Kokeile kuukausi maksutta

Helsinkiin rakennetaan vanhanajan kerrostalo, jossa seinät ovat tiiltä ja ilmanvaihto painovoimainen

Arkkitehdit sanovat haluavansa rakentaa mahdollisimman luonnonmukaisen ja terveellisen talon mahdollisimman kestävistä materiaaleista.
Mitä jos rakennettaisiin uusi asuinkerrostalo vähän samalla tavalla kuin taloja rakennettiin Helsingissä sata vuotta sitten?

Vaikka Avarruksen suunnitteleman talon rakenteet ovat lainaa sadan vuoden takaisista töölöläistaloista, on arkkitehtuuri modernia.

Avarrus Arkkitehdit -toimiston arkkitehdeillä oli ajatus, jota he olivat jo pitkään kehitelleet tykönänsä.

Helsingin kaupunki puolestaan haki Kehittyvä kerrostalo -ohjelmaansa hankkeita, joiden tavoitteena on lisätä kerrostaloasumisen laatua. Avarruksen arkkitehdit Niilo Ikonen ja Pauli Siponen lähtivät esittelemään kaupungille ehdotustaan.

Mitä jos talon rakenteet eivät olisikaan betonielementeistä tehtyjä vaan tiilestä muurattuja? Ilmanvaihtokaan ei tapahtuisi koneellisesti vaan painovoimaisesti niin kuin ennen vanhaan.

Mitä jos rakennettaisiin uusi kerrostalo, jossa olisi ylipäänsä mahdollisimman vähän tekniikkaa?

Sitten Helsingin kaupunki otti arkkitehtien ehdotuksen mukaan Kehittyvä kerrostalo -ohjelmaansa.

Suomessa asuntojen ilmanvaihto muuttui koneelliseksi 1970-luvulla. Pauli Siponen huomauttaa, että aina siihen asti rakennusten painovoimainen ilmanvaihto itse asiassa kehittyi koko ajan. Koneellisesta ilmanvaihdosta tuli kuitenkin standardi.

Se tarkoittaa sitä, että Oulunkylään Käskynhaltijantien ja Mestarintien kulmaan aletaan rakentaa Avarrus Arkkitehtien suunnittelemaa painovoimaisella ilmanvaihdolla varustettua kerrostaloa massiivitiilestä. Rakentamisen on tarkoitus käynnistyä keväällä 2021.

Talo on osin kuusikerroksinen ja osin kolmikerroksinen. Siihen tulee 29 huoneistoa ja asuinpinta-alaa kaiken kaikkiaan noin 2 000 kerrosneliötä.
Esikuvia löytyy muun muassa Töölöstä, jonne nousi punatiilisiä asuinkerrostaloja 1920- ja 30-luvuilla.

Luonnonmukainen ja terveellinen

Ikonen ja Siponen sanovat haluavansa rakentaa mahdollisimman luonnonmukaisen ja terveellisen talon mahdollisimman kestävistä materiaaleista.
”Painovoimainen ilmanvaihto pitää suunnitella hyvin. Muuten voi käydä niin, että sisälle ei tule tarpeeksi ilmaa tai se tulee vääristä paikoista”, Ikonen sanoo.

Toimisto oli toteuttanut painovoimaisen ilmanvaihdon kahdessa kohteessa aikaisemmin.

Vuonna 2017 Vanhaankaupunkiin valmistui asunto-osakeyhtiö Helsingin Konstaapeli Spaak, jossa on painovoimainen ilmanvaihto. Rivitaloyhtiö rakennettiin massiivipuusta.

Lisäksi Avarrus on toisaalla palauttanut painovoimaisen ilmanvaihdon vanhaan taloon, jossa se oli korvattu koneellisella ilmanvaihdolla.

Arkkitehtien mukaan palautuksia tehdään nykyään jonkin verran, mutta siitä on paljon vähemmän kokemusta, että painovoimainen ilmanvaihto rakennetaan uuteen taloon.

