Maakuntien tilakeskus Oy:n toimitusjohtaja Olavi Hiekka Keskuspelastusasemalla Helsingissä. Tilakeskus vuokraa maakunnille kaikki niiden tarvitsemat kiinteistöt eli perusterveydenhuollon, sosiaalitoimen ja pelastustoimen sekä sairaanhoito- ja erityishuoltopiirien tilat vuoden 2020 alusta lähtien. Kuva: Vesa Moilanen/ Lehtikuva

Kuntien sote-kiinteistössä muhii suuri ongelma – Maakunnat voivat hylätä jopa puolet kunnan tiloista vuonna 2024

”Määrä voi laskea puoleenkin, 50 prosenttiin. Se on aika iso luku”, sanoo Maakuntien tilakeskuksen toimitusjohtaja Olavi Hiekka.

Kirjoittaja(t) Juha-Pekka Raeste / HS

Vuonna 2024 Suomessa voidaan nähdä historiallinen kiinteistöalan myllerrys, jossa miljardien arvosta kuntien tiloja jää tyhjilleen. Osa kiinteistöistä päätyy kiinteistöjalostajien käsiin, osa puretaan.

Erityisesti etäiset ja huonossa kunnossa olevat terveyskeskukset voivat tällöin joutua vasaran alle.

Taustalla on Suomen historian suurin kiinteistöjärjestely, jossa sosiaali- ja terveystoimintoja ollaan hallituksen kaavailujen mukaan siirtämässä maakuntien vastuulle.

Järjestelyssä sairaalat annetaan lakkautettavilta kuntayhtymiltä maakuntien omistukseen ja edelleen Maakuntien tilakeskus Oy:lle. Pääkaupunkiseudun sairaaloista esimerkiksi Meilahti, Peijas-Rekola ja Jorvi siirtyvät Maakuntien tilakeskukselle.

Samalla Maakuntien tilakeskus vuokraa kunnilta kaikki niiden sosiaali- ja terveystoimintojen kiinteistöt ja antaa ne edelleen vuokralle näitä toimintoja pyörittämään ryhtyville maakunnille.

Muutosten jälkeen Maakuntien tilakeskuksen hallinnoimien kiinteistöjen arvo on Helsingin Sanomien tietojen mukaan yli 15 miljardia euroa.

Maakuntien on pakko vuokrata kuntien sote-kiinteistöt niiltä vähintään kolmeksi vuodeksi tai kunnan niin vielä halutessa vielä yhdeksi lisävuodeksi. Tilakeskus toimii tilojen edelleenvuokraajana.

Vuokratulot laskevat vuonna 2024

Vuonna 2024 Maakuntien tilakeskuksen vuokratulot laskevat edelleen vuokrakohteiden osalta merkittävästi.

Silloin maakuntien ei enää tarvitse lain mukaan vuokrata kunnilta sen terveyskeskuksia tai muita sote-kiinteistöjä, vaan se voi vapaasti vuokrata haluamansa tehokkaat tilat vapailta markkinoilta.

Tällöin maakunnat vuokraavat vain toiminnan kannalta tarpeelliset kiinteistöt kunnilta tai muilta kiinteistönomistajilta.

Kunnat pelkäävät maakuntien valikoivan vain tehokkuussyistä vain rusinat pullasta niin, että vain parhaat kohteet vuokrataan maakuntien käyttöön. Korvaavat tilat vuokrataan vapailta markkinoilta markkinahintaan.

Tällöin erityisesti etäiset ja huonossa kunnossa olevat terveyskeskukset joudutaan purkamaan.

Maakuntien tilakeskuksen toimitusjohtaja Olavi Hiekka muistuttaa, että Maakuntien tilakeskus tekee näissä tilanteissa vain sen, minkä maakunta päättää hyväksi.

Sen hän myöntää, että yhtiön toiminnan tarkoituksena on toimia mahdollisimman tehokkaasti.

Maakuntien omistama Maakuntien tilakeskus on vain maakuntien käyttöön tarkoitettu yhtiö, joka ei vuokraa tiloja yksityisille yrityksille tiloja, hän lisää.

Maakuntien tilakeskus on laskenut, että sen aloittaessa toimintansa vuonna 2020, se kerää liikevaihtoa eli vuokratuloa 1,9 miljardia euroa.

Vuonna 2024 edelleenvuokrakannan liikevaihto putoaa dramaattisesti.

”Se laskee huomattavasti, voi laskea puoleenkin, 50 prosenttiin”, Hiekka sanoo.

Tällöin kunnilta jää paljon tiloja tyhjilleen.

Osa kiinteistöistä päätyy kiinteistöjalostajien käsiin, osa puretaan.

Kun kunnat eivät tiedä, mitä hylätylle kiinteistöomaisuudelle tehdä, syntyykö silloin trokareiden markkinat?

”No jos näitä voi trokareiksi sanoa”, Hiekka toppuuttelee. Hänen mielestään olisi parempi puhua kiinteistöjalostajista ja purkamisista.

”Omistus ja käyttö eri käsissä”

Hiekka muistuttaa, että kunnat ovat jo nyt myyneet paljon kiinteistöjään. Kuntien kiinteistöpeli on jo täydessä vauhdissa.

Siihen peliin Hiekalla olisi kunnille pieni vinkki annettavaksi.

”Minusta olisi toivottavaa, että kunnat myisivät kiinteistönsä kiinteistöalan toimijoille eivätkä terveydenhuollon yrityksille”, Hiekka sanoo.

Perusteena neuvoon on se, että Hiekan mukaan lääkäriyhtiöt hankkivat terveyskeskuksia tai sote-tiloja ostaessaan itse asiassa markkinaa itselleen, eivätkä itse kiinteistöä. Tällöin kuntien ja maakuntien mahdollisuudet hallita sote-kilpailutuksia heikkenevät, kun itse kiinteistö on yhden toimijan omistuksessa.

”Omistus ja käyttö kannattaisi pitää eri käsissä.”

Kuntien epävarmuus sote-kiinteistöjen tulevaisuudesta aiheuttaa kuntien kiinteistöistä vastaavien johtajien mukaan ongelmia jo nyt.

Kun kunnat tietävät, että Maakuntien tilakeskus valitsee siirtymäajan jälkeen kunnilta vain parhaat kiinteistöt, niiden peruskorjaamiseen ei uskalleta ryhtyä. Kuntapäättäjät miettivät syystä, mitä järkeä on investoida rakennuksiin, joiden käyttötarkoitus neljän vuoden jälkeen vaihtuu tai jotka pahimmassa tapauksessa joudutaan purkamaan.

Peruskorjauksiin ei aina ole varaa senkään takia, että monessa kunnassa varaudutaan kalliisiin sisäilmaremontteihin.

Jopa 300 miljoonaa säästöpotentiaalia

Erilaisista siirtymäkauden ongelmista huolimatta Olavi Hiekka sanoo itse uskovansa, että kiinteistöomistusten keskittäminen voi hyvin johdettuna tuoda veronmaksajille todella paljon hyötyä, kun kiinteistökannan käyttö tehostuu.

”Ennustan että alun kuohujen jälkeen tässä on kaksi, kolmesataa miljoonaa euroa säästöpotentiaalia mennen tullen.”

Samanlaisen ilmiön Hiekka on ehtinyt nähdä aiemmassa työpaikassaan toimialajohtajana Senaatti-kiinteistössä, joka hallinnoi valtion kiinteistöomistuksia.

Hiekka kaavailee itse eläkkeellelähtöä tämän vuoden lopussa, kun hän täyttää ensi vuoden alussa 66 vuotta. Uuden toimitusjohtajan haku on käynnissä.

Tätä artikkelia on kommentoitu 7 kertaa

7 vastausta artikkeliin “Kuntien sote-kiinteistössä muhii suuri ongelma – Maakunnat voivat hylätä jopa puolet kunnan tiloista vuonna 2024”

  1. Ymmärtääkö joku millä päätöksellä tämä ’maakuntahallinto’ senkun etenee ? Jos ei sotea ei (ymmärtääkseni) myöskään mk-hallintoa tarvita mihinkään.
    Yritystaustalla on mahdotonta ymmärtää mikä ratio tätä julkipuolen päätöksentekoa ja toteutusta ohjaa.

    1. Ja täällä toinen joka myös silmät pyöreinä ihmettelee sote- ja maakuntajunan matkaa. Onko tämä joku kepu-salaliitto ja onko kokoomus lahjottu jo alusvaatteita myöten vai mitä ihmettä täällä tapahtuu ja miksi?

  2. Maakuntien tilakeskukseen liittyy myös valtavia tulonsiirtoja. Asiaa koskevan lainsäädännön taloudellisissa vaikutusarvioissa niitä ei käsitelty lainkaan, mutta se ei tarkoita, etteikö sellaisia vaikutuksia olisi. Jos maakuntauudistus toteutuu esitetyllä tavalla, Maakuntien tilakeskus on joidenkin kuntien kannalta jatkossa ehkä aika merkittävä veronmaksaja. Jos se saa 15 miljardin pääomalleen esim. 4 prosentin vuosituoton, kertyy siitä yhteisöveroa ihan mukavasti jakoon. Yhteisöverotulot jaetaan kuntaosuudeltaan niiden kuntien kesken, joissa yrityksellä on toimipaikkoja – yrityksen työpaikkamäärien suhteessa. Ne kunnat, joilla on Maakuntien tilakeskuksen työpaikkoja, saavat yhtiöstä jatkossa yhteisöverotuloa, ja ne kunnat, joissa Maakuntien tilakeskuksen omia työntekijöitä ei ole, jäävät vaille yhteisöverotuloa Maakuntien tilakeskuksesta.

    Myös kiinteistöjen jatkoon liittyy monenlaisia verovaikutuksia. Siellä, minne rakennetaan Maakuntien tilakeskukselle lisää sote-tiloja, tulee myös lisää kiinteistöverotuloja. Ja siellä mistä sote-rakennuksia puretaan, menetetään kiinteistöverotuloja – ja osin myös esim. kunnan vesi- ja lämpöyhtiöidenkin tuloja, koska rakennuksiin on niiden palveluja ostettu. Sairaanhoitopiirien ja sote-kuntayhtymien sote-kiinteistöjen menoista merkityksellinen osa on nykyisin samalla kyseisten kuntien tuloa.

    Olisi mielenkiintoista nähdä Maakuntien tilakeskukseen liittyviä vaikutusarvioita kuntatalouden kannalta. Kun kyse on mahdollisesti peräti 15 miljardin euron omaisuudesta, on siihenkin nähden vaikutusarvioita julkaistu huomiota herättävän niukalti. Monista 15 miljoonan euron laajuisista lakiesityksistäkin on esitetty yksityiskohtaisempia vaikutusarvioita kuin tuosta.

  3. Taloudelliset kokonaisarviot ja realistiset budjetit eivät kuulu julkisiin hankkeisiin lainkaan. Sitäkin ihmettelen.

  4. ”Ennustan että alun kuohujen jälkeen tässä on kaksi, kolmesataa miljoonaa euroa säästöpotentiaalia mennen tullen.” Samanlaisen ilmiön Hiekka on ehtinyt nähdä aiemmassa työpaikassaan toimialajohtajana Senaatti-kiinteistössä, joka hallinnoi valtion kiinteistöomistuksia.

    Kysymys kuuluu: mikä taho säästi Senaatti-jupakassa? Törkyvuokria törkytiloista vedettiin yhteisöiltä, joiden piti toimia omakustannusperiaatteella. Humanistisen opetusalan vuokrakiinteistö homehtui ja lahosi, kun kunnossapitäjää ei löytynyt vuokranantajalta eikä vuokralaiselta. Taisi säästöt olla enemmänkin kirjanpitokikkailua. Epäilen, että kaikki osapuolet menettivät miljoonia.

    1. Suomalainen ei vastaa kun kysytään: mikä taho säästi Senaatti-jupakassa? No, vastaus tuli päivän 8.7. YLEn uutisissa: Senaatti säästää ja poliisilaitokset säästävät, kun tiloja ei korjata eikä ilmanvaihtoa huolleta. Poliisit eivät säästy, vaan sairastuvat työtilojen huonossa ja homeisessa sisäilmassa.

  5. Hiekka puhuu mitä sattuu. Voi olla aivan yhtä todennäköistä, että ei synny säästöä 300 milj vaan lisäkulua 300 milj. Ja miksi kaikkien tilojen pitäisi olla aivan tai lähes uusia/peruskorjattuja? Luulisi, että vaatimattomissakin tiloissa voisi aivan hyvin toimia, kuten on tähänkin asti toimittu. Ehkä Hiekan on aikakin jäädä jo eläkkeelle.

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi