Avaria metsälähiöitä tiivistetään nyt purkamalla – jopa 1990-luvun taloja halutaan purkaa korkeampien ja massiivisempien tieltä

Espoon Suvelassa 1970-luvun kerrostalot puretaan, jotta saadaan tilalle enemmän ja pienempiä asuntoja. Asukasrakennekin muuttuu, sillä vanhoilla asukkailla ei ole etuoikeutta uusiin asuntoihin. Neliövuokra nousee 50 prosentilla. Kuva Veli Viitala.
Helsinki lähti 1960-luvun puolivälin jälkeen mukaan lähiöiden rakentamiseen. Siltamäkeen suunnitellun kaksi- ja kolmikerroksia taloja sisältävän puistomaisen kaupunginosan piti olla mallina muille kaupungin lähiöhankkeille. Rakennusliikkeet jyräsivät kuitenkin seuraavat suunnitelmat. Ne halusivat isompia tehoja ja korkeampia rakennuksia ja saivat tahtonsa läpi.

Tämä artikkeli on tarjolla vain Rakennuslehden tilaajille

Olen jo tilaaja

Rekisteröidy

Tätä artikkelia on kommentoitu 27 kertaa

27 vastausta artikkeliin “Avaria metsälähiöitä tiivistetään nyt purkamalla – jopa 1990-luvun taloja halutaan purkaa korkeampien ja massiivisempien tieltä”

  1. Maakunnissa huhutaan, että tämän kaltaiseen toimintaan kannustaminen olisi Keskustalaisten ilmastoteko. Pitääkö paikkaansa?

  2. Pitää kutsua Yoko Ono kirkumaan kaivinkoneseisojan vierelle.

  3. Vallitsevasta käytännöstä on sujuvasti luettavissa politiikan ja korruption tulos. Asukas ei ole yhtään mitään. Lainaus tekstistä ”Asuntoalueita ei suunnitella asukkaille vaan vuokra-asuntosijoittajille, arkkitehtikollegoille tai kunnallispoliitikoille.”

    Huvittavinta tässä kaikessa on se, että pääkaupunkiseudun peliherrat kusevat omille kintuilleen rakentaessaan ongelmakeskittymää politiikkoja lobaten. Yhteisin voimin saadaan paljon aikaan. Muutto maalle taitaa olla myös näillä pelaajilla edessä, viimeistään siinä vaiheessa kun ei enää tönittykään vaan mäiskittiin ihan kunnolla.

    Maaseudun suuri helpotus on, että maahanmuuttopolitiikka rakentaa enemmän pääkaupunkiseutua ja rikastuttaa sitä politiikan ja rakentamisen näkökulmasta heidän tarpeidensa mukaisella tavalla. Tältä osin tässä mallissa on syytä pysyä. Pidetään kerrankin maaseutu maaseutuna.

    Jos vaivautuu edes hetken katselemaan pääkaupunkiseudulla tapahtuvaa melko nopeaa muutosta, saattaa ymmärtää, että monet asiat nivoutuvat yhteen, jossa rakentaminen on yksi merkittävä osatekijä. Lähdetään liikkeelle tuosta yllä olevasta lainauksesta, ”Asuntoalueita ei suunnitella asukkaille vaan vuokra-asuntosijoittajille, arkkitehtikollegoille tai kunnallispoliitikoille.”, Maahanmuutto on sijoitettava, vaatii lisärakentamista. Taksitolpalla tunnelma tiivistyy. Peruskouluissa väkivalta raaistuu, tajuttomaksi kuristaminen alkaa lähestymään rehtorin ja poliisin mielestä ajatusta ”oliko tämä nyt niin paha”. Pääkaupunkiseudun lähiöt muuttuvat rauhattomampaan suuntaan, maahanmuuttajat työllistyvät, mutta eivät työvälitystoimiston kautta. Tälle kaikelle oheisilmiölle myös rakennetaan, vaikka perustelut ovat sisämaasta tulevassa työperäisessä muuttoliikkeessä. Tätä ei haluta huomata, koska aina on tehty niin, että odotetaan ongelman eskaloituminen ja sijoitetaan sen jälkeen sen selvittämiseen ja edes osittain hallitsemiseen. Ja kysymys ei ole nyt poliittisesta kannanotosta, vaan ympärillä tapahtuvasta muutoksesta. Rakentaminen on aina hyvä asia, kun se tehdään kestävin ja vilpittömin perustein, ei poliittisin tai lobatuin perustein.