Ennen 1960-luvulla alkanutta elementtirakentamista talojen rakentaminen oli arkkitehtien mukaan varsin yksinkertaista. Käytettiin puuta tai tiiltä. Varmistettiin, että sisälle tuleva kosteus poistuu luonnonmukaisesti ulos yksiaineisten rakenteiden läpi. Sen jälkeen monikerros- ja elementtirakentaminen yleistyivät. Nyt tiedetään, että monet sen aikakauden taloista kärsivät suurista sisäilmaongelmista.

Arkkitehtien mukaan 2000-luvun betonielementtitalot ovat selvästi edeltäjiään parempia. He sanovat kuitenkin, ettei uusienkaan rakenteiden kestävyydestä ole varmaa tietoa.

Koneellinen ilmanvaihto ei ole ongelmaton

Viime vuosina taloihin on tuotu paljon uutta talotekniikkaa parantamaan asumisviihtyvyyttä. Arkkitehdit huomauttavat kuitenkin, että esimerkiksi koneellista ilmanvaihtoa ei pysty yleensä itse säätämään, vaikka se olisikin huoneistokohtaista. Usein koneellinen ilmanvaihto sijaitsee talon katolla ja tulee keskitetysti.

Laitteet aiheuttavat hurinaa eikä ilmanvaihto välttämättä ole tasapainossa.

”Ja kuluttaahan talotekniikka energiaakin”, arkkitehdit huomauttavat.

Miksi vanhoilla menetelmillä ei sitten rakenneta enempää? Arkkitehtien mukaan se johtuu siitä, että rakennusteollisuus pyrkii tehokkuuteen eikä mielellään poikkea totutusta. Lisäksi betoniteollisuuden asema on Suomessa vahva.

Arkkitehdit toivoisivat enemmän vaihtelua siihen, miten rakennushankkeita toteutetaan.

Ikosen ja Siposen mukaan massiivitiilestä rakentaminen saattaa olla kalliimpaa kuin elementtirakentaminen. Rakentamisen tarkempi hinta selviää jatkosuunnittelussa.

”Joka tapauksessa kysymys on ennen kaikkea asenteesta ja uudelleen ajattelusta”, he sanovat.

Siponen huomauttaa, että Töölön vanhat talot ovat kestäneet aikaa hyvin eikä niissä ole samanlaisia sisäilmaongelmia kuin myöhempinä vuosikymmeninä rakennetuissa taloissa.

Arkkitehdit korostavat, että vaikka massiivitiliirakentamisen esikuvat ovat pääasiassa historiassa, he eivät halua ”retroilla”. Tavoitteena on rakentaa talo, joka kestää aikaa niin teknisesti kuin tunnelmaltaankin.

”Meidän ajatuksena on tehdä tästä talo, joka kestää satoja vuosia”, arkkitehdit sanovat.

Tätä artikkelia on kommentoitu 38 kertaa

38 vastausta artikkeliin “Helsinkiin rakennetaan vanhanajan kerrostalo, jossa seinät ovat tiiltä ja ilmanvaihto painovoimainen”

  1. Meillä kuitenkin on näitä kivilinnoja vielä murheenkryyneinä joka pitäjässä, eikö olisi ollut edullisempaa tutkia näitä, vai pelkäävätkö Alvarit nivelreumaa.

  2. Onko tämä se päivä, kun suutarit päättivät olla pysymättä lesteissään — alkavatko LVI-insinöörit seuraavaksi kommentoida rakennusten arkkitehtuuria?

  3. ”Siponen huomauttaa, että Töölön vanhat talot ovat kestäneet aikaa hyvin eikä niissä ole samanlaisia sisäilmaongelmia kuin myöhempinä vuosikymmeninä rakennetuissa taloissa”. Useimmat rakennukset kestävät aikaa vähintään kohtuullisesti, kun ylläpitoon ja oikea-aikaiseen korjaamiseen panostetaan. Eivät Töölön talotkaan enää paikoillaan seisoisi, jos ei olisi lukuisia korjausinvestointeja takana.

