Homekoiran nenä on herkkä, mutta osuma voi olla huti

Koiria on käytetty homeen tunnistamiseen 1990-luvun alusta saakka. Aluksi toiminta oli harrastelijamaista ja hutejakin tuli.

”Lahovauriosta tehdään kirjallinen lausunto, joka jossakin vaiheessa voi mennä jopa oikeuteen asti. On aika kova paikka kirjoittaa lausunto pelkästään koiran hajuhavainnon perusteella”, työteknikko Erkki Vähäsöyrinki VTT sanoi Helsingin Sanomissa vuonna 1994.

Yksi riitatapaus meni homekoiran takia peräti korkeimpaan oikeuteen saakka. Koira ei ollut antanut merkkiä keittiön kohdalla, minkä vuoksi keittiön lattiarakenteissa olevat vauriot oli havaittu vasta käräjäoikeuskäsittelyn jälkeen. Hovioikeus hylkäsi uudet todisteet alkuperäisen kiistan laajentamisena, mutta korkein oikeus katsoi, että tapausta on harkittava uudelleen koko näytön pohjalta.

Tänään koiran käyttö on ammattimaistunut ja samalla on ymmärretty koiran käytön rajat. Senaatti-kiinteistöt perusti oman 12 homekoiran yksikkönsä vuonna 2019. Nyt se kokemustensa pohjalta laatinut ohjeet koiran käyttöön.

”Koira on todettu erittäin tarkaksi ja luotettavaksi, mutta lopullisia johtopäätöksiä ei tule perustaa pelkästään koiratutkimukseen”, homekoiraryhmää johtava erityisasiantuntija Risse Koponen sanoo.

Koiran avulla tarkemmat tutkimukset voidaan kohdistaa oikealle alueelle, mutta jatkotutkimukset ja päätelmät tekee pätevöitynyt sisäilma-asiantuntija. Tärkeää on ymmärtää myös se, että koira ei poissulje muiden sisäilman laatua heikentävien epäpuhtauksien olemassaoloa. Koira ei esimerkiksi tunnista muovimattojen VOC-päästöjä.

Homeen haju kulkee ilmavirtojen mukana

Mikrobien aineenvaihdunnan tuotteet liikkuvat ilmavirtojen mukana, joten koira haistaa vain kohdan mistä ilmavirta tulee ulos. Hajun lähde voi olla ihan muualla. Koira voi antaa myös vääriä hälytyksiä ja haistaa hometta vaikkapa ulkoa tuoduista kosteita takkapuista. Siksi homeen lähteen paikallistamiseen tarvitaan kokenutta kuntotarkastajaa.

Senaatti-kiinteistöt julkaisee kesällä homekoiraoppaan, jonka tilaajina ovat ympäristöministeriö ja valtioneuvoston kansila. Oppaassa kerrotaan, että olosuhteilla on iso merkitys koiran tunnistuskyvylle ja -tarkkuudelle. Mitä suurempi alipaine rakennuksessa on, sitä kauempana voi olla hajun lähde. Jos vaurio on lämmöneristeessä, koiran kyky tunnistaa vaurio heikkenee, jos rakennuksessa on ylipaine, Tuuletusvälin kohdalla ylipaine voi estää mikrobivaurioiden tunnistamisen kokonaan. Alapohjavauriossa tuuli voi painaa hajua niin, että se tunnistetaan toisella puolella taloa, jossa ei ole vauriota. Yläpohjan vaurio voi jäädä havaitsematta. Siksi painesuhteet pitäisi Koposen mukaan aina mitata ennen koiran käyttämistä ja tuulen merkityskin pitäisi arvioida.

Lämmityspatteri voi nostaa ilmavirran ylös, joka laskeutuu sitten toiselle seinustalle alas eli koiran ilmaisupaikka on ihan eri kuin missä on mikrobilähde. Koneellinen ilmanvaihto voi puolestaan aiheuttaa sen, että koira ei tunnista WC-tilan katon mikrobivauriota.

Homekoira on Suomessa erityisen tarpeen, sillä toisin kuin lämpimissä maissa, meillä home ei ole näkyvissä pinnoilla vaan piilossa syvällä hyvin eristetyissä rakennekerroksissa. Talossa, jossa ei ole näkyviä kosteusvaurioita, voi silti olla terveydelle vaarallista hometta, jonka hajun koira tunnistaa.

Koiran nenää luotettavampaa mittaria, joka pystyisi erottelemaan hometalon terveestä, on etsitty vuosikymmeniä. Sellaista odotettiin homeiden myrkyllisyyttä mittaavasta toksisuustestistä. Yksikään vuosina 2008-2012 testatuista testeistä ei osoittautunut kuitenkaan luotettavaksi. Edelleenkään millään toksisuusmittausmenetelmällä ei ole viranomaisten hyväksyntää terveyshaitan tutkimisessa.

Lähde: Homekoiraopas – tilauksesta tutkimukseen. Risse Koponen, Senaatti-kiinteistöt. Sisäilmastoseminaari 2022.