    Sitten tämä ilmaston pelastaminen.” – jopa 1990-luvun taloja halutaan purkaa korkeampien ja massiivisempien tieltä”. Kukaan ei taida laskea paljonko tässä leikissä tuhotaan sitä surullisen kuuluisaa luontoa. Tai jos laskeekin, sen julkisaaminen on haastavaa, koska aina lobataan mediaan myös kamppaileva ”tekaistu tutkimus” jotta poliittista ja korruptoitunutta agendaa saataisiin edistettyä. Aika ikävästi kirjoitettu, mutta totta.

    Juurisyille ei ole mitään halua tehdä toimenpiteitä, asuntojen hintaa ei ole minkäänlaista todellista halua halventaa (sen enempää omistusasumisen kuin vuokra-asumisen) puhutaan vain detaljeista ns. ”jalkalistan hinnoista”. Asuntoalueita ei suunnitella asukkaille, asuntojen koko tai huoneiden koko ei määräydy todellisen kysynnän mukaan vaan kysyntä on pakko-ohjattu jne.

    Kysymys ei ole siitä, etteikö näitä tiedostettaisi, kysymys on siitä, että väärät tarpeet ajavat toimintaa.

  4. Kirjoituksessa todetaan: ”Asuntoalueita ei suunnitella asukkaille vaan vuokra-asuntosijoittajille, arkkitehtikollegoille tai kunnallispoliitikoille.

    Kolme neljäsosaa uusista asunnoista menee vuokralle, minkä vuoksi helppo vuokrattavuus sanelee suunnittelua. Pienet asunnot ovat linjassa myös kaupunkien kasvutavoitteiden kanssa. Siksi jopa lähiöiden isot perheasunnot ovat joutuneet tulilinjalle.”

    Eikö tuo helppo vuokrattavuus tarkoita juuri sitä, että asunnot pyritään suunnittelemaan vuokralaiselle eli asukkaille mahdollisimman sopiviksi, kokonaisvaltaisesti tarkastellen?

    1. Ei olla Jussi juurisyyssä, vaan siinä jalkalistassa. Mitä jos samaan hintaan olisi mahdollista rakentaa se isompikin luukku? Puhumattakaan, että paljon nykyistä edullisemmin saataisiin pienempi luukku, jos olisi niin, että vuokralainen olisi juuri sitä vailla. Eli kysymys on siitä toiminnan alueesta johon ei ”saa kajota”, jotkut käyttävät siitä sanontaa korruptio, jotkut politiikka, muitakin ilmaisuja toki on.

  5. Tuli ostettua Helsingistä ”vanhuuden varalle” uudiskohde suurin toivein muutama vuosi sitten. Ajattelin, että varaudun fiksusti eläkepäivien viettoon entisessä kotikaupungissani. Asunnossa ilmeni lisää vikoja heti luovutustarkastuksen jälkeen, mm. kova liikennemelu. Useita vuosia on nyt kulunut yrityksessä saada asunnosta asuttava. Vialliset ikkunat sentään vaihdettiin, tosin vasta kahden ja puolen vuoden jälkeen! Pysyvään asumiseen asunto ja rakennus eivät silti sovellu ilmanvaihdon ongelmien ja heikkolaatuisen rakentamisen takia. Asuminen tulee yksinkertaisesti liian kalliiksi jo heti valmistumisen jälkeen alkaneiden jatkuvien korjausten myötä, ja rakennuksen elinkaarikustannukset tulevat olemaan huimat. Rakennuttaja ja rakentaja ovat jo pesseet iloisesti kätensä.

    Tässä prosessissa katosi luottamus suomalaiseen rakentamiseen täysin ja myös järjestelmään, joka rakentuu poliittisten päättäjien, rakennusliikkeiden ja rakennuttajien monipolvisten kytkyjen varaan. Välistävetäjiä on paljon, valvontaa vähän. Helsingin kaupunkikin on tässä keskeisenä toimijana. Yksityishenkilönä on ollut pelottavaa tajuta korruption laajuus ja järjestelmän valmius sortua laittomuuksiin. Tämä artikkeli oli ensimmäinen, joka kuvasi rakentamisen ongelmia suoraan ja rehellisesti. Vuosikymmenien aikana rakennettu vyyhti on niin sotkuinen, ettei mitään toivoa asioiden korjaantumiseen taida olla näköpiirissä. Suomalainen rehellisyys on mennyttä, mutta kiitos kuitenkin, että sai lukea näin kattavan selostuksen!

  6. Kiitos Seppo! Sinulla on pitkältä ajalta perspektiiviä rakentamiseen ja tunnet sitä munaskuita myöten. Mietin vain miten kokemuksiasi ja ajatuksiasi sai vielä laajemmin esille, vaikka Rakennuslehden omistajan Sanomien ykköslehden Hesarin sivuille.

  7. Tähän yhteyteen voidaan ottaa virkamiesten visioita, jotka eivät aivan toteutuneet Kivistössä. Halutaan valmiille, helppoa ja varmaa rahaa.

  8. ööh..miksi kutsutte aluetta..”monikulttuuriseksi! jos siellä on vain suomalaisia ja eri maiden muslimeita…..siit on monikulduurit kaukana

  9. missä on intiaanikulttuuri, bhutanilaiset, japanilaiset tai edes saksalaiset? noting..pelkkää valehtelua aamusta iltaaan

  10. Olen kiertänyt uusia asuntoja parikymmentä vuotta, vastaanottoja ja vuositarkastuksia. Yli 10 suurimman urakoitsijan tuotantoa, koko maassa- toki suurin osa pääkaupunkiseudulla.
    Pääasiassa kohteet ovat olleet… ennen sanottiin kovanrahan osaketaloja, nykyisin puhutaan urakoitsijan omaperustaisesta rakennushankkesta, eli ts. AsOy muotoisia gryndiyhtiöitä.
    Muutama ajatus aiheesta ja siihen lomittuvasta rakentamiseen liittyvästä ilmiöstä…

    Asuntokoot ovat todella muuttumeet viimeisen 10v aikana. Kerrostalot ovat käytännössä suurinpiirtein 3/4 yksiöitä ja pieniä kaksioita.
    Suurten kerrostaloasuntojen tilalle on tullut osittain pientalot; paritalot, ”ketjutalot” ja erillistalot, joita nykyisin rakennetaan myös AsOy muotoisena ihan eri tahtiin kuin vielä 10v stten.
    Samaan aikaan on pientalojen tavaraosakauppa romahtanut, pohjanmaan talotehtaat ovat nykyisin gryndereitä…

    Jutussa puhuttiin siitä, ettei asukkiden alkuperämaa näy kyselyissä. Ei varmaankaan, koska jos kysely tehdään osakkeenostajille, niistä valktaosa on sijoittajia, eivätkä ne tod.näk. osaasanoa mitään vuokralaisten syntyperästä.

    Käytännössä asumisen kulttuurin muutos näkyy ihan konkreettisesti elämisen arjessa.
    Vasta olin polttaa käteni vuositarkastuksessa, kun eräs vanhempi rouva lämmitti asuntoa keraamisella liedellä.
    Hän ei ymmärtänyt että lattiassa voi olla patteri…Vahvasti oli sitä mieltä että patteri on jäänyt asentamatta asuntoon, koska sitä ei siellä ollut.
    Asukas ei puhunut suomea, ruotsia eikä englantia. Ranskaa heikosti ja taisi olla jokin marokon sukukielistä hänen äidinkielensä.