    Mitä tulee sisäilmaan, eivät ongelmattomia ole nekään. Massiiviset tiiliseinärakenteet eivät aina olekaan massiivisia. Rakenteista voi löytyä mm. korkkieristekaistoja, jotka tiilen läpi imeytyneen kosteuden vuoksi mikrobivaurioituneita ja ilmavuotoja voi tapahtua sisäänpäin. Välipohjarakenteissa tyypillisesti orgaanisia täytteitä ja puurakenteita. Jos joku kuvittelee, etteivät ne talot ole kastuneet ensimmäisen kerran jo rakennusaikana, niin on väärässä. Ei niitä hupun alla rakennettu. Lisäksi lukuisat käytönaikaiset kosteusvauriot. Siihen on syynsä, että yhä useammin kantakaupungin kivitaloissa tehdään mittavia saneerauksia, joissa välipohjat tyhjennetään alkuperäisistä (mikrobivaurioituneista) täytteistä. Kellareissa ja joissain muissa tiloissa voi olla kreosootilla vedeneristettyjä rakenteita, joista aiheutuu päästöjä sisäilmaan vielä sadankin vuoden jälkeen. Kellarit silti usein kosteita, kun toimivia salaojia ei ole ja niiden tekeminen on kantakaupungissa vaikeaa. Tavarat homehtuvat kellarikomeroissa.

    Töölön tai ylipäätään kantakaupungin ”jykevien kivitalojen” ongelmista ei vain niin haluta puhua, kun on maksettu asunnosta 8000-10000 euroa/m2.

    1. Kyllä arkkitehti tietää, sisältyyhän heidän koulutukseensakin yksi kurssi rakennusfysiikan alkeita!

      1. Ei sisälly enää nykyopetuksessa. Tampereen yliopistolla rakennusfysiikka ei enää mahtunut arkkitehtien opetussuunnitelmaan, kun on muuta, tärkeämpää opeteltavaa. Aallon opetuksesta ei kannata tässä yhteydessä edes puhua, koska siellä se on ajettu alas. Toivoa paremmasta on kuitenkin luvassa.

  4. Mielenkiintoinen tutkielma.

    IV:n kanssa pitäisi ehkä miettiä, olisiko kesäajalle oltava olemassa kuitenkin tehostusmahdollisuus, ettei käänny virtauksen suunta. Märkätilathan voi varustaa kosteustunnistuksella ja flektillä – pyykkikin pitäisi saada myös kesällä kuivaksi ettei vaatekuitu homehdu sinne pesuhuoneeseen. Enemmän matalan rakennuksen ongelma, mutta… Toinen ongelmakohta on tuo raitisilma, mistä sitä Töölössä edes saa? En tunne tontin paikkaa, mutta voisin kuvitella että aikakin yhdellä sivulla rakennusta menee vilkkaasti liikennöity katu. Miten painovoimaisen IV:n tuloilma saadaan suodatettua edes välttävästi?

    Tutkielmana mielenkiintoinen ja voi ehdottomasti olla myös toimiva. Varsinkin kun nuo ihannoitujen vanhojen talojen alalaattapalkisto välipohjat orgaanisine muhjuineen jää varmasti välistä tällä vuosituhannella. Tekniikan pitää palvella ihmistä (rakennusta), ei ihmisen tekniikkaa. Mitä passiivisempi tekniikka, sitä parempi. Varmasti tähänkin hankkeeseen haetaan jo joku muu lämmitys, kuin suora kaukolämpö harakoille…?

  5. Olisi kiinnostavaa tietää, mikä taho tässä hankkeessa on tilaajana.

  6. Märkätiloihin pieni tehostus ja ajatus on täydellinen. Kahden-kahden ja puolenkiven taloja aikanaan remppanneena voin sanoa että tiili se on paras ratkaisu pohjolaan joskin meikäläisen kokemukset oli St petestä

  7. Noissa taloissa ei ollut edes suihkua, kyllähän sitä omia pöksyjäänkin haistelee ja balalaikkojen soidessa, laskiämpärin voi tyhjentää ikkunasta, tulee kesällä nokkoskeittoa.

  8. Tämä kyllä tietää rakennustyömaille konkursseja, helpompi on konsulttina haihatella unohtaen talouden realiteetit. Kuvassa näyttää olevan samanmallinen talo, mihin Jätkäsaaressa lorisi sadevedet nurkista sisään.

  9. Alan miehet itkee ja valittaa täällä kun oma leipä kapenee. Deal with

    1. Idiotismi ja kouluttamattomien yli-innokkaiden arkkitehtien kaikkitietävyys on harvoin johtanut onnistuneisiin rakenneratkaisuihin. Tässäkin tullaan ajautumaan ongelmiin. Nuo ovat myös niitä asioita jotka täällä kommentoivia ärsyttävät, ei niinkään oman leivän kapeneminen.

      1. Kustannustietoisuus näyttää olevan vahvasti myös hukassa. Ehkä tslon perustsjaosakkaat (arkkitehdit) saavat hyvän opetuksen oikeasta rakentsmisesta ja sen kustannuksista..?

  10. Kyllä se sulle omalle kohdallaskin varmaan avantopaikka sattuu sopivasti.

  11. Mikähän siinä on ettei arkkitehdit opi räystäitä piirtämään.

  12. Ne ei näytä virtaviivaisilta, Alvarkaan ei niitå mihinkään piirtänyt, on kiva olla suuri taiteilija.

  13. Viime aikoina on uutisoitu yhä enemmän asuntojen ylilämpöongelmista kesäaikaan. Viimeksi pari viikkoa sitten oli uutinen, minkä mukaan kuluttajariitalautakunta suosittaa myyjää/rakentajaa korjaamaan v. 2013 valmistuneen kerrostalon ylilämpöongelmat. Olisi hauska tietää, miten lämpötilaolosuhteet aiotaan pitää kurissa, kun tähän ”retrotaloon” kaavaillaan painovoimaista ilmanvaihtoa… Painovoimainen ilmanvaihto kun ei tunnetusti toimi silloin, kun sisä- ja ulkolämpötilojen ero on pieni ja ilmanvaihtoa eniten kaivattaisiin, eli kesäkuumalla. Vai olisiko tähän ”vanha mallin mukaan” tehtävään taloon tulossa sittenkin jonkinlainen hybridijärjestelmä, missä painovoimaista ilmanvaihtoa avustetaan tarvittaessa koneellisesti. Mahdollisesti lisäksi lattiaviilennys tms.

  14. ILPillä saa kyllä kivilinnastakin homeluukun.

  15. Hyvä, että välillä rakennetaan normaalista elementtilaatikoista poikkeavia rakennuksia.

  16. Paljonkohan näkyy asuntojen neliöhinnassa ja hoitovastikkeissa, kun ei ole ”kallista” talotekniikkaa rakennettavana ja huollettavana?

  17. Kaikiki tehdään success fee tavoitehintaan, ei se poikkea mitenkään käsityön hinnasta, neliöhinta on varmaan tuplat elementtirakentamisesta.

  18. Tuohon kommenttiin : ”neliöhinta on varmaan tuplat elementtirakentamisesta” Ei kyllä ole. Ouluun jo rakennetaan vastaavaa kohdetta, valmistuu 10/2020. Neliöhinta on vuokratontilla 3152 €/asm2.

    1. Eihän tuolla summalla saa Helsingistä vasta kuin tonttiliittymät, rakentamisen aikaiset katualuevuokrat ja rakennusoikeusmaksut katettua. Rakennusoikeuden hinta tuossa kohdin, mikäli linjassa tonttipolitiikan kanssa, olisi 2/3 Oulun rakennuskustannuksista.

      1. Tuo nyt ei pidä alkuunkaan paikkaansa. ARA:n tilastojen mukaan Pääkaupunkiseudulla rakentamisen hinta on n. 4200 €/asm2, kun vastaava lukema muualla maassa on luokkaa 3000 €/asm2. Eli se normaali hinta Oulussa elementtirakentamisella on se 3000 €/asm2. Täystiilitalona painovoimaisella ilmanvaihdolla 3152 €/asm2 eli ei siis tuplaannu. Se oli se pointti.

        1. Etkö sinä ressukka ymmärrä, että kysymys oli rakennuksen rungon paikallarakentamisen kustannusten vertailusta elementtirakentamiseen.

          1. Juuri siitä oli ja on kysymys ja ero on olematon jos sitä nyt yleensäkään on. Paikalla rakennettu saattaa usein olla halvempi.

          2. Mitenkähän tuo on loppupeleissä.

            ”ero on olematon jos sitä nyt yleensäkään on”

          3. Voi herranjestas, mikä pölvästi, miksi ne kustannustiedoissa ovat aivan eri sfääreissä, ITSETEHTY on halvempi kuin teetetty, nuo juttusi ovat aivan päättömän hulluja.

          4. Ihmettelen kommenttia: ”Voi herranjestas, mikä pölvästi, miksi ne kustannustiedoissa ovat aivan eri sfääreissä, ITSETEHTY on halvempi kuin teetetty, nuo juttusi ovat aivan päättömän hulluja.”
            Mikä sinua niin hirveästi suututtaa? Joka on oikeasti rakentamisen kanssa tekemisissä tietää, että elementtirakentaminen on varsinkin korkeasuhdanteessa kallista. Paikalla rakentaminen taas on aina hidasta. Se nyt vain on totta. Oulussa on päästy paikalla rakennetun (muuratun) tiilirunkoisen kerrostalon kanssa tuollaisiin kustannuksiin. Rakennusaika on hieman elementtirakentamista pitempi pelkästään jo kuivumisen vuoksikin.

  19. Tuon kuvan perusteella on hieman epätarkkaa arvioida, hinta pompsahtaa tietyin rajoin rungosta riippuen betonila aina 50 %, lapsikin ymmärtää, että kun ei tunneta pintamateriaalia, mitään arviota ei voi esittää. Luonnonliven ja halvimman elementin kokokustannusero voi olla kolminkertainen.

    Vanhat kerrostalot painoivat n. 500 kg/m2 ja uudet alle 300 kg/m2, puiset vielä vähemmän, kokonainen tilaelementti painaa vain murto-osan elementtikuormasta.

  20. Lisäksi hinta riippuu paljon myös talon sijainnista, sillä Helsingissä hinnat ovat usein merkittävästi muuta Suomea kalliimpia.

  21. Rakennustarkastuksesta se on ollut kiinni, ettei noita ole rakennettu. Tottakai joka suhari haluaisi jättää ilmanvaihdon pois.

  22. Ainakaan lämmityskuluista kommentoijilla ei näytä olevan mitään hajua, jos vertaillaan vanhoja rakennuksia 1990-2019 valmistuneisiin kerrostaloihin, uudemmissa lämmityksen asuinkustannuksett/m2 olivat vain puolet vanhojen vastaavista, tämä on tutkittua tietoa, eikä mitään aivopaskapierua. Tässä haihatellut uudet rakenteet eivät ainakaan massiivitiiltä voi olla.

    1. Joka tapauksessa nämä Oulun kerrostalot ovat massiivitiiltä.

      1. Massiivitiili ja tiiliharkko (wienerberger) lienevät eri asia.

        1. Näin on ja Oulun asuintalo on nimenomaan massiivitiiltä, ei tiiliharkkoa. Tosin Ouluun on rakennettu myös koulu tiiliharkosta.

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat