Tutkijoiden ymmärrys on koronaviruksesta on kasvanut valtavasti vuoden aikana, mutta viruksen ominaisuuksia ja käyttäytymistä ei vielä täysin tunneta.
Virus on vikkelä. Tutkijat eivät esimerkiksi vielä täysin tiedä, kuinka pitkään virus säilyy toimintakykyisenä eri olosuhteissa. Markkinoilla ei ole olemassa luotettavia teknologioita, joilla koronavirus voitaisiin todeta sisäilmasta tai pinnoilta.
”Akuutin koronakriisin jälkeinen Exit-strategia edellyttää ennaltaehkäisevää valmistautumista, reaaliaikaista tilannekuvaa ja tartuntariskien minimointia. Meillä tulee olla useita systeemitason ratkaisuja, jotta sisätilojen tartuntariskit voidaan minimoida myös viruksen muuntuessa. Koronan torjuntaan kehitetyt keinot tulevat auttamaan myös muiden tartuntatautien leviämistä”, epidemiologian professori Pekka Nuorti sanoo.
Maailman tiukimmat tuloilmamääräykset suojaavat?
Aikoinaan musta surma puhdisti ja väljensi kaupungit ja kylät. Kolera toi pitkät avenuet ja puistot, tuberkuloosi parvekkeet ja terassit. Korona tuonee sisäilmastonmuutoksen.
Toimiva ilmanvaihto vähentää merkittävästi koronavirusta sisältävien pisaroiden ja aerosolihiukkasten pitoisuutta ilmassa ja pienentää siten infektioriskiä. Covid-19 -tartuntojen ilmavälitteisyyden tunnustaminen on ollut hidasta. Vasta tämän vuoden maaliskuussa maailman terveysjärjestö WHO ja suomalainen terveysviranomainen THL julkaisivat ohjeistukset hyvän ilmanvaihdon varmistamiseksi tartuntojen ehkäisyyn.
”Suomi on selvinnyt koronapandemiasta suhteellisen hyvin verrattuna globaaliin tilanteeseen. Suomen puhtaaseen tuloilmaan perustuvat ilmanvaihtomääräykset ovat maailman tiukimpia. Nyt osana Exit-strategiaa on aika tarttua toimeen tarpeenmukaisen ilmanvaihdon toimivuuden varmistamiseksi”, talotekniikan teollisuusprofessori Piia Sormunen Tampereen yliopistosta kertoo.
Käytöskoodi lisää turvallisuutta
Kiinteistöliiketoiminta on nyt voimakkaassa murroksessa eikä paluuta vanhaan ole. Korona on saanut aikaan digiloikan, jota on odotettu jo vuosikymmeniä. Tutkijoiden mukaan nyt luodaan työympäristöön ratkaisuja, joista tulevat sukupolvet vielä kiittävät.
”Licence to Breathe -hankkeessa luodut skenaariot ja mallit auttavat tulevaisuuden työympäristöstrategioiden, resilienttien työympäristöjen sekä turvallisen työntekijäkokemuksen jäsentämisessä. Turvallinen käyttäjäkokemus on tilan ja vastuullisen käyttäjän yhteistyön summa”, dosentti Suvi Nenonen sanoo.
Licence to Breathe -tutkimushanke on tuottanut ajankohtaista tietoa koronaviruksen leviämisestä erityisesti elinkeinoelämälle ja yrityksille. Se on ollut poikkitieteellinen tutkimushanke, joka on tuonut yhteen lääketieteen, biotieteiden, virtaustekniikan, aerosolifysiikan, hygieniatekniikan, nanoteknologian, talotekniikan sekä kiinteistöalan asiantuntijat.
Tutkimushankkeessa on haluttu korostaa rakennetun ympäristön toimivuuden merkitystä pandemian aikana sekä sen jälkeen. Tulosten halutaan toimivan apuna niin koronakriisissä kuin mahdollisten tulevien pandemioiden aikana, jotta niihin voitaisiin varautua paremmin.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Tutkimushanke tutki koronan tarttuvuutta sisätiloissa – luotettava tapa todeta koronavirus sisäilmasta puuttuu”