Rakennusliike kaatui konkurssiin, ja nyt Ronja Rosman joutuu itse rakennuttamaan kotinsa valmiiksi

Uusi koti on monen unelma. Ronja Rosmanilla sen romutti rakennusliikkeen konkurssi. Tanja Eronen taas on riidellyt rakennuttajan kanssa yli kolme vuotta, eikä koti ole vieläkään valmis.

Kuva: Vesa-Matti Väärä / HS
Ronja Rosman osti puolisoineen uudiskohteen Naantalista. Rakennusliike meni kuitenkin kesken rakentamisen konkurssiin. Kuva: Vesa-Matti Väärä / HS

Rinteeltä avautuu kaunis metsäinen näkymä. Tälle tontille, muutaman kilometrin päähän Naantalin keskustasta piti valmistua yhteensä 14 rivitaloasuntoa elokuussa vuonna 2018.

Helmikuussa 2019 rakennusliike Temaka meni konkurssiin. Joulukuussa 2019 asunnot ovat edelleen kesken.

Työmaalla kuitenkin tapahtuu. Asunnon ostajat palkkasivat oman rakentajan rakentamaan asunnot loppuun.

Nyt työmaalla kuuluu tekemisen ääniä. Työmiehet kulkevat haalareissaan. Porataan ja hakataan. Sahanpuru haisee.

Ronja Rosman tervehtii työmiehiä ja katselee ympärilleen.

”Nythän tämä alkaa näyttää jo talolta. On rappaukset ja kaikki.”

Rosman teki kesällä 2017 puolisonsa kanssa kaupat kaksikerroksisesta, 110-neliöisestä loft-henkisestä kolmiosta. Asunnon hinta oli 350 000 euroa.

Pariskunta myi vanhan kotinsa ja muutti vuokralle odottamaan. Muuttopäivä siirtyi koko ajan.

Rakentajan kanssa oli jatkuvaa säätämistä. Syksyllä 2018 selvisi, että rakentajalta oli rahat loppu.

Pahimpina aikoina tuntui hyvin synkältä.

”Tilanne oli tosi ahdistava. Kaikki kysyivät asiasta, vaikka ei tehnyt mieli puhua. Tämä on koetellut myös parisuhdetta, kun toinen on jaksanut olla enemmän toiveikas kuin toinen”, Rosman kertoo.

Vanhemmatkin ovat olleet huolissaan siitä, miten nuoret jaksavat.

”Tietyllä tavalla meidän elämä oli hetken aikaa katkolla”, Rosman sanoo.

”Vaivaton vaihtoehto”

Uudiskohde on vaivaton vaihtoehto. Ei huolta, ei murhetta. Sen kuin kannat muuttopäivänä tavarasi sisään ja asetut uuteen kotiisi.

Näinhän uudiskohteita tyypillisesti markkinoidaan.

Ei remontteja tiedossa vuosikymmeniin. Ja kun teet kaupat ajoissa, pääset vaikuttamaan sisustukseen: valitsemaan laatat kylpyhuoneeseen ja kodinkoneet keittiöön.

Näin ajatteli myös Tanja Eronen, joka etsi perheineen isompaa asuntoa Espoon Tapiolasta.

Tanja Erosen kodin urakoitsija meni konkurssiin ja nyt Eronen riitele rakentajan kanssa siitä, kuka tekee asunnon loppuun. Kuva: Juhani Niiranen / HS

Hän kertoo tarinaansa perheen uudessa rivitaloasunnossa, joka ei ole vieläkään täysin valmis, vaikka muuttopäivä oli syyskuussa 2016.

”Kun saavuimme pihalle, rakennuttaja tuli kertomaan, että rakennusvalvonta tekee parasta aikaa asunnossamme tarkastusta. Muuttoporukkamme lähti odottelemaan läheiselle huoltoasemalle.”

Kun perhe myöhemmin pääsi uuteen kotiinsa, talosta edelleen puuttui kattohuopa.

”Seiniä ei ollut maalattu. Listoja puuttui. Ovet terassille ja parvekkeelle olivat lukossa, koska niistä puuttui kaiteita.”