    Yhtäkaikki, koska pohjanmaan talotehtaat ja pienet urakoitsijat ovat siirtyneet AskL:n 4 luvun mukaiseen asuntokauppaan YSE pohjaisesta urakoinnista ja Yleisten säännöksien mukaisista taloelementtien kaupasta ja rakennusurakasta, on toimintaympäristön muutos ollut hurja.
    Se näkyy jäljessä…

    Olen sitä mieltä, että tämän kultaisn 2010 luvun jälkiä korjataan todella pitkään, niin ihan rakentamisen virheiden takia, kuin myös suunnittelu ja ihan juridisiakin virheitä. Grynderit loukkaavat asuntokohteiden tonttikaupassa vallinnanrajoituksia, tontin ostajalle ja grynderille myyjän asettamia asunnon hinnan muodostukseen asettamia rajoituksia jne….

    Oman lukunsa tuo sitten tämä asumisen kulttuurin muutos, jonka jälkiä ovat sosiaaliset ongemat, ei niinkään lähiöt vaan yksittäiset yhtiöt tai korttelit. Harmittaa heidän puolestaan, jotka ovat hankkineet ”edullisen” asunnon vanhuudenpäivilleen tajuamatta, että se ennenvanhaan tuttu kovanrana osake kylän keskustassa on tämänpäivän vuokrakasarmi, jossa asutaan ihan eri elämäntapanormeilla kuin mihin suomessa on totuttu.

  11. Tosi hyvä ja mielenkiintoinen artikkeli!

    Yksi asiavirhe/ lipsahdus osui silmään: kirjoitettiin vahingossa Koivuhaasta, kun tarkoitettiin ilmeisesti Koivukylää. Koivuhaka toki löytyy Vantaalta myös, mutta Haka ei ilmeisesti ole siellä vaikuttanut 🙂

    1. Kiitoksia tarkkuudesta. Heti seuraavassa kappaleessa Koivukylän nimi oli jo oikein.

  12. Erinomainen artikkeli Sepolta, kiitos siitä.

  13. Arvot ovat muuttuneet rajusti toimittajaurani aikana. Muistan kun 1990-luvulla tein juttua modernin arkkitehtuurin suojelemisesta. Erehdyin heittämään Museoviraston arkkitehdille sarkastiseksi tarkoitetun kommentin, että seuraavaksi te varmaan suojelette Merihaan ja Makkaratalon makkaran. Hän vastasi, että juuri sitä he suunnittelevat. Auts.

    Nyt en uskalla kysyä Helsingin kaupunginhallituksen pyöräilyä intohimoisesti harjoittavalta puheenjohtajalta, että nyt kun te olette saaneet pyörätiet kuntoon Hämeentieltä Mäkelänkadun kautta Käpylään, niin nyt varmaan puratatte Puu-Vallilan ja Puu-Käpylän ja rakennutatte tilalle puisia pilvenpiirtäjiä viherkattoineen, jotta yhä useampi pyöräilijä pääsisi nauttimaan hyvistä kevyen liikenteen väylistä.

    Loogisin vastaus olisi kyllä ja perusteluna se, että on erittäin epäekologista, että jotkut asuvat pienessä puutalossa raitiotielinjan ja tulevan bulevardin varrella ja kasvattavat ties mitä ruohoa kasvimaillaan. Siinä olisi kyllä rajun tiivistämisen ja kaupungistamisen paikka. Sillä tavalla saisimme kaikkein helpoiten laajennettua kantakaupunkia ja kurottua kantakaupunkia ja lähiöitä yhteen.

    Mutta voi olla, että vastaus on myös kielteinen, koska kukapa sitä omia kannattajiaan haluaisi suututtaa. Lähiöistä ei ole niin väliä, koska tietäähän sen keitä ne siellä äänestävät.

  14. Ennen kuin pääkaupunkiseudulla otetaan yhtään uutta asukasta niin jo paikkakunnilla asuvilla tulisi järjestää sellaiset elinolosuhteet ettei tarvitse käyttää sosiaalivirastoa tai KELAa koko elämänsä aikana.

    Olisiko tällaisessa järkeä?

    Kelan asumistukitilasto on suorastaan hyytävää luettavaa. Se järkyttää ja herättää kysymyksiä tukitalouden rahavirroista.
    Pohditaanpa ensin tätä. Asumisen tukia maksettiin viime vuonna yhteensä lähes 2,4 miljardia euroa, joten summa alkaa lähestyä Suomen puolustusmenojen suuruusluokkaa.

    Koko väestöstä noin 15 prosenttia kuuluu ruokakuntaan, jolle maksetaan asumistukea. Helsingissä yleistä asumistukea saa liki 20 prosenttia ruokakunnista. Turussa (24,5%), Joensuussa (24,4%), Tampereella (23,7%) ja Jyväskylässä (23,5%) ovat yleisen asumistuen saajien osuudet vielä suurempia.

    Kela kertoo, että viime vuonna asumistukea sai yhteensä 831 324 henkilöä. Voi hyvin ymmärtää, miksi näin suurille äänestäjämassoille annettua kainalosauvaa ei katkaista.

    Tuesta ottavat osansa suuret asuntosijoittajat Kojamo ja Sato, jotka ymmärrettävästi maksavat omistajilleen osinkoja. Molemmat ovat suurelta osin ulkomaisessa omistuksessa, joten näin iloisesti suomalaisen veronmaksajan rahoja siirretään ulkomaille.

    Asumistuet ovat osa puolisosialistista systeemiä, eikä juuri mikään Suomessa liikahda subventiotta. Tätä nisää eivät ime yksin vuokralaiset, vaan samalla nännillä ovat asuntosijoittajat.

    On syytä ymmärtää, että aiemmin tehdyt tukijärjestelmän muutokset ovat nostaneet asumistuen määrää. Laskennallisesti valtio kuittaa jo kolmanneksen kansan vuokramenoista.

    Sekin on tietenkin tutkittu, että pelko asumistuen menetyksestä vähentää työhaluja. Lyhytaikaista työtä ei kannata ottaa vastaan, koska useat päällekkäiset tulosidonnaiset järjestelmät leikkaavat palkannousun jälkeisiä käteen jääviä tuloja.

    Yhden ei siis kannata mennä töihin, koska toinen maksaa osan asumismenoista. Asumistuessa riittää toden totta korjattavaa.
    Eihän voi mitenkään olla niin, että töiden tekemisestä rangaistaan. Miljardeihin noussut asumistuki on esimerkki siitä, kuinka asumisen kalleus lopulta kaatuu veronmaksajien päälle.

    Tämä on kuin juna, jolle ainakaan tukitaloutta kasvattava kansanrintama ei löydä jarruja

    1. Kirjoitit täyttä asiaa.

      Käsittämätöntä on, että tämä hullun hauska meno saa jatkua, jatkua ja jatkua.

      Yksinkertaisin insinööri laskee nopeasti, että ”tällähän on kuitenkin työllistävä vaikutus, mitä ulisette”, se onkin melko yksinkertainen insinööri ja melko yksinkertainen laskutoimitus. Kyllä tämä on alalle valitettavan huono toimintatapa, niin myös yhteiskunnallemme laajemmin ajateltuna. Nyt löysää rahaa, valtion tukirahaa, pyörittää tältä osin marginaalisen pieni rinki ja niin kuin jarruton malmijunakin yllä kirjoitti, osa rahasta valuu vielä ulkomaillekin (Kojamon ja Saton kaltaisten toimijoiden tehtailemana). Vaikka puoluetukia maksettaisiinkin kiinteistöbisneksellä, olisi näin massiivinen asumistukien kavallusleikki saatava poikki.

      Rakennusalan puhdistamiseen täytyisi käyttää nyt hurjan paljon enemmän voimavaroja, se olisi varsinaisen tuotteen, asumisen ja kiinteistövarallisuutemme kannalta antoisin ratkaisu. Mitäpä jos ministereiden ja/tai valtiovallan kanssa keskustelisi välissä jokin muukin kuin aiemmin valittu/totuttu/edellytetty taho, rikottaisiin hieman juhlan protokollaa.

      1. Suomi on menetetty maa, jos tämä moraaliton ahneus saa jatkua. Yhä useammat tavalliset asunnonostajat huomaavat tulleensa huijatuksi. Tämä rapauttaa luottamusta yhteiskuntaan, koska laki antaa niin vähän turvaa asunnonostajalle. Rakennusalalla vallitsee täydellinen alistamisen kulttuuri: yksittäinen reklamoiva ostaja väsytetään ja vaiennetaan järjestelmällisesti piilosovinistisella vähättelyllä. 2010-luvulla rakennetut arvottomat ja laaduttomat betoniromutalot jäävät tämän rappioaikakauden muistomerkiksi. Osan elinkaari jää kepeästi veikaten alle 20 vuoteen. Lisäksi pääkaupunkiseudun asukkaat joutuvat kärsimään rakennetun ympäristön massiivisesta pilaamisesta vuosikymmeniä eteenpäin. Se pistää vihaksi! Kunnioitus päättäjiä kohtaan rapisee entisestään. Hyvinvointiyhteiskunta meni jo, nyt meillä on alistusyhteiskunta! Jossain vaiheessa niitä mellakoita aletaan sitten nähdä meilläkin.

  15. Katsokaa Luonan tulos, savimajasta, parakkikylään ja sieltä Itikseen uuteen saunalliseen kolmioon, etappisiat rahastaa paljon enemmän kuin salakuljettajat.

    1. Luona ei maksanut voitoistaan yhteisöveroa, koska yrityksen voitto siirrettiin konserniavustuksena sen emoyhtiö Barona Groupille.Luona Oy kääri pakolaisbisneksellä miljoonavoitot: Saa verosuunnittelusta lisähyötyä.Siikajärven VOK pilaa vesistöt jätevesillään.

  16. Miten olisi kapselihotellit suoraan metroasemien päälle? Espoon kehitys ei ole missään muodossa positiivista.
    Viime vuosien negatiivinen kehitys yksityisautoilun ja siten palveluiden saatavuuden heikkeneminen johti omalla kohdalla pois muuttoon.
    Nyt takana on 3 vuotta elämää pienemmän kaupungin keskustassa. Palvelut pelaa ja asukasdemografiakin on huomattavasti miellyttävämpää.

    1. No kuinka ollakaan. Mut kato ku sä et nyt vaa tajuu tät ihq viherböhinää!!!111

  17. Hmmm… edellinen kommenttini näkyy hävinneen. Tiedä sitten, olisiko erään tietyn nimimerkin ikuinen loukkaantuneisuus persoonaani kohtaan ja siitä mahdollisesti seuranneet typerät kommenttinsa koko alaketjun poistamisen syynä? No mutta kuitenkin, verratkaapa Helsingin nykytilannetta tähän ja ihmetelkää: https://en.wikipedia.org/wiki/Sack_of_Palermo

    1. Ilmeisesti syynä oli jutun maininta mafian soluttautumisesta julkishallintoon. Jotkin tahot voivat olla herkkähipiäisiä ja poistattaa hanakasti kommentteja. Miksihän?

    2. Vai tehdään Helsingille Palermot? Miksei tässä voisi olla jotain perääkin? Kummasti eräs henkilökään ei hae jatkokautta. Ehkä jotain peruuttamatonta lähti lapasesta.

  18. Pitää ostaa pelkkä tontti ja siihen sa int teltta klapilämmityksellä , ei tule rakennusvirheitä .
    Nämä joukkokommuuni yhtiöt järjettömillä kimppakiva lainoilla on järjettömyyden monumentti joka kaatuu kaikkien alueen veroeemeleiden niskaan.
    Vesijättömaiden intiaanit.

Viimeisimmät näkökulmat