Vallilan konepajan kehitysyhtiö The Train Factory on siirtynyt osin Yhdysvaltain entiseltä suurlähettiläältä Bruce Oreckilta seinäjokelaisen kiinteistökehittäjä Raimo Sarajärven edustaman ryhmittymän yhteistyöprojektiksi.
Sarajärvi on hankkeen yksityiskohdista ja omistusjärjestelyistä vaitonainen. Sen verran hän suostuu kertomaan, että projektilla on määräaika ja että Brucen Oreckin ryhmittymä vetää hanketta ”pääasiassa” edelleen.
”Lähdin mukaan mielenkiintoiseen projektiin”, Sarajärvi sanoo. Hän kertoo, ettei voi kommentoida omistusten muutoksia muuten kuin sanomalla, että omistuksesta ja sen ehdoista on sovittu.
Oreckin ryhmittymä on edelleen mukana hankkeessa pääomillaan, Sarajärvi kertoo.
”Et löydä rekistereistä muuta kuin että olen [The Train Factoryn] hallituksen puheenjohtaja. Muuta en voi sanoa.”
”Omistusta on vahvistettu, ja kaikki etenee ripeästi.”
Laajempaa suomalaista osallistumista
Sarajärvi kertoo perehtyneensä tarkasti Vallilan konepajan kehittämishankkeeseen puolentoista vuoden ajan ennen kuin hänen johtamansa konsortio otti hankkeen ohjat käsiinsä vuodenvaihteessa.
”Tiettyjä omistuksen ja hallinnon rakenteita piti muuttaa, ennen kuin siitä tuli hovi- eli rahoituskelpoinen.”
Konepaja-aluetta aiemmin käyttänyt rautatieyhtiö VR myi maalaamon, kokoonpanohallin ja sähköjunahallin muodostaman kokonaisuuden Oreckille 11 miljoonalla eurolla vuonna 2018. Oreckin Train Factory on kehittänyt konepajarakennuksiin uutta kaupunkikulttuurin keskittymää.
Alueelle kaavaillaan muun muassa hotellia ja toimistoja.
Konepajan kehittämistä johtanut Oreck kertoo HS:lle Sarajärven ryhmän tulleen mukaan hankkeeseen projektin monimutkaisuuden vuoksi, niin rahoitusjärjestelyiden kuin monen muunkin toimen osalta.
”Tarvitsimme laajempaa suomalaista osallistumista”, Oreck sanoo.
Hänen mukaansa on tässä vaiheessa on perin vaikea määritellä, kuinka suuri osa toiminnoista tai omistuksista kaupoissa siirtyy.
”Olemme yhä mukana tässä bisneksessä ja sen eri osa-alueilla”, Yhdysvalloista tavoitettu Oreck sanoo.
Keskusta-alueet ovat muutoksessa
Sarajärvi ennusti jo kymmenen vuotta sitten Kallion ja Vallilan asuntojen hintojen nousun. Usko alueen kasvumahdollisuuksiin on edelleen vankka.
Sarajärven mukaan kyse on kehityksestä, jota koronapandemian siivittämä muutos kaupan rakenteessa kohti verkkokauppaa nopeuttaa.
Muutoksessa keskusta-alueet muuttuvat yhä enemmän kahviloiden, ravintoloiden ja hyvinvointipalveluiden täyttämiksi.
Sarajärvi puhuu katetuista ympärivuotisista ”ulko-olohuoneista”, joiden läheisyyteen rakennetut toimistotilat vielä kiinnostavat, kun ympärillä on riittävät palvelut.
”Niitäkin saa olla, mutta tusinatuote ei enää tule toimimaan kivijaloissa.”
”Se on nuorten aikuisten asumisalue”
Vallilaan vetovoimaan Sarajärvi sanoo uskovansa, koska se on pääkonttorialuetta ja koska Helsingin kaupunki panostaa alueeseen.
”Tusinatuote ei enää tule toimimaan kivijaloissa.”
Vallilan ja Kallion kehitys on Sarajärven mukaan ”vääjäämätön” vihreän elämäntavan suosion kasvaessa.
”Se on nuorten aikuisten asumisalue. He kokevat olevansa miljöössä, jossa viihtyy. Lähellä kaikkea, potkulaudalla tai kävellen tai pyörällä pääsee. Se on ihan selvää.”
Satunnaiset seikat kuten Ukrainan sota ja inflaation nousu eivät Sarajärveä hetkauta.
”Kiinteistöomistamisessa täytyy katsoa lyhyitä syklejä pidemmälle.”
Kehityskohteita Helsingissä
Sarajärvellä on kokemusta suojeltujen makasiinien omistamisesta Helsingissä. Hänen yhtiönsä omistivat ja kehittivät kuuden vuoden ajan Katajanokan makasiineja ravintolakeskittymäksi. Ne myytiin nelisen vuotta sitten.
”Siinä oli hyvin selvä visio tulevasta”, Sarajärvi muistelee menestyksekkääksi kuvaamaansa omistusta.
Paraikaa Sarajärven johtamilla yhtiöillä on Helsingissä kehityskohteina Uunisaari, toimistokäytöstä asunnoiksi muutettava kerrostalo Yrjönkadun ja Ratakadun kulmassa ja yksi kerrostalo Lauttasaaressa.
Rovaniemeltä lähtöisin oleva Raimo Sarajärvi tunnetaan nykyisen kotikaupunkinsa Seinäjoen Pallokerho SJK:n omistajana.
”Se on motivaattori”, Sarajärvi kuittaa.
Sarajärven kiinteistöbisneksen ytimenä on Fincap Oy, mutta käytössä on lisäksi lukuisia omia kiinteistösijoitusyhtiöitä ja erilaisia yhtiömuotoja, asuntorahastoja ja hoivakiinteistörahastoja yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.
”30 vuotta olen tätä tehnyt. Fincapissa tehtiin kahdessa vuodessa 850 asuntoa”, Sarajärvi vastaa, kun häneltä kysyy mittaria toiminnan laajuudesta.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Seinäjokelainen miljonääri otti vastuun Vallilan konepajan kehittämisestä – ”Kaikki etenee ripeästi””