Keittiöstä puuttui kivitaso, ja sen tilalla oli vanerilevy.

”Vessoissa ei ollut bideesuihkuja, pyyhekoukkuja tai vessapaperitelineitä. Vaatekaapista ja keittiönkaapeista puuttui merkittävä osa hyllyistä, vaatetangoista ja vetokoreista.”

Perhe muutti sisään, ja lisää ongelmia paljastui.

”Ilmastointilaitteen poistovesiletkua ei oltu liitetty, joten vuoto kasteli kodinhoitohuoneen pyykkikaapin. Vessan altaan poistoputki oli huonosti kiinni, joten vuoto kasteli allaskaapin. Tiskikonetta ei ollut kytketty oikein, joten ensimmäinen viikko tiskattiin käsin.”

Erosen perheen ensimmäinen puutelista sisälsi parisataa kohtaa. Rakennuttaja lupasi korjata virheet ja puutteet.

Joulukuussa 2017 rivitaloyhtiön asunnot olivat yhä kesken, kun alkuperäinen urakoitsija meni konkurssiin. Työt pysähtyivät.Vuodet ovat olleet raskaita

Riita Tapiolassa on jatkunut useita vuosia. Tapaus on hyvin monimutkainen. Asioita mutkistaa se, että varsinaisen rakentajan kanssa on ollut vaikea asioida.

Apua on jo haettu niin Aluehallintovirastosta kuin Kuluttajariitalautakunnastakin. Voi olla, että vielä joudutaan oikeuteen.

Eronen sanoo, ettei rakentaja ajanut ketään tahallaan vaikeaan tilanteeseen.

”Hän ei ole paha ihminen ja tiedän, että myös hän on väsynyt tähän. Mutta hän vaan ei ymmärrä riittävästi rakentamisesta.”

Siksi lakimiesten tuntilaskutus juoksee. Pienten lasten vanhemmat, jotka tekevät pitkää päivää omissa töissään, käyttävät paljon aikaa asioiden hoitamiseen. Tarvittaessa öisinkin.

Vuodet ovat olleet raskaita.

”Joskus ei tiedä, nauraako vai itkeäkö. Rakennusprojektin vetäminen ja rakentajan kanssa riitely vievät jaksamisen”, Eronen sanoo.

”Tämä on möykky takaraivossa.”

Rs-järjestelmän antama suoja on heikko

Uudiskohteen kaupassa kuluttajaa suojaa niin sanottu rs-järjestelmä. Erosen kokemuksen mukaan suoja on kuitenkin heikko.

Koska heidän tapauksessaan rakennusliike ei ole mennyt konkurssiin, pankki ei ole suostunut vapauttamaan vakuuksia, joilla asunnot voitaisiin rakentaa loppuun.

Erosen mielestä vakuudet pitäisi voida saada käyttöön tilanteessa, jossa on selvää näyttöä siitä, että rakentaja ei ole tehnyt asuntoja kuntoon.

Joka tapauksessa lain edellyttämät vakuudet ovat liian pienet suhteessa siihen, mitä puutteita asunnoissa on.

”Asuntojen korjaaminen on nyt kaatunut asunto-osakeyhtiölle ja voi olla, että me joudumme viemään rakennuttajan oikeuteen saadaksemme osan kustannuksista vakuuksista. Mutta eivät ne kata meidän kulujamme.”

Perheet ovat maksaneet asunnoistaan lähes 600 000 euroa.

”Kyse on merkittävästä summasta, vaikka osa kauppasummasta onkin maksamatta. Riskit ovat suuret”, Eronen sanoo.

Naantalissa ensimmäiset epäilykset heräsivät jo ostovaiheessa. Asunnon velaton hinta kuulosti edulliselta.

Ronja Rosmanin mukaan rakennusliike oli selittänyt hintaa sillä, että kyseessä on ikään kuin kohde, jolla se tulee uusille markkinoille.

Rakentaminen kuitenkin takkusi. Rosman päätti miehensä kanssa luovuttaa ja etsiä uuden asunnon. He halusivat purkaa kaupat Temakan kanssa.

