Kokeile kuukausi maksutta

Tahtituotantoon on syytä lähteä asteittain, jotta muutokset eivät kaada koko hanketta

Rakennuttajan roolia tahtituotantohankkeessa käsitelleessä diplomityössä korostetaan, että uuteen tuotantomalliin siirtymisessä hoppuilu ei kannata. Tuotannon toteutumista voidaan varmistaa mittaamalla suunniteltujen tehtävien toteumaa tahtialueittain ja seuraamalla korjaamattomien laatuvirhehavaintojen määrää.

Päätös tahtituotannon aloittamisesta kannattaa tehdä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa projektia.

Tahtituotanto on Suomessa ollut pääurakoitsijavetoista. Rakennuttajan näkökulmaa ei ole juurikaan tutkittu.

Tahtituotannon on todettu tuottavan toteuttajille ja rakennuttajille hyötyjä, esimerkiksi tuotannon läpimenoajan lyhentyminen sekä rakentamisen ennakoitavuuden, läpinäkyvyyden ja laadun parantuminen.

RAKLI halusi Markus Nevalaisen diplomityön kautta selvittää, mikä on rakennuttajan rooli ja tehtävät tahtituotantohankkeessa. Työ toteutettiin suunnittelututkimuksena vuoden 2021 aikana.

Tutkimuksen perusteella rakennuttajalla on merkittävä ja tavanomaisesta hankkeesta eroava rooli ja tehtävät tahtituotantohankkeessa. Työn päätutkimustuloksena syntyi prosessikuvaus, mikä kokoaa tahtituotannon ulottuvuudet samaan prosessiin ja tuo rakennuttajan tehtäville sekä roolille ajankohdan.

Mahdollisimman aikainen päätös tahtituotannon hyödyntämisestä auttaa projektin sulavasti liikkeelle

Ensimmäisessä prosessin vaiheessa rakennuttajan tulee tarkastella tahtituotannon potentiaalisten hyötyjen merkitystä omassa hankkeessaan, tehdä mahdollisimman aikaisin päätös tahtituotannon hyödyntämisestä sekä määrittää, missä laajuudessa sitä hyödynnetään.

Sen jälkeen rakennuttajan tehtävänä on luoda tahtituotannon edellytyksiä hankesuunnitteluvaiheesta lähtien. Edellytyksiä ovat muun muassa avainosapuolten hankinta laadullisia arviointikriteereitä hyödyntäen, osapuolten sopimuksellinen sitouttaminen ja taloudellinen motivointi. Tilaajan tulee asettaa tavoitteensa tahtituotantoa edistävästi, määrittää päätöksentekoprosessit ja organisoida tahtituotantokoulutukset.

Nevalaisen mukaan tärkeintä on edistää osapuolten välistä yhteistyötä ja seistä tahtituotannolle asetettujen tavoitteiden takana.

Kolmannessa vaiheessa tarkasteluun tulee tuotantovaihe ja tuotannon jälkeinen aika. Rakentamisen aikana rakennuttajan tulee varmistaa asetettujen tavoitteiden ja tahtituotantotoiminnan toteutuminen.

Työmaakokous kerran kuukaudessa ei riitä tahtituotannolle

Tahtituotannon aikana sen toteutuminen voidaan varmistaa esimerkiksi mittaamalla suunniteltujen tehtävien toteumaa tahtialueittain sekä seuraamalla korjaamattomien laatuvirhehavaintojen määrää. Toteavat mittarit, kuten allianssin avaintulosaluetavoitteet sekä tavanomaiset kustannus- ja aikatauluseurantamenettelyt ovat Nevalaisen mukaan myös hyviä keinoja edellä mainittujen rinnalle. Kerran kuukaudessa järjestettävä työmaakokous ei ole yksistään riittävä seurantatapa nopeastikin muuttuvalle tahtituotannolle.

Rakennuttajan on osattava katsoa yksittäisten hankkeiden yli. Kehityspanostuksia kannattaa suunnata esimerkiksi päätöksenteko- ja muutosprosessien kehittämiseen, tahtituotannon ja suunnittelun yhteensovittamiseen, yhteistoiminnallisuuden lisäämiseen sekä materiaalivirtojen teollistamiseen.

Diplomityössä esitetään, että tahtituotantoon on syytä lähteä asteittain, jotta muutokset eivät ole liian suuria liian nopeasti hallittavaksi. Saavutetut hyödyt realisoituvat rakennuttajalle ja tilaajalle lyhyempänä, luotettavampana, laadukkaampana ja halvempana rakennushankkeena.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Tahtituotantoon on syytä lähteä asteittain, jotta muutokset eivät kaada koko hanketta”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat