Tuusulan asuntomessuille valmistuu liimattomia puuelementtitaloja – ”Uretaanipurkeilla ei ole työmaalle mitään asiaa”

Tuusulan ensi vuoden asuntomessuille tuleva Trä Kronorin townhouse- eli kaupunkipientalokohde on jo osin harjakorkeudessa.

Arkkitehti Pekka Saatsin mukaan kohteessa on haluttu tukea perinteiseen, koeteltuun rakennustapaan. Kaiken on tarkoitus olla yksinkertaista, vikasietoista ja ajatonta. Kuva: Liisa Takala

Kohde muodostuu MHM- eli massiivipuuelementeistä tehdyistä 12 erillistalosta, jotka on sijoiteltu tiiviiseen riviin.

Kohteen arkkitehtuuri on suunniteltu kestämään aikaa ja täysin painovoimaisen ilmanvaihdon ehdoilla.

Tuusulan MHM-kaupunkipientalot

  • Kohteeseen valmistuu 12 kaupunkipientaloa. Kaksitasoisten huoneistojen pinta-alat ovat 87,5–135 neliömetriä. Niistä 8 on varattu.
  • Energialuokka on B. Kohteeseen tulevat maalämpö ja aurinkopaneelit.
  • Arkkitehtuurista vastaa Trä Groupiin kuuluva Saatsi Arkkitehdit, ja kohteen rakentaa Trä Groupiin kuuluva Trähus.

Massiivipuuelementit eivät sisällä liimaa

Massiv-Holz-Mauer-elementti (MHM) on Saksassa patentoitu rakennustuote.

Elementit liitetään toisiinsa liiman sijaan uritetuilla, ruostumattomilla alumiininauloilla.

Elementteihin tuleviin lankkuihin jyrsitään pienet urat, joiden on tarkoitus parantaa eristävyyttä. Tämän jälkeen itse elementit kootaan 11,5–34 senttimetrin paksuisiksi. Valmiisiin kappaleisiin tehdään ovi- ja ikkuna-aukot.

Elementeissä käytetään havupuuta. Niihin voidaan käyttää myös nuorta tai puun työstöstä yli jäävää puuta.

Tuusulan työmaan vastaava mestari Tero Saari on viidennen polven hirsitalorakentaja. Tuleva messukohde on hänelle ensikosketus MHM-rakentamiseen ja siksi vaatinut uuden oppimista.

”MHM ei hirrestä poiketen elä lainkaan”, Saari sanoo.

”Toisaalta on täytynyt muistaa, ettei uretaanipurkeilla ole työmaalle mitään asiaa. Joku kun sellaisen kerran toi, niin sille tuli äkkilähtö.”

MHM-elementit tulevat työmaalle Viron Tartossa sijaitsevasta tehtaasta.
Kuva: Liisa Takala

Yläkerran yllä on vielä paljon hormia

Talojen piippujen yläpää on 13 metrin korkeudessa ja poistoilmaventtiilin sekä piipunpään välinen korkeusero miltei viisi metriä.

Ilmanvaihto on täysin painovoimainen, myös pesutiloissa yläkerrassa. Ilmanvaihdon on suunnitellut LVI Kalske oy:n Jari Ketola.

”Kohteessa yläkerta ei ole oikeasti ylin kerros, vaan sen yläpuolella on vielä paljon hormia kylmän vintin takia.”

Ketolan mukaan tästä johtuen on ollut helppo saavuttaa kaikki rakennusmääräysten vaatimukset.

Kuva: Liisa Takala

Peltikate on tehty ilman aluskatetta

Kohteen vesikatossa on konesaumatun peltikatteen alla 25 millimetrin umpinainen aluslaudoitus, kattoristikot sekä tuulettuva ullakkotila. Kermiä ei ole käytetty.

”Sitä ei ole pidetty tarpeellisena, koska meillä on umpinainen laudoitus, jolloin pellin alapintaan ei kondensoidu kosteutta, vaan mahdollinen kosteus sitoutuu aluslaudoitukseen”, kohteen pääsuunnittelija, arkkitehti Pekka Saatsi sanoo.

”Tuulettuvan ullakkotilan ansiosta mahdollinen kosteus pääsee tuulettumaan pois.”

Saatsin mukaan kattorakenteessa on haluttu tukeutua perinteiseen ja koeteltuun rakennustapaan, eikä kyseessä hänestä ole riski.

”Saumattuja peltikatteita ilman aluskatetta on toteutettu yleisesti satavuotiaissa Helsingin kivitaloissa, joissa se on toiminut hyvin.”

”Keskustan taloissa on usein myöhemmin rakennettu ullakkoasuntoja vinteille, ja tästä olen huolissani. Pelkään, että kosteusvauriot tulevat näissä lisääntymään.”

Tuusulassa jo kattoristikkorakenne estää Saatsin mukaan tilan lämpimäksi muuttamisen.

