunnan omistamissa tiloissa kuin vuokratuissa tiloissa.

Työpaikoilla oireillaan enemmän kuin kotona

Tutkimusten mukaan oireilu työpaikalla on kolme kertaa yleisempää kuin kotona. Valtaosalla oireet ovat vaikeusasteeltaan joko lieviä tai kohtalaisia.

Kunta-alan työpaikoilla työympäristöön liittyviä oireita koettiin vuosina 2015–2017 yleisemmin kuin valtion ja yksityisen alan työpaikoilla. Eniten oireita koettiin hoito- ja opetusalalla kunnissa.

SisäNyt-hanke toteutettiin osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaa. Tuloksia hyödynnetään Terveet tilat 2028 -ohjelman toimeenpanossa.