Länsi-Helsingin raitioteiden suuri uudistus etenee – Valtuutetut väittelivät pitkään kustannusten paisumisesta

Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi keskiviikkona Länsi-Helsingin raitioteiden yleissuunnitelman.

Tämä tarkoittaa, että Helsinkiin luodaan uusi säteittäinen joukkoliikenteen runkoyhteys.

Sen rooli joukkoliikennejärjestelmässä on laajentaa raideliikenteen verkostoa, muodostaa joukkoliikenteen solmukohtia ja mahdollistaa uutta kantakaupunkimaista maankäyttöä.

Pikaraitiotie yhdistää kantakaupungin raitioverkon, Raide-Jokeri-pikaraitiotien, Rantaradan ja Kehäradan.

”Länsi-Helsingin raitiotiehanke mahdollistaa asuntoja Huopalahdentien ja Vihdintien ympäristöön, palvelee Kannelmäen kaupunkiuudistustavoitteita ja parantaa Länsi-Helsingin joukkoliikennejärjestelmää korvaamalla ruuhkaiset ja saastuttavat bussit”, kaupunkiympäristön apulaispormestari Anni Sinnemäki (vihr) luetteli kaupunginvaltuustossa.

Hankkeessa kaksi raideyhteyttä

Länsi-Helsingin raitiotiehankkeessa on kaksi uutta raideyhteyttä.

Vihdintien pikaraitiotielle rakennetaan uusia raiteita runsaat viisi kilometriä Huopalahdentien ja Vihdintien kautta kohti Kannelmäkeä.

Toinen uusi yhteys tarvitaan kantakaupunkiin, koska Mannerheimintiellä on jo niin paljon raitioliikennettä, ettei pikaratikka mahdu sinne.

Ajatuksena on siirtää läntisen Helsingin raideliikennettä uudelle kiskoyhteydelle Topeliuksenkadun kautta Etelä-Helsinkiin.

Uutta rataa syntyisi pari kilometriä. Keskustan päätepysäkki on Erottajalla Kolmikulmassa. Munkkiniemenaukiolta Erottajalle pikaraitiotie hyödyntää olemassa olevaa raitiotieverkkoa, joka peruskorjauksen yhteydessä parannetaan pikaraitiotielle sopivaksi.

Vuonna 2030 Länsi-Helsingin raitioteillä on tarkoitus olla noin 40 000 päivittäistä käyttäjää. Kokonaiskustannusarvio on tällä hetkellä 160 miljoonaa euroa.

Virkamiehet esittivät lykkäystä

Virkamiehet olivat aiemmin esittäneet kaupunginhallitukselle, että päätöstä pikaraitiotiestä lykättäisiin.

Ajatus oli, että vasta kun hankkeen enimmäishinta on tiedossa, tehdään varsinainen toteutuspäätös. Nyt olisi siis vain hyväksytty yleissuunnitelma jatkosuunnittelun pohjaksi.

Kokoomuksessa tälle linjalle olisi löytynyt kannatusta. Puolueessa ollaan huolissaan siitä, että suurten liikennehankkeiden kustannukset karkaavat toistuvasti käsistä.

”Muutama vuosi sitten keskustelimme täällä valtuustosalissa Raide-Jokerin kustannusarvion merkittävästä ylittymisestä. Nyt on uutisoitu, että myös Kruunusiltojen (raitiovaunuyhteyden) kustannusarvio ylittyy”, Daniel Sazonov (kok) sanoi.

”Kustannusarvioiden pitää olla realistisia”

Keskiviikkona kerrottiin, että Kruunuvuoren siltojen raitiovaunuyhteys on noussut alun perin arvioidusta.

”Kustannusarvioiden pitää olla realistisia, eikä pidä edetä, ennen kuin kunnolliset arviot on tehty.”

Sinnemäki huomautti, että Länsi-Helsingin raitiotiet on yksi kaupunkistrategian keskeisiä hankkeita ja osa Helsingin ja valtion solmimaa maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimusta (mal). Valtio on mal-sopimuksessa sitoutunut antamaan hankkeelle 105 miljoonaa euroa.

”Siksi on tärkeää, että kaupunki nyt sitoutuu hankkeeseen.”

Länsi-Helsingin raitioteiden yleissuunnitelman hyväksymisen yhteydessä hyväksyttiin myös kolme toivomuspontta.

Thomas Wallgrenin (sd) ponnessa valtuusto edellytetään jatkosuunnittelussa selvittämään mahdollisuudet ekologisten käytävien eli viheryhteyksien turvaamiseksi Haagassa ja lähialueilla.

Käytännössä ponsi liittyi Riistavuoren metsään, jonka massiivista rakentamista vastaan moni muukin valtuutettu teki ponsia. Haagalaiset ovat kirjelmöineet Riistavuoren viheralueelle sijoittuvasta lisärakentamisesta raitiotiesuunnitelman yhteydessä.

Valtuuston puheenjohtaja Otso Kivekäs (vihr) ei kuitenkaan hyväksynyt ponsia, joissa Riistavuori mainittiin, sillä alueen rakentaminen ei ole osa Länsi-Helsingin raitioteiden yleissuunnitelmaa.

Laura Kolben (kesk) ponsi koski sitä, että ajankohtaista ja monikanavaista informaatiota olisi koko ajan saatavilla muutostöiden etenemisestä. Näin rakentamisen aikaansaama haitta olisi mahdollisimman pientä yrittäjille ja kivijalkaliikkeille ja kaupoille.

Ted Apterin (kok) ponsi puolestaan koski Helsingin vuoden 2018 varikkosuunnitelman päivittämistä, jotta pystytään varaamaan riittävä varikkokapasiteetti Helsingin tarpeisiin.