Siinä vaiheessa heille kerrottiin, että rakennusliike näyttää olevan menossa nurin. Jos he purkaisivat kaupat, he menettäisivät jo maksamansa yli 100 000 euroa.

”Meille vain ilmoitettiin, että rahat on loppu. Rakentaja ei pystyisi maksamaan. Olimme ihan pulassa.”

Yrittäjän riski tuli kuluttajalle

Rosmanin tulevassa kodissa haisee työmaalta. Keittiön seinään on merkitty paikka astianpesukoneelle. Lattiassa on viivat saarekkeelle.

Avokeittiöön on tulossa iso ruokapöytä ikkunan eteen. Lisäksi olohuoneen puolelle tulee pari tuolia mutta ei sohvaa. Kalusteet on jo valittu.

Sen jälkeen, kun osakkaat ottivat projektin itselleen, rakentaminen alkoi edetä suunnitellusti. Asuntojen pitäisi olla ensi kesänä valmiit – lähes kaksi vuotta alkuperäisen muuttopäivän jälkeen.

”Nyt näyttää hyvältä ja työmaalla on kuhinaa, mutta olen edelleen henkisesti varautunut siihen, että tulee joku hirmumyrsky”, Rosman sanoo.

Viereisellä tontilla, rinnettä alaspäin, tilanne on selvästi huonompi. Raudoitukset pistävät esiin pohjakerroksen rakenteista. Tuuli puhaltaa ovi- ja ikkuna-aukoista. Mitään ei ole peitetty.

Säiden armoille jätetty työmaa on surullinen näky. Rosman ei tiedä, mitä sille tapahtuu. Tai milloin tapahtuu. Hänellä on ollut riittävästi murehdittavaa omassa projektissa.

”Pitkään oli niin avuton olo. Kaikki oli poissa omista käsistä. Nyt meillä on ihana vastaava mestari, joka on tavoitettavissa ja vastaa kysymyksiin.”

Rosmanin mukaan paras tapa kiduttaa ihmistä on se, ettei kerrota mitään ja että ihminen ei voi vaikuttaa mihinkään.

”Tämä on ollut niin hirveää paskaa, että olemme jo naapureiden kanssa sopineet, miten me sitten kilistellään, kun tämä kaikki on ohi.”

Myös Rosman on sitä mieltä, ettei nykyinen rs-järjestelmä anna kuluttajalle riittävää suojaa rakennusliikkeen konkurssin varalle.

Kun rakennus­liike menee nurin, kenelläkään ei tunnu olevan velvoitteita, ei pesällä, ei kiinteistön­välittäjällä, ei pankilla. Vaikka asunnon ostajilla oli rakennus­työn tarkkailija, sekään ei auttanut.

”Toki ymmärrän, että asunnon vaihtoon liittyy aina taloudellista riskiä, mutta nyt yrittäjän riski tuli meille.”

Vakuus­järjestelmä on Rosmanin mukaan turha tässä kohtaa, koska rahat eivät alunperinkään olisi riittäneet mihinkään. Ja kun aikaa on kulunut, kaikki kustannukset ovat nousseet.

Tätä artikkelia on kommentoitu 14 kertaa

14 vastausta artikkeliin “Rakennusliike kaatui konkurssiin, ja nyt Ronja Rosman joutuu itse rakennuttamaan kotinsa valmiiksi”

  1. silti on parempi lopputulos kun ostaa 70 luvun alun , krs huoneisto , tai uusi nykyasunto , näillä nykyhinnoilla ja yhtiölainoilla , olet piiloomistaja kaikilla vastuilla , mutta vuokralaisen realiteeteilla..
    vuosikymmenen loput ovat aina aina hulluinta aikaa kaikessa mihin liittyy raha tai velkavastuu.

    ja myös jatkossa 70 luvun talo on 57 vuotias vuonna 2028. yllätys ei tule silmät auki.

  2. RS järjestelmä on osaltaan vitsi. Laiskuus sen päivittämisestä vastaamaan tarkoitustaan löytyy kyllä tahoista joiden sitä pitäisi edistää. Näiden tahojen intressit eivät tue ajatusta.

  3. Venäjän systeemi on käytännössä parempi, kun toteuttajan taso on alinta kastia, rakennetaan kerrostalosta vain runko, kukin saa itse määritellä kohdetasonsa viimeistelyssä, eikä makseta turhasta. Eräs vaihtoehto on opetetut apinat työmaalla, ne ei venkuloi.

    1. Jos ostaa, niin ostaa tunnetuilta isoilta rakennusfirmoilta, niin ne tekee aina jotenkin kohteen loppuun. Niillä on enemmän maine pelissä.

      Vesa Luoma

        1. Venkuloi, toisinaan venkuloi myös ostajat.
          Yhtäkaikki, isommat vanhemmat yhtiöt ovat luotettavampia kuin pienet nousukkaat. Se on selvä asia.
          Kun asunnot ovat kalliita, on vaatimustasokin kova. Tämän ymmärtävät vanhemmat liikkeet jo tosi hyvin.

          1. Täsmennetään, isompien yhtiöiden asunnot pvat kalliita, sen takia nämä pommitkin kauppansa tekevät.

          2. Kyllä se rakentaminen maksaa oli pääurakoitsija iso tai pieni. Tässä tapauksessa amatööri-rakennuttaja on ajatellut vuolla kultaa, eikä ole ymmärtänyt rakentamisen kokonaiskustannuksia. Siellä on vinguteltu urakoitsijaksi sellainen joka on jo vähän ongelmissa. Nämähän tarjoavat toisinaan hämäävän edullisesti urakoita ”pakko saada keikka tai firma on nurin”-mentaliteetilla. Ei armoa rakennuttajalle, vaikka ei ole paha ihminen, niin hommat hoidetaan loppuun saakka vaikka kohde tuottaisi tappiota. Seuraavalla kerralla sitten osaa paremmin laskea, hinnoitella ja hoitaa projektin.

  4. Kirjoittelijoille näyttää tuottavan vaikeuksia ymmärtää, että alalla vallitsee samanlainen hierarkia kuin liivijengeissä.

  5. Hyvää mainosta tälle huippualalle 😁 Mikä muu ala tuottaa tämmöstä sutta ja sekundaa ja prrrkleen kalliilla miljoonilla vielä. Vähän sama kun joka toinen risteilijä uppoaisi tai valot sammuilisi avomerellä. Ryhtiä rakentajat!

    Ja kyllä telakatkin verissäpäin kilpailee hinnalla, työvoimaa on eri maista ja alihankintaketjut pitkiä. Mikä siinä on ku ne vaan osaa mutta rakentajat ei.

    1. Saksalaisten telakka osaa, venäläisestä en tiedä, mutta se onkin kykypuolueen piireistä.

    2. Kyllä sielläkin on virheitä ja ongelmia. Rakentamisessa ongelmat on esillä, koska asikkaana ja käyttäjänä ovat yksityiset ihmiset. Laivat ovat harvoin kuluttaja asiakkaille suunnattuja tuotteita. Varustamoilla ei ole tarvetta tai intressissä tuoda laivoissa olevia ongelmia julkisuuteen.
      Eihän virheiden esitteleminen ole myöskään yksittäisen ostajan, taloyhtiön tai kunnan etu, mutta se on nykyään muodikasta.

      Siinähän voisi olla yksi bisnes, jota kehittää. Myydään hyttejä kuluttajille tyyliin viikko-osake, vaikkapa niin, että laiva ajaa linjaa ja siitä voisi ostaa tietyn matkan itselleen säännöllisesti ajettavaksi… tai mistäpä minä tiedän vaikka jo olisikin.

      1. Julkisten rakennusten ongelmat ovat kaukana yksityisomistuksesta. Myöntää kurja alanne!

  6. Haloo, jos on maksamassa 600.000 € tiilellä verhotusta( ? )puukopperosta, niin on paras olla kovin hiljaa. Olen pahoillani.

Vastaa käyttäjälle Nimetön Peruuta vastaus