”Kattoläpivientien keskittäminen yhteen isoon ’piippuun’ ja sen sijoittaminen harjalle lappeen sijaan on myös keino varmistaa mahdollisimman pitkäikäinen, vuotamaton kate”, hän sanoo.

Rakennusmateriaaleina käytetään muun muassa savea ja lampaanvillaa. Kuva: Liisa Takala

Tavoitteena terveellinen ja kestävä talo

Trä Kronorin periaatteisiin kuuluvat tuulettuva alapohja, hengittävät rakenteet, kivijalka, painovoimainen ilmanvaihto, vikasietoisuus ja mahdollisimman yksinkertainen rakennustapa.

Yritys haluaa Saatsin ja emoyhtiö Trä Groupin toimitusjohtaja Thomas Noreilan mukaan tuoda terveellisen asumisen mahdollisimman monen ulottuville.

Halvoista asunnoista ei silti ole kyse. Kirjoittamisen aikaan Tuusulan kohteen 128,5-neliöistä huoneistoa myydään 578000 eurolla.

”Materiaalit ovat korkealaatuisia ja siitä näkökulmasta olemme tehneet niin kustannustehokkaasti kuin mahdollista”, Saatsi sanoo.

Koko hankkeen arvo on 5,5 miljoonaa euroa, josta reilu miljoona kerättiin viime vuonna joukkorahoituksena, viikossa.

Rahalle luvattiin 10 prosentin vuosituotto, joka tulee asuntojen myynnistä.

”Testasimme, uskotaanko tällaiseen rakentamiseen”, Noreila kertoo. Hän ja Saatsi ovat sijoittaneet kohteeseen myös itse.

Kivijalkojen graniittia lohkomaan tarvitaan kuulemma työmaan rauhallisin mies. Kuvassa työtä tekee Sterkmanin Toivo Hopponen.

Tätä artikkelia on kommentoitu 7 kertaa

7 vastausta artikkeliin “Tuusulan asuntomessuille valmistuu liimattomia puuelementtitaloja – ”Uretaanipurkeilla ei ole työmaalle mitään asiaa””

  1. Varmasti tuoltakin löytyy liimattuja tuotteita. Hyvä esimerkki vakkkapa tyypillinen nr-rakenne pitää sisällään liimaa. Miksi siis markkinoidaan taas vääriä mielikuvia?

  2. Vähän yksiniitinen näkemys tuo:

    ”Uretaanipurkeilla ei ole työmaalle mitään asiaa”

  3. ”MHM-elementit tulevat työmaalle Viron Tartosta” – Kun katsoo tuota vaipan rakennetta, nippu liimattuja lautoja, niin herää kysymys liimauksen kestosta ja kosteuden mahdollisesta muutosvaikutuksesta vaipan rakenteeseen esimerkiksi 10 vuoden periodilla. Toinen mikä herättää kiinnostuksen on lause: ”Massiv-Holz-Mauer-elementti (MHM) on Saksassa patentoitu rakennustuote.” Todellakin patentoitu Saksassa, mutta muuta yhtäläisyyttä Saksaan ei sitten olekkaan. Oletan että materiaalit ovat Baltiasta ja elementti on työstetty / liimattu Virossa. Urallani olen törmännyt käyttökelpoisiin tuotteisiin jotka ovat valmistettu Virossa, mutta vastaan on tullut myös juuri kuvatunlaisia tuotteita joiden elinkaari on osoittaunut perin lyhyeksi. Onko tässäkin yhtälössä kysymys suomalaisista gryndereistä, jotka ovat edullisesti ostaneet virolaistehtaan tuotteita, uskoen kaiken olevan kunnossa. Noh, aika näyttää miten rakennusten vaippa käyttäytyy paikallisissa ilmasto-olosuhteissa. Toivottavasti tuuli kuivattaa yläpohjan, sillä kylmä vintti ei välttämättä kuivata aluslaudoitusta siinä määrin etteikö homehtumista voisi tapahtua. Helsingin vanhoissa kerrostaloissa lämpövuodot hoitivat osana rakenteiden ja yläpohjankin kuivatusta, mutta nykyään lämpövuotoja ei saisi esiintyä. Ja hei, tämä teksti on vain oma henkilökohtainen näkemykseni.

    1. Sen enempää kantaa ottamatta huomautus MHM-rakenteeseen, levyssä ei käytetä liimaa vaan laudat on toisissaan kiinni alumiininauloilla.
      CLT-levyssä käytetään liimaa, MHM-levyssä ei.

  4. Puurakenteet asennetaan kuitenkin säältä suojaamatta ja annetaan märkien puurakenteiden sitten homehtua rauhassa.

    1. Ei liene mikään ongelma massiivipuuelementeillä varsinkin MHM- elementtien tuuletusraoilla. Eriasia, jos märkänä suljet molemmat pinnat vesihöyryn liikettä hidastavilla pinnoilla…

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi