Valtioneuvoston talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi päätöstä viime viikolla. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että maakunta- ja sote-uudistusta varten perustettu tilakeskus hallinnoi hyvinvointialueiden tila-, kustannus- ja investointitietoja sekä tuottaa niihin liittyviä palveluita. Hyvinvointialueista tulee yhdessä valtion kanssa Maakuntien tilakeskuksen omistajia vuoden 2023 alkuun mennessä.
Alunperin oli tarkoitus, että tilakeskukselle olisi siirtynyt kaatuneen sote-uudistuksen valmisteluvaiheen aikana noin viiden miljardin euron edestä sairaanhoito- ja erityishuoltopiirien kiinteistöjä. Lisäksi yhtiön oli tarkoitus edelleenvuokrata kunnilta tiloja rakenteilla olleiden maakuntien tarpeisiin. Jos uudistus olisi toteutunut, yhtiön liikevaihto olisi ollut kaksi miljardia euroa ja se olisi ollut Suomen suurin toimitilayhtiö.
Maakuntien tilakeskukselle ei ehtinyt siirtyä yhtään kiinteistöä. Ne kaikki olisivat siirtyneet vasta uudistuksen voimaantullessa.
Nimeäminen hyvinvointialueiden tilahallinnon osaamiskeskukseksi on jatkumoa tilakeskuksen aiemmin tekemälle työlle sairaanhoito- ja erityishuoltopiirien, pelastuslaitosten ja kuntien kanssa.
Sotemyllerryksen jälkeen tilakeskus aloitti uudenlaisessa tehtävässä ja kokosi yhteen kuntien rakennus- ja toimitilatiedot kansalliseksi tietokannaksi. Hankkeen on tarkoitus valmistua tämän vuoden loppuun mennessä.
”Saamme Modulo-tilatietopalveluumme kokoamamme tiedot täysimääräisesti sote- ja pela-uudistuksen käyttöön ja voimme yhteistyössä hyvinvointialueiden valmistelutoimielimien kanssa merkittävästi nopeuttaa yhtä Suomen historian suurinta muutoshanketta”, Maakuntien tilakeskuksen toimitusjohtaja Jukka Latvala kertoo.
Laki hyvinvointialueista määrittelee osaamiskeskuksen tehtäväksi hyvinvointialueiden yhteisen tilatietojärjestelmän ja siihen liittyvien palveluiden ylläpidon sekä vuosittaisen selvityksen laadinnan valtioneuvostolle alueiden toimitilojen investointipäätöksistä ja niiden taloudellisista vaikutuksista. Tehtäviä voidaan säätää lisää myös asetuksella. Lisäksi hyvinvointialueet voivat antaa osaamiskeskukselle muitakin toimitila- tai kiinteistöhallinnon tehtäviä.
”Tieto on meidän toimintamme perusta. Osaamiskeskuksen ydin on tiedolla johtamisessa. Tuotamme esimerkiksi olemassa olevan ja jatkuvasti kehittyvän tilatiedon avulla entistä täsmällisempiä raportteja, analyyseja ja arvioita hyvinvointialueiden tavoitteellisen tilajohtamisen kehittämiseksi.”
Maakuntien tilakeskuksessa keskitytään tukemaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen läpiviemistä. Sairaanhoito- ja erityishuoltopiirien sekä pelastuslaitosten käytössä olevat tilat siirtyvät hyvinvointialueiden käyttöön. Kunnilta hyvinvointialueille vuokrattavien tilojen määrittely on useilla alueilla vasta juuri alkanut.
”Jo pelkkä ajantasaisten tilatietojen kokoaminen ja vuokrasopimusten huolellinen laadinta – palveluista puhumattakaan – edellyttää täsmällistä tietoa kiinteistöistä, niiden toiminnoista, kunnosta ja korjaustarpeista.”
Tilakeskus on solminut tiedonsiirtosopimukset jo sadan kunnan kanssa.
”Ne ovat etulyöntiasemassa, kun pohditaan vaikkapa yhtenäistä vuokrasopimusmallia. Sopimuksia on lukumäärällisesti paljon, sillä kunnista tulee vuokranantajia hyvinvointialueiden tuhansille tiloille ja miljoonille neliöille”, Latvala sanoo.
Osaamiskeskuksen kokoama tilatieto palvelee jatkossa hyvinvointialueita, kuntia ja valtionhallintoa. Paikallisesti täsmällinen ja alueellisesti vertailukelpoinen tieto tekee mahdolliseksi eri puolilla Suomea entistä tehokkaamman tiedolla johtamisen, dataan perustuvat analyysit sekä uudenlaisten ratkaisujen ja tilahallinnointitapojen innovoinnin.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Maakuntien tilakeskuksen rooli on taas määritelty uudelleen – nyt hallitaan tietoa kiinteistöomistuksen sijaan”