Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n ja Helsingin yliopiston uudessa tutkimuksessa havaittiin aiemminkin tunnettu yhteys pelkojen ja käsitysten välillä.
”Se, että jonkin tekijän haitallisuuteen liittyvät pelot ja käsitykset voivat aiheuttaa oireita, on ollut tiedossa jo pitkään. Nyt asiaa on tutkittu sisäilmaongelmiin liittyen”, professori Marko Elovainio kertoo.
Rakennusten käyttäjille suunnattuja sisäilmakyselyitä tehdään Suomessa laajasti, kun on tarve arvioida sisäilmaongelmien vakavuutta. Nyt julkistetutu tutkimustulokset vahvistavat käsitystä, että sisäilmakyselyissä raportoitua oireilua ei voi käyttää suoraan rakennuksen sisäilman epäpuhtauksien mittarina.
”Tutkimuksen havainnoista huolimatta laadukas sisäilmakysely on hyvä työkalu ongelmatilanteiden ratkaisussa. Kyselyillä tuotetaan arvokasta lisätietoa käyttäjien kokemuksista, mutta korjauspäätösten pitää ensisijaisesti perustua tietoon rakennusten kunnosta”, sanoo professori Juha Pekkanen.
Oireiden selvittely kuuluu lääkärille
Oireiluun voi vaikuttaa ympäristön lisäksi monet yksilölliset ja yhteisölliset tekijät. Sisäilmakyselyt kartoittavat oireiden raportointia ryhmätasolla. Yksilön terveydentilan selvittäminen on sen sijaan lääkärin tehtävä.
’’Lapsen hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että erityisesti vaikeiden ja pitkäkestoisten oireiden taustalla olevia syitä selvitetään lääkärin vastaanotolla ja niihin etsitään apua. Oireilua aiheuttavat monet tekijät, mutta taustalla voi myös olla joku sairaus, joka tarvitsee hoitoa”, kertoo ylilääkäri Jussi Lampi.
Tutkimuksen aineistona käytettiin kymmenessä koulussa tehtyjä sisäilmakyselyjä, joihin vastasi 1 868 alakoulun oppilaan vanhempaa. Tutkimus on juuri julkaistu arvostetussa The Indoor Air -tiedejulkaisussa.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Tutkimus: Tietoisuus ja huoli sisäilmaongelmista lisää oireiden raportointia koulujen sisäilmakyselyissä”