Muutoksia teknisten järjestelmien energiatehokkuuteen ja paloturvallisuuteen – näin rakentamista koskeva lainsäädäntö muuttuu vuodenvaihteessa

Muutoksia tulee myös rakennussuojeluun, kun ely-keskuksen suojelupäätökset eivät enää tarvitse ympäristöministeriön vahvistusta jäädäkseen voimaan.

Paloturvallisuusmääräysten muutokset kohdistuvat erityisesti puurakentamiseen. Kuvituskuva.

Rakennusten teknisten järjestelmien energiatehokkuutta sääntelevä asetus astuu voimaan vuoden vaihteessa. Uudet vaatimukset kohdistuvat rakennusten auto- ja ohjausjärjestelmille, paikallisille sähköntuotantojärjestelmille sekä itsesäätyville laitteille. Vaatimuksia sovelletaan uudisrakennuksiin, korjaus- ja muutostöihin sekä rakennusten käyttötarkoituksen muutokseen. Asetuksella pyritään varmistamaan, että järjestelmät suunnitellaan sekä toteutetaan energiatehokkaiksi ja että ne toimivat suunnitelmien mukaisesti.

Asetuksessa ei säädetä energiatehokkuuteen liittyviä raja-arvoja tai rajoiteta uusien teknologiainnovaatioiden käyttöönottoa, eikä se aiheuta uusia lupamenettelyjä. Siinä vaaditaan, että rakennuksiin on asennettava itsesäätyvät ja huonekohtaisesti tai määrätyllä alueella toimivat sisälämpötilaa säätelevät laitteet, kuten termostaattiset patteriventtiilit. Vaatimuksia sovelletaan uudisrakentamiseen sekä lämmönkehittimien tai lämmönjakokeskuksen vaihdon tai lisäämisen yhteydessä, jos muutos on teknisesti tai taloudellisesti toteutettavissa.

Rakennuksiin asenettavien automaatio- ja ohjausjärjestelmien tai paikallisten sähköntuotantojärjestelmien, kuten aurinkopaneelien, tulee täyttää asetuksen mukaiset kokonaisenergiatehokkuutta, mitoitusta, asentamista, käyttöönottoa ja ohjaamista koskevat vaatimukset. Vaatimuksia sovelletaan uudisrakennuksiin sekä järjestelmien asentamiseen, korvaamiseen tai parantamiseen, jos vaatimukset ovat teknisesti, taloudellisesti ja toiminnallisesti toteutettavissa.

Puurakennusten paloturvallisuusvaatimuksiin lievennyksiä

Vuodenvaihde tuo muutoksia rakennusten paloturvallisuuteen. Jatkossa enintään kaksikerroksisten P2-paloluokan rakennusten sisäseinäpinnat voi jättää ilman suojaverhousta, jos seinän materiaalit täyttävät puulle ominaisen palokäyttäytymisluokan ja vähimmäistiheyden.

Myös puujulkisivuja koskevat rakenteelliset vaatimukset lievenevät eräiden rakennustyyppien osalta. Enintään 28 metriä korkeiden ja enintään kaksikerroksisten P1-paloluokan kokoontumisrakennusten paloturvallisuutta tarkasteltaessa voidaan ottaa huomioon myös niiden muu paloturvallisuustekniikka.

Lisäksi rakennusten alapohjien osiin jaon vaatimuksia lievennetään ja autosuojan toteuttamista yli kaksikerroksiseen P2-paloluokan rakennukseen helpotetaan. Pientalon kerrosluvun määräytymistä sekä varatiejärjestelyjä koskevia säädöksiä täsmennetään, jotta niiden tulkinta on entistä selkeämpää.

Muutoksilla pyritään edistämään palomääräysten materiaalineutraaliutta, pienentämään rakentamiskustannuksia ja selkiyttämään määräyksien tulkintaa. Lisäksi ne helpottavat suurten, enintään kaksikerroksisten hirsirakenteisten tai massiivipuuseinäisten rakennusten suunnittelua ja mahdollistavat näkyviin jäävät puupinnat rakennusten sisällä.

Myös kasvihuoneiden rakentamisen paloturvallisuussäädökset muuttuvat. Jatkossa laajojen kasvihuoneiden pinta-alaperusteista osastointia ei enää vaadita palokuormaltaan hyvin pienissä kasvihuoneissa. Tälläkin muutoksella tavoitellaan rakentamiskustannusten alenemista sekä kasvatuksen helpottamista, kun osastoivat seinät eivät varjosta kasveja.

Ely-keskuksen suojelupäätökset jäävät voimaan

Vuodenvaihteessa voimaan astuvan lakimuutoksen jälkeen ympäristöministeriö ei enää vahvista rakennussuojelupäätöksiä, vaan ely-keskuksen tekemä suojelupäätös tulee sellaisenaan voimaan, ellei siihen haeta muutosta hallinto-oikeudesta. Ympäristöministeriössä jo vireillä olevat vahvistus- ja valitusasiat käsitellään kuitenkin loppuun.

Lakimuutos myös laajentaa mahdollisuuksia tehdä esityksiä suojelusta. Jatkossa suojelua voi esittää rakennuksen omistaja, valtion viranomainen, maakunnan liitto, alueellinen vastuumuseo tai kunta, jonka alueella rakennus sijaitsee. Suojelua voi myös hakea rekisteröity yhteisö, jonka tehtävä on kulttuuriperinnön vaaliminen tai rakennetun ympäristön laatuun vaikuttaminen. Saamelaiskäräjät voi esittää saamelaisen rakennusperinnön suojelemista, kolttien kyläkokous kolttasaamelaisten rakennusperinnön suojelemista.

Laajempi esityksenteko-oikeus koskee vuodenvaihteen jälkeen tulevia suojeluesityksiä. Samalla suojeluesityksen käsittelyssä naapureita kuullaan aiempaa laajemmin.

Vuoden alusta alkaen suojelukohteen omistaja tai haltija voi hakea ely-keskukselta lupaa poiketa voimassa olevasta suojelupäätöksestä. Lupa voidaan myöntää, jos siihen on erityisen painavat perusteet. Tällaisia voivat olla rakennuksen osan vahingoittuminen tai se, että rakennuksen käyttö edellyttää parannuksia esteettömyyteen tai pelastusturvallisuuteen. Poikkeaminen on suunniteltava kuitenkin niin, että rakennuksen keskeiset kulttuurihistorialliset arvot säilyvät, sillä poikkeaminen ei poista suojelua. Tässä yhteydessä myös rakennussuojelurikoksen määritelmää tarkistettiin niin, että se kattaa poikkeamisluvan ja muiden suojelua koskevien määräysten vastaiset teot.

Rakennusperintölain mukaisia suojelupäätöksiä on voimassa tällä hetkellä 331 ja lain nojalla suojeltuja rakennuksia on toista tuhatta. Lakia käytetään suojelukeinona pääasiassa asemakaava-alueiden ulkopuolella ja silloin, kun rakennuksen ulkoasun lisäksi suojellaan arvokkaita sisätiloja.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Muutoksia teknisten järjestelmien energiatehokkuuteen ja paloturvallisuuteen – näin rakentamista koskeva lainsäädäntö muuttuu vuodenvaihteessa”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat