Haahtela ennustaa rakentamisen hintojen laskevan hieman, kun kilpailu kiristyy – pandemialla on myös pysyviä vaikutuksia

Ensi talvena ja keväänä talonrakentamisen väheneminen alentaa hintoja ja lisää kilpailua. Matalasuhdanteelle tyypillisesti alueelliset hintaerot supistuvat. Hintatason muutokset eivät kuitenkaan ole Haahtelan mukaan suuria.

Haahtelan arvio on linjassa Raklin joulukuun alussa julkaiseman katsauksen kanssa. Eroa tulee lähinnä siitä, että Rakli katsoo tilannetta pääkaupunkiseudun näkökulmasta. Siellä rakentaminen on pysynyt yhä korkealla tasolla. Jo 60 prosenttia Suomen kerrostalotuotannosta on pääkaupunkiseudulla.

”Rakentamisen kehitys on pääkaupunkiseudulla sekä kuluvana että ensi vuonna koko maan kehitystä myönteisempää. Pääkaupunkiseudulla asuinrakentamisen määrä on pysynyt korkealla eikä syksyn myönteisen asuntokysynnän ja aloituskehityksen takia vähenemistä ennakoida myöskään vuodelle 2021″, arvioi Rakli. 

”Rakennuskustannusten nousu on ollut hidasta kahden viime vuoden aikana. Elo- ja syyskuussa 2020 rakennuskustannukset laskivat edellisvuodesta ja lokakuussa nousu oli 0,5 prosenttia edellisvuodesta. Pääkaupunkiseudun tarjoushintaindeksin nousu jatkui maaliskuuhun 2020 saakka. Urakkatarjousten hintataso oli huipussaan koronakriisin alkaessa, mutta koronakriisin alettua tarjoushinnat putosivat 5–6 prosenttia. Elo-syyskuussa tarjoushinnat olivat taas kasvussa. Pääurakoiden tarjoushintojen hajonnat ovat pysyneet korkeana, mikä myös kielii hyvästä työtilanteesta rakennusliikkeissä”, Rapal arvioi Raklin katsauksessa tarjoushintoja.

Haahtela arvioi, että uudistuotanto alenee, mutta korjausrakentaminen vähän elpyy. Rakennustuotteiden ylikysyntä palautuu, saatavuus paranee, toimitusajat lyhenevät ja hinnat normalisoituvat kiihkeän rakentamisen vuosista.

”Työttömyys lisääntyy ensi talvena riippuen tosin ulkomaisen työvoiman saatavuudesta. Vaikutusta loiventaa se, että ulkomaalaisten tekemä työ ainakin osin korvaantuu kalliimmalla suomalaisella.
Talonrakentamisen volyymin supistuessa työt vähenevät ensin suunnittelussa ja maarakentamisessa. Nyt suunnittelua kuormittavat kuitenkin lukuiset kiinteistökehityshankkeet ja maarakentajia taas suuret infrahankkeet.

Kysynnän alentuessa ja muuttaessa muotoaan asuntojen myyntihinnat ja toimitilojen vuokrat pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa alenevat ja näin ero kiinteistö- ja rakennusmarkkinan välillä supistuu.

Tilastolliset ennusmerkit viittaavat rakentamisen alenevan trendin jatkumiseen. On kuitenkin hyvin mahdollista, että koronarokotteen tulo palauttaa talouselämän sykkeen nopeasti.”

Pandemiasta seuraa pysyviä vaikutuksia

Pandemian mukanaan tuomat muutokset asumiseen ja toimitiloihin vauhdittavat Haahtelan mukaan muutosta tilaympäristöihin. Työpaikkojen attraktiivisuutta ja muuntojoustoa kaivataan yhä enemmän. Toimitiloille syntyy uudenlainen sosiaaliseen kohtaamiseen perustuva ulottuvuus.

”Rakennusalan tulevaan kehitykseen vaikuttaakin talouselämän toipumista vielä enemmän paineet muuttaa tila- ja infrastruktuuria vastaamaan muuttuvia tarpeita.

Kiinteistökehitys- ja infrahankkeita on tällä hetkellä lukuisia odottamassa käynnistymistä. Massiivisen elvytyksen seurauksena sijoitettavaa rahaa on valtavasti. Jos ne osataan suunnata vastaamaan muuttuvia tarpeita, rakentaminen kasvaa vauhdilla. Trendejä tulevat olemaan muun muassa asumisen ja asuinympäristöjen muutokset, uudenlaiset työympäristöt ja niiden mahdollistama tehokkuus etätyömahdollisuuksineen, julkisten palvelujen tuottaminen vähähiilisissä rakennuksissa ja suomalaista uusiutuvaa luonnonvaraa käyttävä puurakentaminen.”

Alueelliset erot jälleen kasvavat, mutta työskentelytapojen muuttuessa  Haahtelan mukaan on mahdollista, että rakentaminen levittyy suurempaan osaan maata.

”Talous supistuu, mutta negatiivisiksi painuneet korot ja olematon inflaatio yhdessä rahan ylitarjonnan kanssa ovat luoneet talouselämään historiallisesti ennennäkemättömän tilanteen, josta ulospääsyn seurausvaikutuksia ei tunneta. Pörssikurssien jatkuva nousu viittaa rahanarvon heikkenemiseen ja velkojen jonkinlaiseen mitätöintiin.”